Rationaalisia yksilöitä

”Muinaiset astronautit johdattivat skeptismin pariin.”

SKEPSIS-PÄIVÄNÄ JULKAISTIIN Skepsiksen kirja ”Voiko se olla totta? Skeptisiä näkökulmia nykymenoon”. Kirjan julkaisija on Ursa ja toimittaja Skepsiksen varapuheenjohtaja Tiina Raevaara (TR), joka veti Heurekassa kirjaan liittyvän paneelikeskustelun. Paneeliin osallistuivat pitkän linjan skeptikot, havaitsemistutkija Jukka Häkkinen (JH), ajattelututkija Marjaana Lindemann (ML) sekä tähtitieteilijä Hannu Karttunen (HK).

KEMIKAALIPATJOJA

TR: MITEN HUUHAAN maisema on muuttunut vuosien varrella?

HK: Tietoa on nykyään helppo saada mistä tahansa asiasta, mutta internetiin on myös helppo syöttää mitä tahansa ”tietoa”. Medialukutaitoa tarvitaan entistä enemmän!

ML: Perusperiaatteet ovat pysyneet samana. Uskomuksia ei hankita, vaan ne tarttuvat ihmisiin. Tietyt teemat toistuvat vuosikymmenittäin. Nyt ovat erityisesti terveys- ja ravintoasiat täynnä kaikenlaista humpuukiuskomusta.

JH: Kun vertaa nykyaikoja Skepsiksen puheenjohtajakauteeni 1999-2003, uutta ovat erilaiset kemikaalipelot ja E-ainefobiat. Vähän aikaa sitten eräs tunnettu blogaaja kertoi, että ei voi käyttää minkäänlaisia kaupassa myytäviä patjoja, koska niistä erittyy kemikaaleja. Erityisherkkyysasiat ovat siis pinnalla.

AJATTELUN LAINALAISUUKSIA

TR: HOMEOPATIA ON sinnitellyt hengissä vuosikymmeniä, vaikka koko ajan tulee yhä parempia meta-analyyseja, joiden mukaan se ei paranna mitään tauteja. Skepsiksen kirjassakin mainitut hologrammirannekkeet palaavat markkinoille aina muutaman vuoden välein, vaikka skeptikot ovat toistuvasti lytänneet niiden positiivisen vaikutuksen urheilusuorituksiin. Mikä saa ihmiset uskomaan yhä uudestaan ja uudestaan humpuukiin, vaikka heille on kerrottu, että väitteet eivät pidä paikkaansa?

ML: Kaikelle ajattelulle on tyypillistä tietyt lainalaisuudet, jotka palautuvat aina evoluutioon asti. Ne ovat auttaneet meitä selviytymään ympäristössämme. Jos kaksi poikkeavaa asiaa tapahtuu yhtä aikaa, me ajatelemme helposti, että niiden välillä on syy-seuraussuhde. Myös jos asiat ovat sisällöllisesti samanlaisia, me ajattelemme helposti, että ne liittyvät yhteen. Homeopatia perustuu juuri tähän. Samankaltaisuusajattelu on oleellinen osa arkiajatteluamme. Ihminen on aina tarvinnut merkkejä: olemme katsoneet taivaalle, alkaako sataa. Kaikki indeksit siitä, mitä tulee tapahtumaan, ovat auttaneet meitä pärjäämään elämässä. Astrologiassa menevät symbolit ja oikeat, konkreetit indeksit sekaisin, mutta se vetoaa samoihin ajattelumekanismeihin, eli tuntuu uskottavalta.

JH: Ihmiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Meistä olisi mukavaa, jos olisi yksinkertaisia tapoja elää terveinä ja onnellisina. Olisi mukava tietää, että jos käytämme hologrammiranneketta ja syömme 25 grammaa spirulina-levää päivittäin, niin elämme satavuotiaiksi.

HK: Ihminen etsii aina helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja. Oikea tieteellinen lääketitede on aika vaikeatajuista, kun taas vanhat uskomukset ovat yksinkertaisia. Sen takia ne elävät jatkuvasti ja niitä tulee koko ajan uusia lisää. Skeptikon on toivotonta lytätä yhtä nurin, sillä tilalle nousee heti kymmenen uutta.

