uheenjohtajan

30 vuotta, mikä muuttui?

SKEPSIS RY:N PERUSTAVA KOKOUS pidettiin tiistaina 3.3.1987 filosofian professori Raimo Tuomelan koolle kutsumana Helsingin yliopiston pienen konsistorin istuntosalissa. Läsnä tuolloin oli 32 henkilöä, joista 13 heti liittyi perustettavaan yhdistykseen. Tässä ensimmäisessä kokouksessa koottiin väliaikainen johtoryhmä: Nils Edelman, Johan Helsingius, Heta Häyry, Hannu Karttunen, S. Albert Kivinen, Nils Mustelin, Heikki Oja, Raimo Tuomela ja Matti Virtanen.

Vuonna 1987 Skepsiksen kannalta kiinnostavia aiheita olivat parapsykologiset kokeet, ennustaminen, horoskoopit, kaivonkatsonta, ufot ja homeopatia. Lääketieteelle ”vaihtoehtoiset” uskomushoidot olivat jo nousussa.

Skepsis ry juhlisti 30-vuotista taivaltaan Skepsispäivän merkeissä lauantaina 29.4.2017 Tiedekeskus Heurekan auditoriossa. Tuossa perustavassa kokouksessa mukana olleista olivat paikalla ainakin Hannu Karttunen, Ilpo V. Salmi ja Matti Virtanen.

Vuonna 2017 Skepsiksen painotukset ovat ajan kuluessa hieman muuttuneet. Parapsykologia on 1980-luvun boomin jälkeen taantunut maailmanlaajuisesti. Suomessa vain harvat tuntuvat pitävän tulevaisuuden taikuudella ennustamista ja horoskooppeja muuna kuin taikauskona, eikä nuoria kaivonkatsojia viime vuosina ole juuri ilmaantunut. Lentäviä lautasia ei aikoihin ole nähty samalla tavalla kuin niiden loistovuosina ja homeopatiakin tuntuu voimakkaista markkinointiponnistuksista huolimatta kuihtuvan Suomessa.

Nykyajan ilmiöitä tuntuu olevan tiedevastaisuus poliittis-ideologisena näkemyksenä sekä sen myötä tulleet tieteeseen perustumattomat käsitykset esimerkiksi terveyden ja sairauksien hoidosta. Näkemykset leviävät entistäkin helpommin internetin sosiaalisten medioiden (pseudo)tiedonvälityksen kautta.

Kun aikaisemmin ”vaihtoehtoista luonnontiedettä” edustivat maasäteilyn maadoittajat, nykyisin virein toiminta löytyy niin kristillisten kuin islamilaistenkin kreationistien parista, joilla on toiveita vaikuttaa koulutuspolitiikkaan. Rokotusten vastustajat yrittävät omien käsityksensä pohjalta vaikuttaa lääketieteen pohjalta toteutettuun kansalliseen rokotusohjelmaan, vaikka rokottamattomuuden vuoksi on jo tapahtunut paikallisia sairastumisia. Enkeli- ja yksisarvishoitajat saavat medioissa yllättävän paljon tilaa, samoin kuin ihmiset, jotka pitävät itseään sähköyliherkkinä.

Nykyään myös poliittiset vaikuttajat levittävät tahallista disinformaatiota ja ”vaihtoehtototuuksia”, osin tarkoituksenaan murtaa yleisön luottamus tiedonvälitykseen. Skepsis on perustamisestaan lähtien korostanut medialukutaitoa ja mediakritiikkiä välttämättöminä nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoina, eikä ole nähtävissä, että nämä taidot seuraavankaan 30 vuoden aikana menettäisivät merkitystään.