Skeptikko · Skeptikko 4/2015
Mutu-ajattelu vaimentaa järjen äänen
Sairaanhoidossa mutu-uskomukset voivat olla hengenvaarallisia.
EMERITUSPROFESSORI, Jouko Tuomisto luennoi ”Miksi ihmiset ottavat don pohjalta?”
lääkäri, tutkija ja tietokirjailija Skepsikselle lokakuussa aiheesta terveysriskejä musta tuntuu -tie-
HYÖTYÄ JA HAITTAA
JOS TYÖNNÄMME vahingossa sormemme kynttilään tai muuhun kuumaan, käsi tempautuu poispäin ennen kuin ehdimme edes tajuta, mistä on kysymys. Kyseessä on refleksi, jonka nopeus perustuu hyvin lyhyeen hermorataan, sormesta selkäytimeen ja sieltä lihakseen. Refleksi on tärkeä suoja äkillisten haitallisten vaarojen välttämiseksi. Jos käden vetäminen pois edellyttäisi aivojemme perusteellista harkintaa, sormi ehtisi palaa ennen päätöstä.
Jos vastaamme tulee äänekäs nuorisojoukko perjantaiiltana, saatamme väistää toiselle puolen katua, vaikka iloinen seurue voi olla palaamassa viattomilta syntymäpäiviltä, mutta sitähän emme tiedä. Meistä tuntuu siltä, että on turhaa joutua hankaluuksiin ja mieluummin väistämme. Kyseessä on nopea vaistomainen varovaisuus nopeissa odottamattomissa tilanteissa. Mutu-tunne on iskostunut geeneihimme vuosimiljoonien aikana ihmisen edeltäjien liikkuessa vaarallisessa ympäristössä, jossa vaaraa on paras väistää epätietoisuuden vallitessa.
Jos suunnittelemme elämäämme pitkällä tähtäimellä, pyrimme välttämään riskejä harkiten sen tiedon perusteella, mikä meillä on. Vaihdamme autoon talvirenkaat lumen tullessa ja kiinnitämme turvavyön, puemme päällemme säähän sopivat vaatteet, ettemme vilustu, ja jos olemme oikein järkeviä, pyrimme valitsemaan ruokamme terveellisesti ja syömme ravitsemustieteilijöiden ehdottamia vihanneksia ja hedelmiä runsaasti, kalaa kahdesti viikossa ja pyrimme rajoittamaan liharuokien käyttöä ja kovia rasvoja.
Vahinkojen välttämiseksi hermostomme on rakentunut kerroksittain. Nopeita toimintoja varten pitää olla nopeita, vaikka summittaisiakin refleksejä – odottamattomia ja suhteellisen nopeita tilanteita varten osittain vaistomaisia, osittain opittuja nopeita tapoja reagoida. Pitempiaikaista suunnittelua varten tarvitaan vakaata harkintaa vaativia taitoja, joihin voimme käyttää koko ihmiskunnan keräämää tietopohjaa, jota myös kulttuuriksi kutsutaan.
Näillä kerroksittaisilla tavoilla vastata ympäristön vaaroihin on kullakin hyvät ja huonot puolensa. Nopeat tavat voivat olla keskimäärin hengen (tai ainakin sormen) pelastavia, mutta ne ovat summittaisia. Olisi hyvä, jos voisimme aina tarkkaan harkita, mitä teemme, mutta se on joskus liian hidasta. Toisaalta asioissa, joissa harkintaaikaa on, olisi älytöntä reagoida mutu-tunteella paremmasta tiedosta välittämättä.
- Jotta tulisimme ajatelleeksi, milloin voimme antaa mutun hallita ja milloin siitä on pelkkää haittaa, olen kirjoittanut tämän kokoelman painoita, Tuomisto sanoi.
