Sähköistä säteilypelko

Fukushiman ydinvoimalan suuronnettomuus sai mahdolliset säteilypelot pintaan ympäri maailmaa. Sähköyliherkät ihmiset ponnahtivat varpailleen. Sanomalehtien mielipidepalstoille ilmestyi kirjoituksia säteilyn ja sähkön yhtäläisyyksistä. Säteilykuormitus kerääntyy jopa leivänpaahtimien takia. Siksi Suomessa on säteilypakolaisia, jotka päätyvät asustamaan syvälle metsiin. Vastaava pakolaisuus ei onnistu Japanissa. Käväisin siellä kesälomallani.

Tokiossa kierrellessäni huomasin kuinka valtaville sähkömagneettisille kentille tokiolaiset altistuivat päivästä toiseen. Miljoonakaupungista ei löydy huonetta, jossa ei kiemurtelisi sähköpiuhoja. Kaduilla joutuu jatkuvasti väistämään sähkömuuntajia, voimalinjojen tukikaapeleita ja WiFi-lähettimiä. Nuoriso nojailee voimalinjoihin tupakkatauoillaan. Toimistojen työntekijät käyttävät liikepuheluissaan peräti kahta kännykkää. Toiseen puhutaan. Toisella selataan nettiä. Sylissä on vielä kannettava tietokone. Jopa vessanpöntöt on viritetty robottilaitteilla, jotka huolehtivat takamusten hygienista. Se oli melkoinen märkä yllätys.

Jos Japanissa on sähköyliherkkiä ihmisiä, niin he kuolevat nopeasti pois sähkökenttien yliannostuksessa. Muualla ei vielä osata pelätä länsimaisen tyylikkäästi sähköä. Indonesiassa haetaan mahdollisimman väkeviä sähkökenttiä. Väki retkahtaa selälleen rautatiekiskojen viereen. Koko perhe viettää useamman vartin raiteilla. Yllä kulkevista sähkölinjoista uskotaan valuvan parantavaa energiaa. Sähkölinjojen uskotaan parantavan moninaiset vaivat. Toisin kuin Suomessa ihmiset eivät usko säteilyn aiheuttavan syöpää vaan poistavan sen.

Heinäkuussa YLE:n Kymenlaakson uutiset kertoivat sähköyliherkkyydestä. Tavallisille ihmisille on ilmestynyt outoja särkyjä tai ihottumia. Lääkärit eivät suostu ottamaan potilaiden tarjoamaa selitystä todesta. Diagnoosiksi tyrkytetään luulosairautta. Uutisessa vihjailtiin, että sähkökentät häiritsevät ihmisten solutoimintaa. Langattomien verkkojen yleistyessä sähköallergisten turvapaikat häviät kartalta. Linja-autoissa käytetään kännyköitä, kahvilat tyrkyttävät ilmaista WLAN:ia ja voimalinjat risteilevät pururatojen yllä.

Epäilevät ihmiset vetoavat tutkittuun tietoon. Haitallinen sähkökenttä aiheuttaa oireita vain silloin, kun siitä kärsivä ihminen on tietoinen kentästä. Ihmiset yhdistävät kipunsa kenttiin, vaikka taustalla olisi muita tekijöitä. Onneksi tutkimuksia ei tarvitse kritisoida tiheillä kammoilla. Menetelmät ovat tutut. Kun ilmiötä ei löydy kyselytutkimuksilla, on kyselytutkimus huono keino tutkia asiaa. Kun ilmiö löytyy kyselytutkimuksella, on asia ratkaistu. Jos näytepalatutkimus tai kaksoissokkokoe ei löydä ilmiötä, ovat tutkijat Suuren Sähkön palkkalistoilla.

Ilmiön haitallisuuden testaaminen ei ole helppoa. Oireilun monimuotoisuus vaikeuttaa syy-yhteyksien löytämistä. Kuumotus, päänsärky, pahoinvointi, verta vuotavat limakalvot, muistihäiriöt ja muut krapulaoireet voivat ilmetä ilman alkoholia. Kaiken huipuksi osa yliherkistä reagoi erilaisiin kenttiin ja taajuuksiin. Toiset joutuvat evakkoon tutka-asemien takia. Loput hankkiutuvat eroon televisioistaan ja kännyköistään.

Yritin ottaa selvää miten volttivaarallisuudesta huolestuneet ihmiset ovat vastanneet tutkimuksiin. Vastausten löytäminen sai minut vakuuttumaan luulosairaudesta. Ei vastausten sisällön takia, vaan sen mistä ne vastaukset löytyivät. Kaikkia ennakkoodotuksia uhmaten Suomen sähköyliherkät ihmiset ovat onnistuneet luomaan itselleen kotisivut nettiin. JUHA LEINIVAARA

Skepetikkokkkkitpektks Skeptikko Skeptikko O O 3/2011 3/2011102//3 3/2011 3/2011 1 1 33333333 33