kymmenen lämpötilat ovat jo korkeammalla kuin milloinkaan aikaisemmin holoseenin aikakaudella. 3) Havaittu lämpeneminen ei johdu hiilidioksidista. Elokuva ohittaa täysin ilmastotutkimuksessa käytetyt periaatteet hiilidioksidin osuudesta ilmaston lämpötilan säätelijänä. CO2-kaasun pitoisuuden kerrotaan olevan niin olemattoman pieni, ettei se voi vaikuttaa kuten ilmastotutkimus väittää. Vain 0,04 prosentin osuus ei kykene säätelemään ilmastoa niin paljon. Perusteluna käytetään ilmastohistorian tuloksia. Elokuva väittää, että lämpötilat ovat nousseet ennen CO2-pitoisuuden nousua. Joten CO2 ei ole voinut aiheuttaa lämpenemistä. Katsojille ei kerrota useista tutkimuksista, joissa on nimenomaan havaittu kolmen suurimman jääkauden olleen seurausta CO2-pitoisuuden selkeästä laskusta. Joista kaksi viimeistä jääkautta päättyivät, kun CO2-pitoisuus nousi.

Nobelvoittaja John Clauser kertoo näkemyksestään lämpötilamuutosten aiheuttajasta. Clauser on puhunut pilvipeitteen muutosten olevan lämpötilan nousemisen takana. Hän kertoo pilvipeitteen vaikutuksen olevan sata kertaa vahvempi kuin CO2:n vaikutukset. Mitä enemmän pilviä, sitä enemmän ne heijastavat lämpöä avaruuteen. Joten viilentyminen johtuu pilvien runsaudesta ja lämpeneminen johtuu niiden vähyydestä. Jokainen voi todeta tämän itse kuumana päivänä, kun pilvi peittää auringon. Tunnet, miten ympärilläsi viilenee. Pilvipeitteen muutokset taas johtuvat kosmisen säteilyn muutoksista, kun tähtijärjestelmämme kiertää ympäri galaksia.

KIRJAT

Clauserin ja kumppaneiden puheissa on yksi selkeä ongelma. Satoja miljoonia vuosia kestävä kierto galaksin sisällä on aivan eri aikaskaalaa kuin nykyinen mitattu lämpeneminen. Eikä sillä ole väliä pilvien lämpövaikutuksen kannalta. Pilvipeite myös sitoo sen alta tulevaa lämpösäteilyä. Siksi yöllä on lämpimämpää, jos taivas on pilvien peittämä. Pilvien vaikutus on sekä viilentävä että lämmittävä. Ja ne käytännössä tasaavat toisensa. Tätä ei vain kerrota katsojille.

Vaihtoehtoiset selitykset lämpötilan nousulle perustuvat sykleihin, jotka eivät täsmää mitatun nousun tahdille. Hiilidioksidipitoisuuden nousu täsmää paremmin lämpötilan nousun kanssa.

Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on aina sallittavaa ja suositeltavaa. Se ei tarkoita, että keskustelussa toistetaan vuosia sitten kumottuja väitteitä tai selkeästi puutteellisia käyriä. Yksi elokuva voi sisältää valtavan määrän väitteitä, joista jokainen vaatii pitemmän selvityksen niiden virheiden korjaamiseksi. Siksi olisikin hyvä, jos jostain löytyisi ajankohtainen ja päivitetty apukeino pätevän tutkimustiedon etsijälle.

https://www.youtube.com/watch?v=zmfRG8-RHEI

VERKKOVIHAN TAUSTALLA USEIN OSATTOMUUDEN KOKEMUS

Severi Hämäri: Verbaalinen väkivalta verkossa. Basam Books, 2024.

ERBAALISEN väkivallan määritelmän lanseeraanneen Severi Hämärin mukaan termi tarkoittaa vallankäyttöä, jolla tarkoituksellisesti pyritään vaikuttamaan toisiin tuottamalla epämiellyttäviä ja kivuliaita tunteita kiusaamalla, ahdistelemalla, loukkaamalla, häpäisemällä tai nimittelemällä. Kesäkuussa julkistetussa esikoistietokirjassaan Hämäri soveltaa viestinnän- ja väkivallantutkimusta, psykologiaa sekä yhteiskuntafilosofiaa verkkovihan juurille pääsemiseksi. Hänen teoksensa tarkastelee verbaalisen väkivallan merkitystä yhteiskunnan kannalta, ja tarjoaa keinoja tarttua yhteen aikamme ongelmista tehokkaasti niin yksilönä, yhteisöinä kuin yhteiskuntana. Kirjan kustantajan mukaan teos on kannanotto inhimillisen vuorovaikutuksen ja ihmisyyttä kunnioittavan käyttäytymisen puolesta.

”Keskeisin oivallukseni on, että tarvitsemme parempia tapoja käsitteellistää näitä vaikeita ilmiöitä. Se auttaa tutkijoiden lisäksi myös tavallisia ihmisiä hahmottamaan, mistä on kyse. Kun tunnistaa omassa toiminnassaan riskitekijöitä, voi miettiä miten niihin varautuu – oli kyseessä sitten riski joutua väkivaltaisen käytöksen kohteeksi tai käyttäytyä itse väkivaltaisesti”, Hämäri kirjoittaa.

Verkkovihan taustalla vaikuttaa usein olevan epäluottamus, turhautuminen ja osattomuuden kokemus. Niiden purkaminen edellyttää kuulluksi tulemista. Ihminen, joka kokee, ettei tule kuulluksi, korottaa ääntään. Ulossulkeminen vaikuttaa pahentavan tilannetta. ”Deradikalisaatiossa keskeistä on vaihtoehtojen tarjoaminen, ei niinkään sensuuri.”

Hämärin mukaan välittömästi suurin uhka liittyy automatisoitujen bottitilien luomiseen. Siinä, missä tehokas trollitehdas edellytti 2010-luvulla kymmenittäin tai jopa sadoittain työntekijöitä, ehkä jo parin vuoden sisällä muutama tekoälyä hyödyntävä ohjelmoija tekee vastaavan työn.