ONGELMANA LUOTTAMUKSEN PUUTE
SYYRIAN SOTATOIMIALUEELLA on halvaantunut syksystä 2013 alkaen kymmeniä lapsia polion takia. Rokotuksien avulla Syyria oli pysynyt poliovapaana maana jo 15 vuotta. Koska halvaantuminen on vain taudin vaikein muoto, lievempään tautiin on luultavasti sairastunut useita tuhansia lapsia. Tämä osoittaa selvästi, kuinka vaikea poikkeusoloissa ja erityisesti pakolaisleireissä on tehdä yksinkertaisiakaan toimenpiteitä, joista riippuu satojentuhansien lasten terveys.
Syyriassa rokottamattomuus ei johdu ennakkoluuloista, vaan käytännön vaikeuksista sodan aikana. Lisäksi hallitus suhtautuu nihkeästi rokotteiden toimittamiseen kapinallisille. Ennen sotaa 95 % lapsista rokotettiin.
Toisenlainen tilanne on Pakistanin syrjäisillä seuduilla. Naapurimaat Pakistan ja Afganistan ovat kaksi kolmesta maailman maasta, josta poliota ei ole koskaan saatu hävitetyksi. Maailman Terveysjärjestön, Rotaryjärjestön ja Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen CDC:n ponnistuksilla suuri osa lapsista on saatu rokotetuksi, mutta ei kaikkia, ja tämä on auttanut virusta pesiytymään syrjäisille seuduille. Eräät sissijärjestöt ovat levittäneet uskomusta, että rokotuskampanja on amerikkalaisten juoni, jolla pakistanilaiset tehdään lisääntymiskyvyttömiksi. Niinpä joitakin rokotusryhmien jäseniä on murhattu työssään.
Mikä ihme saa ihmiset käyttäytymään aggressiivisesti auttajiaan kohtaan? Pakistanissa kyseessä voi olla yksinkertaisesti luottamuksen puute: länsimaiset ihmiset koetaan lähtökohtaisesti vihollisina, joilta ei voi odottaa mitään hyvää. Tilannetta pahensi se, että jahdatessaan Osama bin Ladenia amerikkalaiset käyttivät hyväkseen myös lääkintähenkilökuntaa saadakseen tietoja. Siten tässä nimenomaisessa tapauksessa epäluuloihin oli myös syytä, vaikka poliorokotusten organisoijilla ei ollutkaan osuutta vakoiluun.
Myös joissakin valistuneissa länsimaissa äidit eivät halua antaa rokottaa lapsiaan. Onko silloin kyseessä samantapainen pelko ja epäluottamus lääkäreitä ja muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa kohtaan kuin Pakistanissa? Vai onko kysymys vain lapsen piikkipelon ja mahdollisen itkun herättämä vastenmielisyys äidin mielessä, joka vaistomaisesti herättää vastustusta hänen lapselleen tahallisesti aiheutetun kivun takia? Mutu-ajattelu vaimentaa huolestuneessa äidissä järjen äänen.
SYYN JA SEURAUKSEN SUHDE TULKITAAN VÄÄRIN
GOOGLE ILMOITTI muutamia vuosia sitten pystyvänsä seuraamaan influenssaepidemian kulkua. Se analysoi tiedostojensa perusteella, kuinka paljon ja missä päin googlattiin lähintä apteekkia tai flunssan oireita. Se pystyi ennustamaan epidemian etenemistä noin päivän viipeellä. Muutamia vuosia myöhemmin osuvuus kuitenkin hävisi. Tämä johtui siitä, että syy-seuraussuhteista ei ollut kunnon teoriaa, eikä siis ymmärretty, millä tavalla yhteys sen tiedostoissa olevien tietojen ja influenssan leviämisen välillä muodostui. Siksi muuttuneissa olosuhteissa ennustetta ei osattu korjata, eikä yhteys enää ennustanutkaan luotettavasti.
