20v.

PONTEVA PAIKALLISEN radiokanavan toimittaja kustansi allekirjoittaneen elokuviin ennen haastattelua. Taitavasti tehtyä X-files-viihdettä seuratessa ja toden ja lumen rajan lopullisesti rikkovia trikkejä ihastellessa selveni elokuvan ja ehkä koko kulttisarjan peruskuvio: Ensiksi sankari esitetään hiven reppanana, jotta katsoja tuntee myötätuntoa tai/ja samaistuu häneen. Sitten katsojalle esitetään totena sankarin kokemukset. Tällöin katsojassa (joka sankarin kanssa tietää, mitä todella tapahtui) herää eräs ihmisen tunteista voimakkain: voimaton oikeassa olijan kiukku viranomaisia kohtaan. Mikseivät ne tollot usko/ymmärrä/hyväksy!

Muistelin elokuvan tunnelmia, kun sen jälkeen taas seisoin muun muassa Hengen ja tiedon messuilla keskustelemassa parauskovaisten kanssa. Ongelma on aina sama: miten ”miksiomenaputoaa”-ihminen keskustelee ja väittelee ”muttakunsetoimii”-ihmisen kanssa niin, että tuota tuhoisaa oikeassaolijan voimattoman raivon tunnetta ei synny.

Lopullista reseptiä en tiedä, joitain vihjeitä annan. Kysymyslauseilla etenemisen tiesi jo Sokrates. Kuunteleminen on hyödyllistä ja antaa aikaa oman seuraavan siirron pohdiskeluun. Johonkin virheelliseen yksityiskohtaan voi palata (esim. miksi astrologia ei ota huomioon kahden tuhannen vuoden prekessiota, s.o. Maapallon akselin hidas kiertyminen?). Hiven huumoria keventää ja inhimillistää omaakin imagoa.

Yhä tärkeämmäksi käyvästä imagosta puheen ollen. Skepsis on jo varsin tunnettu, hyvin harvoin kuulee kysymyksen: mikä on Skepsis? Meidän vanha ”tiukkapipoisten” tutkijoiden nitrodisko-imagomme on muuttunut myös kujeellisten sporalogien liittymäksi a la yhdysvaltalaisten huuhaa-Nobelien jakajat. Ja ennen kaikkea, meidät koetaan (joskus vastentahtoisestikin) tarpeellisiksi. ilpo v. salmi

TILASTOT JA TUTKIMUKSET eivät siis sittenkään tue ajatusta, että täysikuu vaikuttaisi käyttäytymiseemme. Kuuhulluus on vain myytti, joka vahvistuu, koska asiaan uskovat henkilöt huomaavat asiaa tukevia seikkoja ympäristössään. Esimerkiksi ajoittain unettomuudesta kärsivä henkilö voi kiinnittää asiaan erityistä huomiota vain silloin, kun täysikuu näkyy taivaalla ja tulee muodostaneeksi illusorisen yhteyden näiden kahden ilmiön välille. JuKKa häKKinen, Janne sinKKonen

JUNG OLI MIELIKUVITUKSELLINEN romantikko, joka koko ajan etsi salaperäistä, mystistä ja syvää, ja koko hänen ajattelurakennelmansa perustui muille kuin oman aikansa tieteellisille teorioille. Tieteellisenä oppijärjestelmänä hänen Analyyttinen Psykologiansa on esimerkillistä pseudotiedettä. Psykologisena utopiana ja modernin terapeuttisen spiritualismin edustajana kyseessä on esimerkillinen ellei suorastaan ”arkkityyppinen” liike. Oppiensa kautta ”Zürichin Siegfried” elää ja voi hyvin, vaikka akateemiseen maailmaan ei koskaan syntynytkään Spielreinin haaveilemaa pientä Siegfried-poikaa, joka olisi tappanut tieteellisen metodologian perusteita vartioivan lohikäärmeen ja perustanut Alkemian, Esoterian ja Analyyttisen Psykologian laitoksen.

Niin kuin ”Goethen pojanpoika” itse kuitenkin (toiveikkaana?) totesi, ihmiset ovat väsyneet rationalismiin. Mutta entä jos ihmiset väsyvät puolestaan irrationalismiin, katoaako silloin horisontin taa Hengen ja tiedon (sic!) messujen ohella myös jungilainen psykologia? Tähän en epäselvännäkijänä osaa vastata huuta enkä haata. petteRi pietiKäinen

KIVITERAPEUTIT PUHUVAT ”värähtelyistä” määrittelemättä mekanismin luonnetta sen tarkemmin, kuten vaihtoehtoparannusperinteissä on tavanomaista. Tuntuu myös erikoiselta, ettei ihmiseen vaikuttavaa värähtelymekanismia ole havaittu, vaikka muutoin esimerkiksi juuri rubiinien ja safiirien väriin vaikuttavat mikroprosessit on voitu osoittaa jopa yksittäisten elektronien liikkeiden tarkkuudella.

Onkin ilmeistä, että mikäli haluaa ottaa kiviterapian vakavasti, täytyy samalla hyväksyä vaihtoehtoparantamisen lähtökohta: luonnontieteellinen tieto ei ole tärkeää. Sen sijaan muu vaihtoehtoperinne on hyödyllistä auroineen, henkisine energioineen ja eetterikehoineen. Jokainen voi valita, millä perusteella vaivojaan lääkitsee, mutta jospa ne nitrot olisi kuitenkin hyvä pitää mukana, ainakin varmemmaksi vakuudeksi.

ELOKUUN LOPULLA Sipoon Myyraksen viljapelloille ilmestyi oudonnäköisiä kuvioita. Skepsis kävi tarkistamassa, olivatko peltoja käyneet sotkemassa kenties vieraan sivilisaation edustajat. … Koska Skepsiksellä ei ollut varoja helikopterin vuokraamiseen, jouduimme arvioimaan muodon mittailemalla kuviot pellolla. …

Kuvan muoto kertonee aika selvästi, että kuvion alkuperä on joko humoristisissa teekkareissa tai taiteellisesti yritteliäässä paikallisessa nuorisossa. Tosin pellon omistaja ei taida moista taidemuotoa ymmärtää, sillä Keski- Uusimaa -sanomalehden (28.8.1998) mukaan maanomistaja Tapio Ijäs oli jättänyt poliisille vahinkoilmoituksen peltonsa tärvelemisestä.

Jouko Aho

Jukka Häkkinen

lainaukset Lehdestä Skeptikko 3/1998. skeptikot Verkossa: Skepsis.fi/lehti