Oikaisupyyntö Hannu Lauerman väittämiin

ANGELIKA OINAANVAARA ESITTELI SKEPTIKOSSA 3/2011, MITÄ NLP ON NLP-VALMENTAJAN NÄKÖKULMASTA. PSYKIATRI HANNU LAUERMA KOMMENTOI OINAANVAARAN KIRJOITUSTA SAMASSA LEHDESSÄ. KIRJOITUKSESSAAN HÄN KIRJOITTI KRIITTISESTI MYÖS OINAANVAARAN NLP-TAIDOISTAAN KIITTÄMÄSTÄ TERTTU GRÖNFORSISTA, JOKA VASTAA SEURAAVASSA LAUERMALLE.

Hannu Lauerman artikkeli ”NLP – aggressiivisesti markinoituja uskomuksia” sisältää väittämän: ”Oinaanvaaran NLPtaidoistaan kiittämän Terttu Grönforsin suorituskyvyn parantamiseen liittyvät tekstit sisältävät kvasiluonnontieteellistä käsitesekamelskaa, ‘maailmankaikkeuden kvanttien keskinäisiä yhteyksiä’ ja ‘holograafista paradigmaa’, eli New Age -terminologiaa vailla mitään tieteellistä sisältöä.”

Joskus jokin väittämä lähtee elämään omaa elämäänsä, kuten tässä. Ilmeisesti tämä on kopioitu Skepsiksen entisen puheenjohtajan Lauri Gröhnin aiemmista, samanlaisista kirjoituksista, jotka nekin ovat vailla mitään pohjaa. Eli kirjoittaja ei ole lainkaan tutustunut siihen, mitä olen kirjoittanut. Kun irroittaa yhden sanan tai lauseen kokonaisuudesta ja lisää siihen jotain muuta, saadaan asiat vaikuttamaan aivan erilaisilta kuin mitä ne ovat olleet.

Lauerma ja aiemmin Gröhn ovat tuskin lukeneet kirjaani ”Suorituskyvyn johtaminen”, joka käsittelee suurimmaksi osaksi johtamisteorioiden kehittymistä ja johtamisteorioiden oletuksia ihmisten johtamisen asioista sekä sitä, miten ihmisiä tulisi johtaa, mitä asioita milloinkin on pidetty tärkeinä.

Kirjassa on yksi ainoa kohta, jossa mainitaan sana ”holografinen paradigma”. Lauerman lainauksessa se on irrotettu kokonaisuudestaan ja siihen on lisäksi liitetty kuvaus ”New Age -terminologiaa vailla mitään tieteellistä sisältöä.”

Lauerman esittämillä kummallisilla väittämillä halutaan mitä ilmeisemmin vain saattaa minut huonoon valoon, ilman minkäänlaista syytä. En tunne kumpaakaan kirjoittajista, en Hannu Lauermaa enkä Lauri Gröhniä. He eivät ole koskaan edes keskustelleet kanssani saatikka tutustuneet kirjoittamiini kirjoihin. Näin päättelen heidän epäasiallisesta kirjoittelustaan. Mikä lienee heidän tavoitteensa?

Lauri Gröhn on aikanaan yrittänyt liittää minua ns. ”vaihtoehtoisten hoitomuotojen tohtoreihin”. En tiedä, mistä hän on sen keksinyt, sillä olen työskennellyt koko työurani organisaatioiden tiedonvälityksen ja johtamisen alueilla sekä aikuisten liikkeenjohdollisen oppimisen parissa, erityisalueenani ”työssä oppiminen”. Action Learning DBA -tutkintoni, joka sisälsi nimenomaan johtamisteorioiden taustoja ja erilaisten teorioiden kehittymistä ja niiden sisältämiä ajattelumalleja (paradigmoja) liittyi johtamiseen, ei mihinkään sellaiseen, mitä Gröhn aikoinaan väitti ja mikä on vieläkin näkyvissä netissä.

Seuraavassa em. kappale kirjastani ”Suorituskyvyn johtaminen”, joka on kirjoitettu vuosina 1993- 1995, siis lähes kaksikymmentä vuotta sitten; kirjoitettu sen hetkisen käsityksen mukaan! Asiat ja tieto ovat tietysti kehittyneet paljon sen jälkeen.

HOLISTINEN PARADIGMA

Länsimaisen Ajattelun Yhteisiksi Pääparadigmoiksi

on tunnistettu mekanistinen ja holistinen paradigma. Holistinen paradigma olettaa perimmältään, että koko maailmankaikkeus on keskinäisessä yhteydessä ja hierarkkisesti organisoitu. Kaikki liittyy sen saman yhtenäisen järjestelmän eri tasoihin, jossa eri tasojen välinen vuorovaikutus on tärkeä tekijä. (Battista, 1982, The holographicparadigm and other paradoxes.)

