Skeptikko · Skeptikko 2/2019
Salaiset kansiot isojalasta
AINA 1970-LUVULTA LÄHTIEN tuntemattomat karvat ovat askarruttaneet Isojalan metsästäjiä. Apua on haettu korkean tahon viranomaisilta. Jopa Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI on osallistunut Bigfootin eli Sasquatching eli Isojalan etsimiseen.
Meno ei ollut samanlaista kuin kuuluisassa ”Salaiset kansiot” -sarjassa Fox Mulderin ja Dana Scullyn seurassa. Luvassa ei ollut takaa-ajoja. Aseita ei laukaistu syvällä synkissä metsissä. Suurin uhka agenteille oli kirjekuorien aiheuttamat paperiviillot.
FBI ei lähettänyt agenttejaan samoamaan aarnimetsiin – jännitystä löytyi ainoastaan 15 karvasta, joita oli tarkasteltu mikroskoopin alla. Sen sijaan FBI kävi kirjeenvaihtoa Isojalkaan uskovien kanssa.
Tiedonvapauslakiin vedoten virasto saatiin julkaisemaan Isojalan metsästykseen liittyviä asiakirjoja. FBI julkaisi 22 kirjeen skannaukset verkkosivullaan. Ei mitenkään järisyttävää paljastusmateriaalia. Asiakirjat ovat kuitenkin hyvä katsaus siihen, miksi FBI vaivautui tutkimaan tätä oletettua metsien asukasta.
Isojalka oli 60- ja 70-luvulla noussut yleisön tietoisuuteen. Vuonna 1967 kuvattu kuuluisa Roger Pattersonin ja Robert Gimlinin video oli vielä arvoitus. Pohjois- Kalifornian metsässä näytti kävelevän tummaturkkinen, tuntematon apinaolento. Ilmiö keräsi harrastajia etsimään todistusaineistoa ympäri Yhdysvaltoja.
”The Bigfoot Information Center and Exhibition” (BIC) halusi apua tuntemattomien karvojen tunnistamisessa. BIC oli kerännyt useita näytteitä pitkin Pohjois- Amerikan metsiä, sillä se toimi kryptozoologian saralla. Vuonna 1976 näytteitä lähetettiin FBI:lle, vaikka mitään rikosta ei ollut tapahtunut. FBI oli aikaisemmin auttanut mm. Smithsonian-instituuttia erinäisissä historiallisesti tärkeissä luurankojen tunnistamisissa.
FBI:n tieteellisen ja teknisen palvelun osasto sai vastuulleen näytteiden käsittelyn. Osaston apulaisjohtaja Jay Cochran Jr. päätti vastata heille lähetettyihin kirjeisiin. BIC:n johtaja Peter Byrne halusi tietää kaiken mahdollisen siitä, mitä FBI oli tehnyt Isojalan jäljittämisessä. Cochran vastasi, ettei virasto ole tutkinut Isojalan arvoitusta. Vasta sitten Byrne pyysi apua BIC:n löytämien karvojen omistajan löytämisessä.
BIC kiinnostui FBI:n avusta aluperin, kun sen jäsenet lukivat Amerikan kasviston ja eläimistön opaskirjoja. ”Washington Environmental Atlas” -kirja nimittäin mainitsee Isojalan sekä FBI:n. Yhdysvaltojen armeijan pioneerien versio vuodelta 1975 sisälsi kuitenkin jekun. He olivat julkaisseet version, jossa on viittauksia Sasquatcheläimeen sekä kartan, johon oli merkitty havaitsemispaikkoja. Olennaisena mainintana väitettiin, että FBI:n laboratorio oli tutkinut Isojalan karvoja. Niitä ei kuulemma pystytty yhdistämään yhteenkään tunnettuun eläimeen.
Kun tieto tästä pioneerien pilasta tuli julkisuuteen, useat ihmiset pyysivät kuitenkin virastoa julkaisemaan kirjassa mainitun ja keksityn tutkimuksen tulokset. Mutta kukaan FBI:n sisällä ei onnistunut jäljittämään, missä ja milloin sellainen tutkimus olisi muka tehty.
Viralliset FBI-kansiot eivät tietenkään tarkoita, että virasto piti Isojalkaa oikeana olentona. Aiheeseen suhtauduttiin työn suorittamisena, ei virallisena kannanottona tuntemattoman eläimen olemassaoloon.
Liittovaltion tasolla rikoksia ratkova virasto ei ymmärrettävistä syistä laittanut suuria resursseja metsissä kävelyyn, sillä yhtään osavaltioiden rajoja ylittävää isojalkoihin liittyvää rikosta ei ollut tullut julki. Yksikään karvainen metsän asukki ei ollut ryöstänyt pankkeja, osallistunut julkishallinnon korruptioon tai lähettänyt pernaruttokirjeitä poliitikoille. Tai ei ainakaan ollut jäänyt kiinni tällaisista rikoksista.
Tietenkin on kutkuttavaa kertoa, että FBI on tutkinut Isojalan mysteeriä. Vielä kutkuttavampaa on jättää kertomatta, mitä tuo tutkinta sai selville: karvojen alkuperäiseksi omistajaksi tunnistettiin peura. Se oli tieto, jota BIC ei esitellyt isoilla otsikoilla jäsenlehdissään.
Tarina oli siis väärä skuuppi jo 1970-luvulla. Kaikesta huolimatta siitä yritetään repiä uusia otsikoita vielä tänäkin vuonna, myös Suomessa. ”Tekniikan Maailma” julkaisi kesäkuun alussa uutisen, jonka otsikossa on arvoituksellinen tulkinta FBI:n julkaisemista kirjeistä: ”FBI julkisti salaiset asiakirjat myyttistä Isojalkaa koskevista tutkimuksistaan – niistä herää kysymys, onko Isojalka sittenkin ollut olemassa.”
https://vault.fbi.gov/bigfoot/bigfoot-part-01-of-01/view https://tekniikanmaailma.fi/fbi-julkisti-salaiset-asiakirjat-myyttista-isojalkaa-koskevista-tutkimuksistaan-niista-heraa-kysymysonko-isojalka-sittenkin-ollut-olemassa
Julkaistu Skeptikko-lehdessä 2/2019. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »
Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Tuntematon potilas
Minä, skeptikko
Populismi on tieteen vastavoima
Puheenjohtajan palsta - Maailmanlaajuisia rokotusasenteita
Sokrates palkinto Marina Heinoselle
Sähköauto – Toimintamatka ja hiilijalanjälki
Ulos kosmokseen
Skeptikko 20 v. sitten
Altruismi on sitä että katuu hyviä tekojaan
Taistelu nettihuuhaata vastaan jatkuu
Näytön paikka - Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö
Sinua on petetty: Kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta
Tutkijayhteisön tulokset eivät ole mielipideasia
