Kärpänen ja puhdistus

FILOSOFIAN JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON lukion opettaja Arno Kotro kertoi Hengen ja Tiedon messujen ohjelmaan kuuluvalla Skepsiksen luennolla, että uskoi 15-vuotiaaksi asti erilaisiin, näkyvän tuolla puolen oleviin maailmoihin. Hän kiinnostui parapsykologiasta ja halusi uskoa myös siihen, mutta todisteet tuntuivat puuttuvan. Henkiolennot näyttivät pakenevan kriittistä silmää.

”Maailmankatsomukseni kannalle.”

Kotro sanoi, että ymmärtää, miksi ihmiset hakeutuvat rajatiedon piiriin.

”Meillä on valtava itsetutkiskelun tarve. Haluamme hallita elämäämme ja terveyttämme, saada tietoa tulevaisuudesta. Meillä on tarve tulla kuulluksi, kosketetuksi ja välitetyksi.”

Hän varoitti liiallisesta herkkäuskoisuudesta, mutta myös toisesta ääripäästä: kyynisyydestä, jossa ei uskota mihinkään, vaan vartioidaan dogmaattisesti omaa maailmankatsomusta, eikä oteta vastaan mitään uutta.

”Yritän luovia ääripäiden välissä, pitää silmät ja korvat auki uusille ajatuksille, mutta olla antamatta erilaisten hömppäoppien seireenien houkutella pois rationaalisesta ajattelusta.”

Tieteellinen maailmankuva on Kotron mukaan usein ymmärretty täysin väärin. Hänelle tiede ei ole kasa tosiasioita, vaan ennen muuta kriittinen, utelias, itseään korjaava ja joustava menetelmä ympäröivän maailman tutkimiseksi.

”Tiedettä voi arvostella monesta asiasta. Missä on ihminen, siellä tehdään virheitä ja siellä on vilppiä, kuppikeikahti skeptiselle kuntia, valtataisteluja ja tappelua rahasta – niin tieteenkin piirissä. Tieteessä on omat rajoitteensa, mutta tiede ei ole umpimielinen. Tieteen hienous on, että se muuttaa teorioitaan sitä mukaa, kun tulee uutta evidenssiä. Se ei ole uskonto muiden joukossa.”

Kotrolla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset hakevat mielenrauhaa rajatiedosta niin kauan kuin muille ei aiheuteta ongelmia. Vaarana kuitenkin on irrationaalisen ilmapiirin leviäminen. Kotro vaatii poliitikoilta, että päätökset perustuvat aina rationaaliseen argumentointiin.

”Jos sallimme, että ihminen menee Alkooon ja juo pullon Kossua, niin emmekö voi sallia myös sen, että hän ostaa homeopaattisia tuotteita ja käyttää niitä? Jälkimmäisessä vaihtoehdossa vahingot ovat varmasti vähäisemmät.”

Hyväksikäyttöä ja huijausta Kotro ei tietenkään hyväksy. Silloin, kun vaihtoehtoiset hoidot korvaavat vakavissa sairauksissa jonkin lääketieteellisen hoidon, ollaan moraalisesti arveluttavilla vesillä.

Kotro kertoi, kuinka kerran metafysiikan tunnilla kärpänen laskeutui Sofi Oksasen Puhdistus-romaanin päälle. Se sai hänet miettimään, että ihmisen suhde maailmankaikkeuteen on samanlainen kuin kärpäsen suhde Oksasen kirjaan. Kärpänen ei tule koskaan tajuamaan romaanista mitään niin kuin ihminenkään ei tule ikinä ymmärtämään maailmankaikkeuttamme.

”Meillä tulee kognitiivinen lasikatto vastaan. Tieteen rajat tulevat vastaan siellä, missä on ihmisen ymmärryksen rajat. Mutta se, että tieteellä on nämä rajat, ei muuta vaihtoehtohoitoja yhtään perustelluimmiksi. Tiede on kuitenkin paras tapa ymmärtää todellisuutta.”