20v.

UFOTUTKIMUKSEN perusongelma on, ettei ufotutkija tutki itse ilmiötä, vaan toisten esittämiä havaintokertomuksia. Havaintokertomuksen esittäjä on aina suodattanut ja prosessoinut todellisuuden omaan kulttuuritaustaansa ja psyykkisiin ominaisuuksiinsa sidoksissa olevan ajattelukoneistonsa lävitse.

Toinen ongelma on, että monet ufotutkijat ovat amatöörejä, joilla on hyvin vähän kokemusta tutkimustyöstä ja sen metodiikasta. Lisäksi heillä saattaa olla vahva ennakkoasenne tutkittavan ilmiön luonteesta, mikä ei voi olla vaikuttamatta tutkimuksen tuloksiin.

Selvitetyissä tapauksissa havaintoja ovat aiheuttaneet mm. kuu, planeetat (erityisesti Venus), tähdet, lentokoneet, ilmapallot ja rakettilaukaisut. Viimeksimainittuja on nähty Suomessakin, koska Plesetskin laukaisuasema on kohtalaisen lähellä itärajaa.

Tällaisten selitysten etsimisessä tähtitieteilijä voi luonnollisesti auttaa, mutta siihenpä tähtitieteen osuus ufotutkimuksessa sitten jääkin.

TIEDEYHTEISÖN PITÄISI itse osallistua aktiivisemmin tieteestä tiedottamiseen. Muutoin tutkittu tieto uhkaa jäädä alati suosiotaan kasvattavan huuhaatiedon jalkoihin, sanoo Helsingin yliopiston kansleri Lauri Saxén 6. marraskuuta ilmestyneessä Yliopisto-lehdessä.

”Kaikenlaista huuhaata päästetään televisiossakin läpi. Asiantuntijoiden rinnalle studioihin istutetaan ihmisiä, jotka voivat esittää mitä tahansa, eikä katsoja voi erottaa näitä ”oikeista” tutkijoista. Yksi tällainen ohjelma tekee pahempaa jälkeä kuin kaksi kunnollista pystyy korjaamaan”, Saxén sanoo lehden haastattelussa.

Saxénin mukaan nykyinen suuntaus tiedotusvälineissä ruokkii vääränlaista relativismia. Syntyy vaikutelma, että kyse on pelkästään mielipide-eroista. ”Tasapuolisuuden nimissä annetaan yhtäläisesti tilaa hyvin eri tason mielipiteille, ilman että niitä mitenkään taustoitetaan.”

Saxén myöntää, ettei tieteestä tiedottaminen ole ongelmatonta. Ihmiset yleensä haluavat joko-tai -vastauksia, joita tutkijat eivät kovin mielellään anna. ”Kriittinen tutkija ottaa monessa asiassa varauksellisen kannan, ja sehän ei ole myyvä eikä vakuuttava. Huuhaatiedon levittäjät ovat varmoja asiastaan ja pystyvät lisäksi sanomaan asiansa niin yksinkertaisesti, että kuka tahansa sen ymmärtää.”

PARAILMIÖITÄ TUTKAILLEESSA Melita Tulikouran toimittamassa Tulisielu-ohjelmasarjassa asiantuntijana toiminut fyysikko Johan Silén väittää keksineensä uuden luonnonlain: skeptikko ei koskaan pysty näkemään totuutta. Silén totesi TV2:n lähettämän kuusiosaisen ohjelmasarjan päätteeksi sanatarkasti kopioituna seuraavaa:

”Oletetaan, että on olemassa luonnnonlaki, jonka mukaan ilmiö ei ylipäätään esiinny sellaiselle henkilölle, joka ei usko siihen. Jos tällainen laki on olemassa, ei skeptikko tule sitä koskaan kokemaan. Hän sulkee itsensä paljolti todellisuuden ulkopuolelle. …

Johan Silén työskentelee Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osastolla tietokonejärjestelmien kehittämistehtävissä. …

Omalla kotisivullaan Internet-tietoverkossa Silén sanoo uskovansa, että maailmassa on paljon muutakin kuin mitä loogisesti voidaan päätellä. Hän tunnustautuu bahai-uskovaiseksi.

TAMPERELAINEN HENKIPARANTAJA Marja-Leena Aho väittää parantavansa kosmisten energiavirtojen avulla lähes minkä tahansa sairauden. Ahon potilaiden kertomuksiin tutustunut lääkäri Leif Lindberg ei kuitenkaan löytänyt minkäänlaisia todisteita ihmeparannuksista.

”Marja-Leena Ahon osuutta parantumisessa ei ollut mitenkään irrotettavissa lääketieteellisestä kokonaisuudesta. Potilaat paranivat joko loogisesti sairauden kulun mukaan tai lääketieteen keinoin”, Lindberg kertoi Mainos TV:n Sunnuntairaportissa.

Toimittaja Olli Pekka Parviaisen pyynnöstä ja Ahon suostumuksella Lindberg oli käynyt läpi potilaskertomuksia väitetyistä parantumistapauksista. Mitään yhteyttä henkiparannuksen ja sairauden kulun kanssa hän ei havainnut. ”Näiden hoitojen näennäinen teho perustuu ehkä siihen, että kroonisissa sairauksissa oireet aaltoilevat enemmän tai vähemmän säännöllisesti”, Lindberg arveli ohjelmassa.

Hannu Karttunen

Marketta Ollikainen

Marketta Ollikainen

Marketta Ollikainen

lainaukset Lehdestä Skeptikko 4/1995. skeptikot Verkossa: www.skepsis.fi/julkaisuja/skeptikkolehti.aspx