Erilaisten mutu-pohjalla olevien hoitojen menestys perustuu usein juuri tällaiseen havaittuun yhteyteen, jonka perusteita ei ymmärretä. Potilas saa luontaishoitajalta tai hankkii itse jotakin yrttiä tai tippoja, ja paranee. Sen jälkeen hän markkinoi tuotetta kaikille ystävilleen ja vähän muillekin erinomaisena hoitona. Jos ei kuitenkaan ole ymmärrettävää selitystä sille, miksi tauti näin hoidettuna parani, ollaan heikolla pohjalla. Kukapa kertoisi nolosti epäonnistuneesta hoidosta edes ystävilleen saati muille? Epäonnistumiset eivät koskaan saa samaa julkisuutta kuin onnistumiset.
Toisin päin pelkkä asioiden yhteys voidaan nähdä syynä johonkin sairauteen. Tyypillinen esimerkki on rokotusten tai jonkin kemikaalin yhdistäminen lasten ylivilkkauteen, syöpään, epämuodostumiin tai muihin sairauksiin. Niiden sanotaan yleistyneen samalla, kun syyksi epäilty asia on yleistynyt. Näissä uskomuksissa mutu-tieto voi olla todella vaarallinen.
Kahden asian tilastollisesta yhteydestä on lukuisia esimerkkejä. Vuosia sitten esitettiin arvostetussa tiedelehdessä Naturessa yhteys Saksan syntyvyyden laskun ja pesivien haikaroiden lukumäärän välillä. Kirjoittajien kieli poskessa kirjoittama johtopäätös oli, että syntyvyyden vähenemiseen on nyt löydetty syy, jonka jokainen lapsikin ymmärtää.
Yhteiskunnan teollistumisen ja kemikalisoitumisen lisääntyessä myös syövät ovat lisääntyneet. Tätä on käytetty vahvana perusteena sille, että kemikalisoituminen lisää syöpää väestössä. Tosiasiassa syöpä on kuitenkin lisääntynyt siksi, että elinikä on noussut ja vanhemmilla on enemmän syöpää kuin nuoremmilla. Jos syöpä ikävakioidaan, eli verrataan samanikäisten syöpää samanikäisiin aikaisempana ajankohtana, miehillä ei syöpien kokonaismäärässä ole juurikaan muutoksia. Naisilla rintasyöpä on lisääntynyt, joka suurentaa koko syöpämäärää, mutta sillä on taas vahva yhteys siihen, että lapsia on vähemmän. Monilapsisuus vähentää rintasyöpää. Jo 1700-luvulla huomattiin, että lapsettomat nunnat saivat paljon useammin rintasyövän kuin muut.
MIKSI MUTU ON NIIN VAHVA?
AJATELLAANPA YMPÄRISTÖÄ, jossa ihminen on elänyt noin 200 000 vuotta ja hänen edeltäjänsä paljon kauemman. Äiti lapsineen keräilee pähkinöitä ja hedelmiä pensaikossa, kun lähistöltä kuuluu rahinaa. Ei siinä ole aikaa ryhtyä analysoimaan, onko kyseessä leijona vai tuulen heiluttama puu. Jokainen risahdus voi merkitä vaaraa, ja siihen on paras reagoida, jos haluaa pysyä hengissä. Siksi vaarallisissa tilanteissa nopea ja vaistonvarainen mutu-reagointi voi olla hengen pelastava. Ongelma on siinä, että vähemmän vaarallisessa ympäristössä se voi johtaa pelkäämään asioita, jotka ovat hyödyllisiä ja aiheuttaa sillä tavalla päinvastaisen tuloksen kuin on tarkoitus.
Sama koskee ennakkoluuloista suhtautumista ruokaan tai erilaisiin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Ihmisen on kannattanut olla ennakkoluuloinen kaiken kanssa, mitä suuhunsa pistää tai mitä tekee. Tuttu, maultaan keskinkertainen mömmö on varmempi vaihtoehto kuin outo uusi herkku.