Balle kuvailee holistista lähestymistä sanomalla, että asiat eivät ole olemassa erillisinä. Ihmiset, organisaatiot, yhteisöt, ongelmat voivat olla olemassa ainoastaan ykseyden osina. Mielemme ei yksinkertaisesti käsitä asioita yhteydestään erillisinä. Vasemman aivopuoliskon useimmat analyysit pitävät asioita erillisinä, ja tämä on perinteisen tieteellisen lähestymistavan (paradigman) ydinelementti: eristää se, mitä tutkimme, ikään kuin valvotuissa laboratorio-olosuhteissa, leikata se osiin ja tutkia osia erillisinä. Valitettavasti useimmista asioista häviää järki, kun ne erotetaan luontaisesta yhteydestään. (Balle, 1994, Managing with systems thinking.)

Battista kuvailee, että holistisessa mallissa tieto on olemassa ainoastaan suhteessa muuhun, ei ”objektiivisessa” maailmassa tai ”subjektiivisessa” kokemuksessa. Kukin universaalin järjestelmän taso vaikuttaa jokaiseen muuhun tasoon, tapahtumat määräytyvät osin monimutkaisemmilta ja ympäröiviltä tasoilta, osin samalta monimutkaisuuden tasolta. Battistan mukaan emme milloinkaan voi tietääminkään tapahtuman ehdotonta syytä emmekä sitäkään, onko tapahtuma täysin ennalta määrätty. (Battista, 1982.)

Battista väittää, että analyyttinen (mekanistinen) malli on holistinen samoin kuin holograafinen malli. Tämä väite näyttää ristiriitaiselta, koska holistinen malli olettaa, ettei tietoa ole objektiivisessa maailmassa, kun taas mekanistinen malli nimenomaan olettaa, että objektiivinen todellisuus on olemassa. (Gummesson, 1991, Qualitative Methods in Management Research.)

Battista erottaa toisistaan analyyttisen ja mekanistisen mallin. Hän väittää, että analyyttisen mallin katsotaan yleensä kuuluvan ”vanhentuneisiin mekanistisiin paradigmoihin, joista meidän pitäisi vapautua”. (Gummesson, 1991.) Battista puolustaa näkemystään korostamalla, että holistinen ja analyyttinen malli ovat toisiaan täydentäviä, koska tiedon luonteeseen kuuluu suhde antavan ja saavan osapuolen kesken. Siispä on mahdotonta puhua tiedosta erillisenä sen vastaanottajasta.

Tämä tiedon järjenmukainen aspekti tekee, Battistan mukaan, analyyttisesta lähestymistavasta holistisen. Kuitenkin ongelman pilkkominen alkutekijöihinsä sekä se olettamus, ettei kokonaisuus ole muuta kuin osiensa summa, ja yritys ymmärtää osia erillisinä on analyysin alkuperäinen merkitys. (Balle, 1994.)

Siispä vastoin Battistan olettamusta analyyttinen malli on siinä mielessä mekanistinen lähestymistapa. Holistinen lähestymistapa merkitsee sitä, että sisällytämme kaikki olennaiset osat analyysiimme, myös yhteyden, ja keskitymme osien suhteisiin enemmän kuin osiin. (Balle, 1994.)

Analyyttinen malli tai paradigma perustui, Battistan mukaan, digitaaliseen tietokoneeseen, mutta hylättiin, koska se ei onnistunut selittämään sellaisia ilmiöitä kuin maailmankaikkeuden kvanttien keskinäistä yhteyttä ja transpersoonallisten tietoisuustilojen olemassaoloa. Sen tilalle tuli holograafinen paradigma, joka painottaa tiedon riippumatonta, yhdensuuntaista ja samanaikaista prosessointia. (Battista, 1982.)

Battista ennustaa, että esiin nousee uusi yleinen holistinen malli (paradigma), joka perustuu informaateoriaan. Tämä malli auttaisi selittämään maailmankaikkeuden kokonaisuutena, vastausta vailla olevat kysymykset havainnoista, intuitiosta, muistista jne. (Battista, 1982.)

Toivottavasti tällaiset ikävät tapaukset loppuvat tähän ja kirjoittajat selvittävät tarkemmin mollaamiensa henkilöiden todelliset sanomiset ja kirjoitukset.

Odotan anteeksipyyntöä moisesta toiminnasta.

Terveisin, Terttu Grönfors

PS: Olen vuosikymmeniä ollut tekemisissä aikuisten oppimisen kanssa ja erityisesti organisaatioiden johtamisen alueilla, enkä suinkaan ”holografisten paradigmojen”!