Elämmeko simulaatiossa?

Skepsis oli ensimmäisen kerran mukana Hengen ja tiedon messuilla

maaliskuussa Tampereella. Tai sitten kaikki oli silkkaa simulaatiota.

HENGEN JA TIEDON MESSUT järjestettiin Tampereen seudun työväenopistolla 25.-26.3. Paikalle saapuessamme järjestäjillä oli huonoja uutisia: Skepsis ry:lle varattu pöytä oli vahingossa annettu toiselle näytteilleasettajalle. Onneksi kaapista löytyi vielä yksi pöytä, joka laitettiin alkuperäisen paikkamme viereen. Lattiatila oli arvioitua ahtaampi, mutta saimme taiteiltua lattiatelineeseen tarkoitetun Skepsis-banderollin kiinni pöytään. Skeptikko-lehdet pääsivät jakoon. Niitä meni parisen sataa kappaletta.

”SKEPSISMI HAITTAA IHMISKUNNAN KEHITYSTÄ”

YLEISIN KYSYMYS, joka meille esitettiin, liittyi siihen, miksi olemme paikalla. Monelle oli yllätys, että Skepsis on ollut jo 24 vuotta Hengen ja tiedon messuilla, mutta pöytämme on sijainnut Helsingin puolella messuja.

Tampereella Hengen ja tiedon messut olivat huomattavasti hiljaisemmat kuin Helsingissä järjestetyt. Muutama vierailija kurottautui kuiskaamaan kehuja. Heistä oli hienoa, että paikalla on skeptikoita.

Eräällä luonamme käyneellä miehellä oli kriittistä palautetta. Hänen mielestään skepsismi haittaa ihmiskunnan kehitystä: se on kuin autolla ajamista käsijarru päällä. Emme hämmästyneinä vastanneet tähän mitään. Jälkiviisaana olisi voinut todeta, että pimeään ajaessa ei kannata kaahata.

Myös Suomen ufotutkijoiden Heikki Kulju vieraili osastollamme. Hän on ufotapauksien kävelevä tietosanakirja. Juttua olisi varmasti riittänyt tuntikausiksi, mutta Kuljulla oli messujen ohjelmistossa vuorossa esitelmä.

EI MUUTA KUIN AJATUSLEIKKIÄ

PAIKALLE SAAPUI myös mystikko ja peltokuvioilmiön asiantuntuja Veli Martin Keitel. Hän kertoi meille simulaatioteoriasta, joka on kuulemma ihan vakavasti otettava selitys tiedemaailmassa. Jopa muuan NASA:n tutkija on julkisesti kertonut uskovansa, että maailmankaikkeus on simulaatio. Simulaatioteoria oli meille uusi tuttavuus, mutta lupasimme perehtyä aiheeseen.

Ilmeni, ettei simulaatioteoria ollutkaan niin mullistava asia kuin messuilla saimme kuulla. Kyseisen hypoteesin modernin version alkulähteenä on Oxfordin yliopiston Nick Bostrom. Vuonna 2003 hän julkaisi ”Elätkö sinä simulaatiossa?” -paperin.

Siinä hän ehdotti, että äärimmäisen kehittyneen sivilisaation edustajat voisivat ajaa simulaatioita esi-isiensä elämästä. Suurella todennäköisyydellä nykyiset ihmisten tietoisuudet eivät kuuluisi alkuperäisen ihmislajin tietoisuuksiin. Sen sijaan olemme simuloituja tietoisuuksia, joita kehittyneet jälkeläisemme ohjelmoivat kauan sitten.

Nick Bostrom ei missään vaiheessa kuitenkaan väittänyt, että hänen esittämänsä hypoteesi olisi muuta kuin ajatusleikkiä. Hän toteaa paperinsa lopussa: ”Jos emme nyt elä simulaatiossa, niin jälkeläisemme eivät suorita simulaatiota esi-isistään.”

kirjoittajat Kuuluvat Skepsiksen Hallitukseen.