Vasta, kun on varovasti oppinut maistelemaan, eikä mitään pahaa ole tapahtunut, uusi asia tulee tutuksi ja herkun hyväksyy. Siksi äitien pitäisi opettaa lapset syömään kaikkia ruokia, kun he ovat vielä niin pieniä, että luottamus äitiin on täydellinen. Myöhemmin se voi olla vaikeaa, kun ennakkoluulot ovat kasvaneet.
Erityisen vaikea hyväksyminen on sellaisten outojen asioiden osalta, joita ei ollenkaan ymmärrä, kuten esimerkiksi rokotukset. Tutuista asioista isotkin riskit hyväksytään, etenkin jos ne liittyvät johonkin mieleiseen toimintaan. Ei uskota, että ne toteutuisivat omalla kohdalla, koska eivät ne eilenkään toteutuneet.
Siksi mutu-tunteet voivat johtaa ihmistä harhaan molempiin suuntiin: voidaan säikkyä monia asioita syyttä suotta, mutta samalla hyväksytään tosi vaarallisia asioita siinä uskossa, etteivät ne minulle satu. Samoin voidaan uskoa epärealistisia toiveita, esimerkiksi odottaa lottovoittoa, vaikka todennäköisyys on varmuudella aina häviämisen puolella. Ihminen kuitenkin kokee itsensä jotenkin erityiseksi tässä maailmankaikkeudessa niin, että odottaa hyvin epätodennäköisenkin hyvän sattuvan omalle kohdalle, sanoipa matematiikka mitä hyvänsä.
GEENITEKNOLOGIA TYYPILLINEN TEMMELLYSKENTTÄ
GEENITEKNOLOGIA ON tyypillinen mutu-tunteiden temmellyskenttä. Harvoilla ihmisillä on täsmällistä tietoa siitä, mitä GMO tarkoittaa. Siksi aihe on erityisen otollinen sekä tahallisille että tahattomille manipuloinneille. Yhteiskunnassa onkin intomielisiä geenitekniikoiden kannattajia, joiden mielestä ihmisten ruokkiminen maapallolla on mahdollista vain sitä hyödyntäen sekä yhtä intomielisiä vastustajia, joiden mielestä vaaralliset ja myrkkyjä kestävät uudislajit valtaavat maapallon.
Oma lukunsa on mielipiteet, joiden mukaan ihmisellä ei ole oikeutta ottaa jumalallista roolia maailmassa ja manipuloida geenejä. Tästä aukeaa äärimielipiteiden mukaan mahdollisuus ihmisten kloonaamiseen ja miljoonan hitlerin tuottamiseen.
Eniten geenitekniikkaa on tällä hetkellä käytetty lääketieteessä, sekä tutkimuksessa että tuotannossa. Erityisesti hormonin tyyppiset lääkkeet kuten insuliini ja kasvuhormoni tuotetaan nykyään geeniteknologisesti. Syy on hyvin yksinkertainen: näin voidaan tuottaa ihmisen hormonia eikä esimerkiksi sian.
Kasvuhormonin osalta on aina täytynyt käyttää ihmisen hormonia, ja se on saatu vainajien aivolisäkkeistä. Siinä on omat eettiset ongelmansa. Geenitekniikan edut ovat kuitenkin niin ilmeiset, että käytäntöä ei ole juuri missään kyseenalaistettu eikä sen eettisyyttä epäilty.
Viime aikoina on myös kehitetty runsaasti erilaisia geeniteknologisesti tuotettuja lääkkeitä esim. syövän hoitoon. Näitä ei millään muulla tekniikalla edes voi valmistaa ja ne saattavat mullistaa koko syövän hoidon.
VÄÄRÄ KYSYMYS
ELINTARVIKKEIDEN OSALTA tilanne on toinen. Maailma on syvästi jakautunut. Amerikkalaiset ovat viljelleet ja syöneet geenitekniikalla kehitettyjä lajikkeita 20 vuotta, eikä terveyshaittoja ole todettu. Ensimmäinen markkinoille päässyt tuote oli tomaatti, muita ovat mm. soija, maissi ja rapsi. Ravintokasvien lisäksi on markkinoilla mm. puuvilla.