ML: Rasittavaa olisi sekin, jos me koko ajan vain tähtäisimme totuuteen ja mahdollisimman luotettavien vastauksien löytämiseen. Ei tavallisen ihmisen arki ole sellaista, että joka paikasta pitää löytää mahdollisimman tyhjentäviä vastauksia. Riittää, kun saadaan ongelmat ratkaistua, sitten päästään eteenpäin: vältetään ikäviä ja lähestytään mukavia asioita.

HYVÄÄ BISNESTÄ

TR: TE OLETTE esimerkkejä rationaalisista yksilöistä, mutta onko teilläkin jotakin epärationaalista, mitä teette? Itse syön stressaantuneena vitamiineja. Ne tuntuvat auttavan, vaikka tieteellistä näyttöä asiasta ei juuri ole.

JH: Kun yrittää välttää flunssaa, kaikki pillerit käyvät. Niistä tulee hyvä mieli!

ML: Puhun tietokoneelle. Yritän vaikuttaa siihen silloin, kun se ei käyttäydy niin kuin haluan. HK: Minä lähinnä kiroilen tietokoneelle. TR: Skepsiksen kirjassa on paljon kirjoituksia terveysaiheista. Ihmiset etsivät keinoja parantaa elämänlaatuaan, terveyttään ja mielialaansa. Maailmaan tuntuu syntyvän jatkuvasti uusia terapiamuotoja. Yksisarvisetkin on valjastettu henkiolentoina ihmisten terveyttä ja elämänlaatua parantamaan. Mistä tämä kertoo?

ML: Meillä on terveysbuumi muutenkin, tämä ei liity pelkästään huuhaaseen. Tieteellistä tietoa liikunnan ja arkitapojen merkityksestä terveydelle markkinoidaan paljon. On luonnollista, että rinnalle tulee myös humpuukia. Ruoasta ja terveydestä on tullut maailmankatsomuksellinen väline monelle ihmiselle, jolloin siihen helposti liitetään myös erilaisia oppeja, vaikka ne eivät olisi perusteltuja.

JH: Kyseessä on myös hyvä bisnes. Aina on fiksuja liikemiehiä, jotka katsovat, että terveydellä on mahdollisuus tehdä rahaa. Sitten sitä tehdään, jopa kyynisestikin.

HK: Kun olin Skeptikon päätoimittaja 1980- ja 1990-luvulla, terveysasiat olivat esillä, mutta eivät niin korostetusti kuin nykyään. Silloin oli tyypillistä, että joku amerikkalainen näyttelijä tai muu kuuluisuus kirjoitti hyvinvointioppaan, joka myi kuin häkä. Se on todella suurta bisnestä.

KAHDEKSAN LASIA VETTÄ

TR: LÖYTYYKÖ TEILTÄ esimerkkejä oman tieteenalanne ympärillä liikkuvasta näennäistieteestä? Itse biologina voin nostaa esiin älykkään suunnittelun ja kreationismin.

JH: Psykologia on antoisa kenttä näennäistieteelle, sieltä löytyy kaikenlaista ”kivaa”. Ensimmäisenä tulee mieleen NLP , Neuro-Linguistic Programming. Lisäksi Tampereella etsitään oikein yliopistotasolla luonnonhenkiä metsästä ”ekopsykologian” nimissä.

ML: Näennäistiedettä on psykologiassa paljonkin, mutta harmittavaa on myös se, kun oikeasti tieteellisesti toimiviin juttuihin, kuten hypnoosiin, liitetään mitä kummempia mystisiä asioita.

HR: Tähtitieteessä esiintyy maailmanlopun kertomuksia, joissa joku kappale tulee avaruudesta ja tekee meistä selvää jälkeä. Tätä asiaa on ihan vakavissaankin tutkittu viime aikoina ja tutkitaan edelleen. Myös pseudoarkeologia on tuttua. Jokin aika sitten väitettiin, että hiidenkirnut eivät ole jääkauden tuottamia, vaan jonkun sähköisen ilmiön. Sitten on rajatapauksia, kuten Kristiinankaupungin susiluola. Nyt näyttää siltä, että luolasta löydetyt esineet ovat luonnon, eivät ihmisen muokkaamia.

