stand Up -koomikot Risto Koo Järvinen, Joonas*** korhonen, Simo Leppänen Ja Matti Paalanen. ***kuvasta Puuttuu Jussi Herranen.

JOENSUUN SKEPTIKOT järjestivät huhtikuun lopulla jo toistamiseen ”epäilyttävän hauskan stand up -illan”. Edellisestä kerrasta olikin jo vierähtänyt yli neljä vuotta, eli skeptikoiden maine jurottavina kaiken vaihtoehtoilun ynnä muun hauskan kieltäjinä eli kaupungissa taas vahvana.

Skeptikko-lehden päätoimittaja ja pitkän linjan stand up -koomikko Risto Koo Järvinen otti Pohjois-Karjalaan mukaansa pääkaupunkiseudulta toisen Yle TV2:n Naurun tasapaino -tv-ohjelmasta tutun kollegansa Joonas Korhosen. Risto Koo sai houkuteltua lavalle myös alueen omat koomikot eli Jussi Herrasen, Simo Leppäsen ja Matti Paalasen. He kaikki esiintyivät Skepsiksen stand up -illassa joensuulaisessa pub-baari Hostina Piimälinnassa 20. huhtikuuta.

Koska esiintymispaikkana oli pubi, yleisöä oli mukavasti paikalla – sekä stand upin houkuttelemana että muuten vain. Harmillisesti itse esiintymisareena ei ollut paras mahdollinen, sillä pöydät ja sitä myöten yleisö oli melko hajallaan ympäri ravintolan yläkertaa.

Jokainen esiintyjä veti settinsä kuitenkin hyvin läpi. Parannuksena edelliseen kertaan nyt kaikki olivat ottaneet huomioon, että tilaisuuden järjestäjä oli nimenomaan Skepsis ry. Huumoria irtosi niin huuhaa-puolen kummallisuuksista kuin myös skeptikoista.

Sekä tämä että edellinen tilaisuus osoittivat, että vastaavanlaista toimintaa kannattaa kokeilla aluetoiminnassa muuallakin. Tällaisen tapahtuman järjestäminen on helppoa ja suhteellisen edullista, ja näkyvyyttä saa mainiosti.

Varsin moni Skepsiksestä tietämätönkin viettää baariillan mielellään nauraen.

Mitä helvettiä?

Johannes Malkamäki

KESKITY MIELESSÄSI LIIKKEESEEN. Anna heilurin heilua suuremmassa ja suuremmassa kaaressa. Jokainen hetki, kun katsot heiluria, kiihdyttää sen vauhtia. Kuvittele mielessä- ” si, kuinka heiluri nousee aina korkeammalle ja korkeammalle seuraavalla kierroksella, kuin keinu jolle annetaan koko ajan lisää vauhtia.”

Teen aina luennoillani ja välillä myös esityksissäni demonstraation heilureilla. Tehtävään valitut kannattelevat etusormen ja peukalonsa välissä heilurin narua ja tuijottavat keskittyneesti narun päässä roikkuvaa mutteria. Mielessään he miettivät liikettä. Keskittyvät ajatukseen siitä, että heiluri voisi alkaa liikkua. Pikkuhiljaa mutterin satunnaisesti poukkoilevan kohinaliikkeen lomasta alkaa hahmottua selvä kuvio. Oikealta vasemmalle. Vasemmalta oikealle. Mutteri liikkuu puolelta toiselle pelkästään ajatuksen voimalla. Moni kummastelee, osa säikähtää. Joko mentalisti on taitava tai korkeampi voima on läsnä.

”Kuvittele mielessäsi ympyrä. Keskity vain ja ainoastaan ajatukseen ympyrästä ja huomaat kuinka heiluri muuttaa liikerataansa ja alkaa pyöriä ympyrää.”

Voimakkaimpia hetkiä heiluridemonstraatiossa on se, kun sanon edellä mainitun lauseen. Usein heilurin sivuttainen liike muuttuu ympyräliikkeeksi heti. Mainostoimistolle pitämällä luennollani heiluria pidellyt myyntijohtaja reagoi muutokseen osuvasti: ”Mitä helvettiä?!”

Mutterin keinumisessa on kyse ideomotorisesta liikkeestä. Vaikkemme tiedosta liikuttavamme lihaksiamme, ajatus liikkeestä saa lihaksen liikkeelle. Ideomotorista liikettä voi myös havaita arjessa ilman kummempia apuvälineitä. Autoa ajaessa ei kannata katsoa vastaantulijan ajovaloihin, ettei sokaistu ja että näkee mahdolliset hirvet vastaantulijan takana. Lisäksi valoihin tuijottaessamme alamme kääntää rattia alitajuisesti katsomaamme suuntaan. Ei tarvita paljoa saamaan helposti liikkuva esine kuten ratti, heiluri tai kaivonkatsojan varpu liikkeelle. Vaikka tietää miten ilmiö toimii, on kokemus mutterin heilumisesta silti omituinen. Enhän mä oikeasti liikuta tätä!

Koska kokemus on voimakas ja vaikuttaa hyvin yliluonnolliselta, ei ole mikään ihme, että ideomotoriseen liikkeeseen perustuvia ilmiöitä esiintyy paljon esimerkiksi vaihtoehtolääketieteessä. Jotkut homeopaatit uskovat löytävänsä taudin heilurin avulla ja liikkeen muodosta he voivat päätellä, mikä tauti on kyseessä. Yhtenä monista eroista minun ja homeopaatin demonstraatioissa on se, että homeopaatti ei käske heilurin liikkua tiettyyn suuntaan, kuten itse esityksessäni teen. Suggestio heilurin liikkeelle lähtee tällöin täysin heilurinpitäjältä itseltään. Heiluri alkaa liikkua sen mukaan, miten heiluttaja haluaa, toivoo tai pelkää heilurin liikkuvan. Tulevat äidit, jotka makaavat selällään ja pitävät heiluria paljaan vatsansa päällä, eivät heilurin liikkeestä saa tietää sikiön sukupuolta vaan ainoastaan oman mieltymyksensä sille, haluavatko todella tytön vai pojan.

Oma heiluri on helppo rakentaa. Tarvitaan ainoastaan lankaa tai pehmeää narua ja jotain mitä sitoa langan päähän. Oikeassa seurassa voi heilurin avulla luoda itsestään lähes puolijumalallisen kuvan. Taannoin keikalla pyysin neljä ihmistä lavalle heilureita heiluttelemaan. Yksi avustajista reagoi suggestioihini selvästi erittäin hyvin, sillä heilurin liike alkoi nopeasti muistuttaa keinua, joka meinaa pyörähtää kannatinpuunsa ympäri. Kun avustajat ajattelivat ympyrää, alkoi samaisen henkilön heiluri pyöriä täysin vaakatasossa huimaa vauhtia ympäri. Heiluri oli muuttunut lingoksi, joka voisi hetkenä minä hyvänsä lipsahtaa sormien välistä ja singota yleisöön. Pysäytin äkkiä liikkeen ja palautin avustajan paikalleen. Keikan jälkeen hän halusi puhua minulle: ”En tiedä miltä planeetalta tai mistä ulottuvuudesta olet tänne laskeutunut, mutta hyvä että tulit!”

kirjoittaja Elättää Itsensä Mentalismilla, Opiskelee lääketieteellistä Bioteknologiaa Ja Etsii Keinoja Joilla tehdä Tieteestä Viihdyttävää.