ANGELIKA OINAANVAARA ESITTELI SKEPTIKOSSA 3/2011, MITÄ NLP ON NLPVALMENTAJAN NÄKÖKULMASTA. PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI JA PSYKOTERAPEUTTI HANNU LAUERMA KOMMENTOI OINAANVAARAN KIRJOITUSTA SAMASSA LEHDESSÄ. OINAANVAARA VASTASI LAUERMALLE SKEPTIKOSSA 4/2011. NYT LAUERMA VASTAA OINAANVAARALLE.

Vastineessaan kritiikkiini NLP:tä koskevasta kirjoituksestaan Angelika Oinaanvaara aloittaa toteamalla ”leikkisästi”, että kirjoitukseni olisi verrattavissa tuotantoelämän kilpailutilanteen motivoimaan kannanottoon. Sitten hän häivyttää vastuunsa väittämästä luonnehtimalla sitä paikkansa pitämättömäksi yleistykseksi. Miksi kirjoittaa omana näkemyksenään paikkansapitämätön väite, jonka toteaa paikkansapitämättömäksi? Sellainenhan ei kuulu normaaliin asiakeskusteluun.

Kyseessä on NLP-tekniikalle ominainen trikki, jolla kylvetään vastaanottajan mieleen aiheeton mielikuva, tässä tapauksessa vilpittömyyteen kohdistuva epäily, mutta vältetään muodollisesti vastuu siitä. Kuitenkin on hyvä huomata, ettei ko. väite suinkaan ollut ”aiheeton yleistys”. Se oli väärä. Tulonmuodostuksessani ei ole ainoaakaan elementtiä, joka voisi olla edes välillisesti tekemisissä NLP:n markkinointikritiikin kanssa. Niin halutessani olisin voinut käyttää myös kirjoittamiseen käyttämäni ajan sellaiseen työhön, josta maksetaan palkkioita.

Oinaanvaara esittää, että minulla on kollegoita, joiden näkemys asiasta poikkeaa omastani. Epäilemättä onkin, mutten tunne enkä edes kykene kuvittelemaan ketään, joka yhtyisi Oinaanvaaran alkuperäisen tekstin väitteisiin NLP:n ainutlaatuisesta vaikuttavuudesta ja skitsofrenian parantamisesta sen keinoin. Olen vakuuttunut, ettei yksikään psykiatrian perusteisiin perehtynyt laillistettu terveydenhuoltoammattilainen allekirjoittaisi niitä.

Perustelut NLP:n puolesta ovat Oinaanvaaran vastineessa tyyten erilaiset kuin alkuperäisessä esittelykirjoituksessa. Tutkimukset lähteineen loistavat edelleen poissaolollaan, mutta nyt on olennaisena perusteluna oma myönteinen kokemus. Kaikki kunnia itse koetulle, mutta sen ongelmana on yleistettävyyden puute. Tiedämme hyvin, että on olemassa dramaattisiakin nuoruuden ja nuoren aikuisiän psykiatrisia häiriöitä, joiden ennuste keskiikään siirryttäessä on hyvä myös ilman hoitoa, ellei elämässä tapahdu ratkaisevan pahoja mullistuksia. Siksi yksilölle itselleen vaikuttava kokemus ei välttämättä ole yleistettävissä.

Oinaanvaara esittää, että NLP:tä tukevia tutkimuksia löytyy mm. neuropsykologiasta ja eräistä perustieteistä. Odotan, että näitä tutkimuksia koskevat tieteelliset viitteet toimitettaisiin tiedoksi, minkä pitäisi olla hyvin helppoa. Erästä mainitsemaani käytännön esimerkkiä alan ongelmista kirjoittaja taas nimittää jostain syystä ”kuulopuheeksi”, mitä se ei ole. Se on kokemus kliinisestä työstä, ja lähde olen minä. Kuulopuheellahan tarkoitetaan tarinaa, jonka alkuperä on epäselvä. Olisi päistikkaista nimittää esimerkiksi Oinaanvaaran raportoimia omia kokemuksia kuulopuheeksi.

