KIRJAT

HULLUUTTA, HUIJAUSTA, TAITURUUTTA…

Heikki Nevala & Mika Rautanen: Suuri suomalainen kuriositeettikirja – Fantastisia ihmisiä ja ilmiöitä arkielämän yläpuolelta. Warelia, 2022.

UURI kuriositeettikirja on nimensä mukaisesti aikamoinen möhkäle. Sen lukeminen ei kuitenkaan ole raskasta. Kirja on upeasti ja runsaasti kuvitettu aineistolla, joka on merkittävältä osin ennen julkaisematonta. Artikkelit ovat mielenkiintoisia ja napakoita.

Kirjassa esitellään harvinaislaatuista taituruutta, sinnikkyyttä ja myönteistä hulluutta, uskomattomia ihmisiä ja ilmiöitä vuosikymmeninen, jopa vuosisatojen takaa – kuriositeetteja. Tutuksi tulevat mm. Urjalan voimanainen, kuuro taikuri, ristiinnaulitseminen huvin vuoksi, maaginen musta kabinetti, valkoinen sheikki, lyhytkasvuiset elävinä nukkeina, silmänkääntäjät, spiritualistit, ajatustenlukijat, elävät tykinkuulat, ammattioksentajat, tiirikkamestarit ja monet muut aikansa esiintyvät tähdet ja taiteilijat.

Erilaiset ennustajat ja noiturit olivat 1800-luvun markkinapaikoilla tavallisia. 1800-luvulla kutsuttiin pientä kolmijalkaista pöytää pokkapöydäksi. Pöytä pok- kasi eli kumarsi henkimaailman tietoja niitä kaipaaville. Pöydän jalan koputukset tai pokkausten määrä toimi kyllä- tai ei-vastauksina. Kirja kertoo, että pokkapöydän esittäjät kuuluivat markkinoiden harmaaseen alueeseen. Pöytä toimi täysin luonnollisin keinoin, mitä katsojat eivät kuitenkaan tienneet.

Markkinoiden erilaisten poppamiesten lisäksi ulkomaiset ammattitaikurit esittivät spiritualistisena ihmeenä teattereiden näyttämöillä numeroa, jossa pöytä liikkui tai jopa leijui mahdottomasti. Kyseessä oli kuitenkin eri tyyppinen illuusio tai huijaus.

Eräs kuuluisa kirjassa esitelty kansanparantaja oli Tyrvään Manta eli Amanda Jokinen (1853 – 1922). Mantan toimintaa on voitu tutkia mm. potilaskirjeiden kautta. Ne piirtävät kuvan sangen tilanne- ja ihmislukutaitoisesta parantajasta. Usea piirre liittää parantajat kansantaiteilijoihin, itse oppineisiin sirkusammattilaisiin ja muihin itsensä ylittäneisiin. Koskaan ei voinut olla varma siitä, että yleisö, potilaat, olisivat tyytyväisiä, paranisivat. Jokainen kohtaaminen vaati valmiuksia kääntää huomio toisaalle, kykyä viihdyttää vaaran hetkellä ja valaa uskoa sille, että asiat voivat olla huomenna paremmin.

Sata vuotta sitten pelkkä poikkeavuus saattoi riittää huomioon, jollaista tänä päivänä on vaikea ymmärtää. Ihonväri, pituus tai lyhyys, voimakkuus, ylipaino, fyysinen poikkeama tavanomaisuudesta, rujous, jokin sairauden merkki tai persoonan piirre saattoi kohottaa ihmisen toisten yläpuolelle kuin korokkeelle.

Kristian Heinonen (1853 – 1898) sairastui riisitautiin kaksi päivää syntymänsä jälkeen. Tauti kalvasi hänen jalkansa ja kätensä vääriksi ja hän kärsi kovista kivuista ensimmäiset elinvuotensa. Hädissään vanhemmat turvautuivat ajan tavan mukaan puoskari- ja noita-akkojen ja ukkojen wehkeisiin ja temppuihin, mutta Heinonen jäi raajarikoksi. Hän oli aikuisiällä kertomansa mukaan 50 senttimetriä pitkä ja painoi 20 kiloa. Hän halusi nähdä maailmaa, mikä sai hänet lähtemään näytöskiertueelle. Heinonen on tiettävästi ainoita kotimaisia luonnonihmeitä tai friikkejä, joka kiersi maatamme maksullisissa esityksissä näyttämässä itseään ja pienuuttaan.

Taikuri Jukka Santanen ja hänen vaimonsa Pirkko esittivät jo 1960-luvun lopulla ajatustenlukua. Uri Gellerin vuoden 1974 Suomen vierailun jälkeen ei mennyt kuin kuukausi, kun lehdistölle selvisi, että Suomessakin on taikuri, joka vääntelee lusikoita psyyk- kisesti. Santanen ja pieni taikurien ydinryhmä kyllä tiesi Gellerin ihmeiden olevan taikatemppuja, mutta kun Santanen väitti olevansa Suomen ainoa telepaattinen kyky, keikkaa alkoi niin sanotusti pukata. Santanen esitti vuosia mentalismityyppisiä numeroita meedion eli vaimonsa Pirkon kanssa. Maailmalla erilaiset parapsykologiset ihmeet tulivat taikureiden ohjelmistoihin juuri 1970-luvulla.

Kirjan tekijöistä Heikki Nevala, FM, on tietokirjailija ja taikuri. Hän on kuulunut Skepsiksen hallitukseen 2010 – 2017 ja toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana 2013. Skeptikko-lehden toimitusneuvostossa hän on vaikuttanut 2010-2020. Häneltä on julkaistu Skeptikossa useita näyttävästi kuvitettuja artikkeleita, muun muassa Taikurit taikakuvien tekijöinä (2/2010), Liikkuvat patsaat ja muut historialliset ihmeko- jeet (4/2011) ja Spiritualisteja, meedioita ja ajatustenlu- kijoita Suomessa 1800-1900-lukujen taitteessa (1/2013). Mika Rautanen, LL, on tietokirjailija ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Kuriositeettikirjan soisi kuuluvan jokaisen suomalaisen skeptikon kirjahyllyyn.