Euroopassa geeniteknologia on ollut erittäin vahvassa vastatuulessa, erityisesti Europarlamentin enemmistön kielteisen kannan takia. Perusteena on ollut mm., että terveysvaikutuksia ei ole tarpeeksi tutkittu, että lajikkeet voivat levitä pelloilta ympäristöön ja että tekniikasta hyötyvät vain kansainväliset suuryhtiöt. Parlamentin arvostelijat ovat sanoneet, että päätöksiä on tehty syvän tietämättömyyden vallitessa ja että kolmasosa EU:n kansalaisista luulee, että vain geenitekniikalla kehitetyissä tuotteissa on geenejä, eikä normaalissa ruoassa muka olisi.
On vaikea kiistää, etteivät geenitekniikan vastustajat olisi syyllistyneet mutun täysimittaiseen hyödyntämiseen ja pelotteluun. Toisaalta puolustajat ovat myös syyllistyneet varovaisten kanssaihmisten mielipiteiden väheksymiseen. Aina ei ole ymmärretty, että varovaisuus ruoan suhteen on nimenomaan ihmisten geeneissä. Koko ihmisen kehityshistorian ajan ihminen on joutunut valitsemaan luonnon turvallisista ja myrkyllisistä tuotteista elantonsa, ja siinä on ollut paras olla varovainen.
Muutamia selviä mutu-harhoja keskustelussa on. Tekniikka ei ole niin vaikeaa, että se keskittyisi millään lailla kansainvälisiin suuryrityksiin. Päinvastoin, tuotteita voidaan kehittää varsin pienissä startup-yrityksissä. Siten puhe maatalouden joutumisesta globaalisten siementenmyyjien armoille kiinnittää huomiota vääriin asioihin.
Kannattaa katsoa, mitä on tapahtunut lääketeollisuudessa. Lääkkeen markkinoille pääsy on tiukkojen turvallisuusvaatimusten takia hidastunut jopa 15 vuoden mittaiseksi aineen kehittämisestä. Samalla kustannus on noussut jopa lähelle miljardia euroa yhtä uutta lääkettä kohti. Tämä aiheuttaa sen, että vain suurella yrityksellä on varaa kehittää uusia lääkkeitä. Näin pitkä ja kallis prosessi voidaan kyseenalaistaa lääkkeidenkin osalta, sillä pelataan suuryritysten pussiin. Käy siis täsmälleen päinvastoin kuin GMO-vastustajat väittävät: mitä tiukempi säätely, sitä enemmän se suosii jättiyrityksiä.
Mutu-kysymys, onko geeniteknologisesti kehitetty lajike taatusti täysin turvallinen, on väärä. Oikeampi kysymys on, onko se turvallisempi vai vähemmän turvallinen kuin vanhoilla menetelmillä kehitetty lajike. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tiukan valvonnan takia GMO-tuote on turvallisempi.

Risto K. Järvinen
”on Vaikea Kiistää, Etteivät Geenitekniikan Vastusta-*** jat Olisi Syyllistyneet Mutun Täysimittaiseen Hyödyn- ***tämiseen Ja Pelotteluun”, Jouko Tuomisto Sanoo.
Julkaistu Skeptikko-lehdessä 4/2015. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »
Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Matti Virtanen
Korjattavaa maailmassa: päättäjien asenne tieteeseen
Tiina Raevaaralle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto
Puheenjohtajan palsta
Huuhaa-palkinto tv-ennustuksille
Hypnoosi – mikä on totta, mikä tarua?
Kohtaamisia Hengen ja tiedon messuilla
Kärpänen ja puhdistus
Skeptikko 20 v. sitten
Huvielämän kiertolaiset
Universaalin ystävyyden mahdollisuudet
Mihin katosi turkkimme?
LeiniVaara
Maistuu manipuloidulta!
Skeptikoita ja "skeptikoita"