Lisäksi kirjoittaja esittää, että käyttämäni esimerkki olisi ”heikko peruste lähteä arvostelemaan NLP:n sisältöä”, aivan kuin kritiikkini todellakin perustuisi sille. Väite vastaa sitä, että esimerkiksi ihmisen evoluutiohistoria kiistettäisiin sillä, ettei yksittäinen fossiili mitään todista.

Ilmaisuuni NLP-menetelmästä pyöränä, joka on keksitty uudelleen, Oinaanvaara reagoi julistamalla, että kyseessäpä onkin Ferrarin rengas verrattuna kolisevaan kärrynpyörään. Hauskaa kikkailua sanoilla, mutta näytön puuttuessa edelleenkin vain tyhjää pesuainemainosten kieltä. ”Ennen luulin enkeliä valkoiseksi, mutta sitten näin Sertolla pestyn perkeleen.”

Olennaista on huomata, etten ”vastusta NLP:tä”, kuten Oinaanvaara väittää, vaan peräänkuulutan markkinointiväitteiden asiallisuutta. Kritisoin kokeellisen neuropsykologian tukea vaille jääneen taustateorian käyttöä markkinoinnissa, ja samoin toteennäyttämättömiä väitteitä menetelmän erityisestä tehosta.

Jos uskottavaa tieteellistä näyttöä alkaisi yllättäen kertyä perin pitkän aivan hiljaisen kauden jälkeen, olisin pelkästään iloinen – kukapa ei? Tosin siinäkin tapauksessa kehottaisin varomaan NLP:lle ominaista voimallisen manipulatiivista kielenkäyttöä ammatillisten suhteiden ulkopuolella, koska pidän sellaista eettisesti ongelmallisena. Esimerkiksi psykodynaamisen psykoterapian koulutuksessa tähdennetään, että toisen henkilön käyttäytymistä koskevat tulkinnat hoitosuhteen ulkopuolella ovat useimmiten loukkaavia.

NLP-koulutettujen ammatinharjoittajien viestitystä vastaanotettaessa on tavallistakin tärkeämpää erottaa toisistaan faktat ja mielikuvien manipulointi. HANNU LAUERMA KIRJOITTAJA ON LÄÄKET. TRI, PSYKIATRIAN JA OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI JA PSYKOTERAPEUTTI, JOLLA ON UNILÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS. HÄN

Toimii terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina, psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä ja sivutoimisena yksityislääkärinä.

Keskustelu Päättyy.

Natsikortti läpsähti

Magneettimedia-lehti sai Skepsiksen Huuhaa-palkinnon joulukuussa 2011. Heti lehden seuraavassa numerossa 51/2011 kyseisen lehden ”kolumnisti” Raimo Nikula menetti malttinsa.

Jutussa ”Pseudoskepsismistä uupuu aito kriittisyys” Nikula mm. kirjoitti:

”Voi sanoa, että skeptikoiden työtä tekevät vain kolme ihmisryhmää: äärimmäisiin asenteisiin taipuvat tiedemiehet, jotka kaipaavat lisää nostetta urallaan, tieteen popularisoijat, kansanvalistajat, tieteistoimittajat ja toimittajat yleensä, sekä massa eli me kaikki.”

”Skeptinen liikehdintä ei ole osa normaalitiedettä, se on tieteen äärilaidalle pystytetty bunkkeri, josta ammutaan kaikkea, mikä ei mahdu rajoittuneeseen, nykyiseen tieteelliseen maailmankuvaan.”

”Oikeita nimityksiä alkoi ilmestyä: Skeptikot ovat paradigmapoliiseja ja henkisen keskitysleirin SSvartijoita. Aidot skeptisyyden tunnusmerkit eivät täyty – kysymys on pseudoskeptikoista, näennäisestä, hämäävästä toiminnasta."

”Suomenkieliset Wikiartikkelit ovat peräisin lähestulkoon parista skeptikkojen julkaisemasta kirjasta.” Selvästi meni palkinto oikeaan osoitteeseen. Onneksi olkoon!