JH: Minulla on hyllyssäni yksityisajattelija Keijo Parkkusen kirja ”Sadan vuoden harha-askel” 80-luvulta. Siinä Parkkunen väittää, että jääkautta ei ikinä ollut ja että hiidenkirnujen synty voidaan selittää ”avaruusvesiteorialla”. Parkkusen mukaan maapalloa kiersi tuhansia vuosia sitten valtava, kilometrin paksuinen vesimassa. Hiidenkirnut syntyivät, kun vesi syöksyi avaruudesta maahan ja sähköisesti varautuneet pyörivät vesipatsaat porasivat ne kallioon.

TR: Muinaisia astronautteja, jotka rakensivat isoja pyramideja Egyptissä, ei pidä unohtaa.

JH: Juuri muinaiset astronautit johdattivat minut skeptismin pariin. Joskus kymmenvuotiaana luin Erich von Dänikenin kirjoja, sieltä se lähti tämä innostus.

ML: Usein hullujen teorioiden pohjalla on ihan oikea asia. Kun tieteellisen tiedon suhteellisuutta ja tutkimusmenetelmiä ei tunneta, syntyy outoja tulkintoja. Esimerkiksi kymmenportaisella asteikoilla on voitu tutkia jotain ominaisuutta, jossa naiset ovat saaneet keskiarvon 5,6 ja miehet 5,9. Tämä on sitten muuttunut mustavalkoiseksi: miehet ovat tällaisia ja naiset ovat toisessa ääripäässä. Samoin sairauksien riskitekijät voivat olla hyvinkin pieniä lisäyksiä jonkin myrkyn takia, mutta silti väitetään, että kyseinen aine aiheuttaa syöpää. Itse en vieläkään suostu uskomaan, että auringossa oleminen Suomen leveysasteilla on merkittävä melanoomariski.

HK: Ihmiset ymmärtävät tilastotiedettä valitettavan huonosti. Tieteellisessä tutkimuksessa merkittävänä tuloksena pidetään sitä, että hypoteesi on oikein yhden prosentin todennäköisyydellä. Se tarkoittaa sitä, että keskimäärin yhdessä sadasta kokeessa tehdään väärä johtopäätös. Täytyy muistaa, että kokeisiin liittyy aina tietty epävarmuus.

JH: Yksi ikävä juttu on tieteentekijöiden itsensä toimesta tapahtuva hypettäminen, niin sanottu lehdistötiedotetiede. Se tarkoittaa sitä, että kun tutkimuksessa löytyy jokin pieni, suuntaa antava tulos, siitä kuitenkin lehdistötiedotteessa tehdään ”mullistava”. Asiaa mustavalkoistetaan, kärjistetään ja korostetaan. Siitä poimitaan jokin yksityiskohta, jota ruvetaan myymään. Se leviää erilaisten tiedeuutispalveluiden kautta laajalle, se on pian kymmenissä uutispalveluissa ja blogeissa. Jos menee lukemaan alkuperäisartikkelin, huomaa, ettei asia ole lainkaan niin kuin siitä on kerrottu.

ML: Haluan kertoa lempiesimerkkini. Kaikki me tiedämme, että ihmisen pitää juoda kahdeksan lasia vettä päivässä. Tähän sloganiin varsinkin nuoret vesipulloja mukanaan kantavat naiset ovat uskoneet vuosikausia. Tutkimus, jossa sanotaan, että ihmisen pitäisi juoda kahdeksan lasia vettä päivässä, jotta elimistö toimisi kunnolla, on oikeasti olemassa. Tekstissä todetaan kuitenkin myös, että normaalissa elämässä jokainen ihminen saa kyseisen määrän vettä ravinnosta. Tätä seikkaa ei koskaan mainita missään.

30