20v.

SYKSYN YLEISÖTILAISUUKSIEN tietoisuusteemassaan Skepsis on tullut perimmäisten kysymysten äärelle: kuka minä olen, onko tämä maailma sellainen kuin minä sen koen, mistä minä ylipäätään tiedän, että olen olemassa. Näitä kysymyksiä filosofit ovat pohtineet jo antiikin ajoista.

Joku voi kysyä, miten tällainen teema liittyy Skepsiksen toimenkuvaan. Eikö olisi ollut parempi pysyä parailmiöissä ja yrittää ottaa selvää, onko niissä mitään tolkkua? Näyttää kuitenkin siltä, että syitä näihin ilmiöihin olisi syytä etsiä pikemminkin kokijansa pääkopasta kuin analysoida esimerkiksi veden muistia tai eteerisiä energiavirtoja. Tutkija Antti Revonsuon mukaan sen asian ymmärtäminen, mitä pääkopassamme tapahtuu, kun vastaanotamme aistien välityksellä informaatiota ulkomaailmasta, saattaisi hyvinkin paljastaa parailmiöt pelkiksi tietoisuuden harhoiksi. Ainakin me tietäisimme silloin melko tarkkaan, minkälaisten ilmiöiden kanssa me olemme tekemisissä.

Toistaiseksi ei ole pystytty selvittämään, mistä näissä tajunnan ilmiöissä tarkkaan ottaen on kyse. Aivotutkimuksesta tiedetään, että aivoissa tietyt osat ovat erikoistuneet vastaanottamaan eri aistien välittämää informaatiota. Mutta sitä, miten tämä informaatio prosessoituu aivoissa tietoisiksi kokemuksiksi ja elämyksiksi, tutkimuksissa ei olla vielä pystytty selvittämään. Tiedetään kuitenkin jo nyt, että se maailma, jonka me aistiemme välityksellä näemme ja koemme, onkin itse asiassa vain aivojemme luoma kuva todellisuudesta.

SKEPSIS RY OTTI tapansa mukaan osaa vuotuisille Hengen ja tiedon messuille 14.-15.10. 1995 Suomalaisella yhteiskoululla. Messujen laajuus ja suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja uusi yleisöennätys syntyi tänäkin vuonna. Messujen merkityksen kasvua kuvaa sekin, että Yleisradio teki niistä uutisjutun – skeptikot mukaanlukien – pääuutislähetykseensä. …

Erottuakseen messujen muista kirjojen ja lehtien kaupittelijoista ja herättääkseen huomiota Skepsis ideoi osastonsa vetonauloiksi kemiallisia taikatemppuja ja leikkimielisen ennustusjärjestelmän. Maagisen näköisillä kemiallisilla reaktioilla pyrittiin näyttämään ihmisille, että paranormaalin näköisillä asioilla voi olla luonnollinen tieteellinen selitys. Pituuden, painon ja kengännumeron perusteella lasketut tietokone-ennustukset olivat hyvin suosittuja: ilmaisen ennusteen halusi ja sai yli 500 kävijää.

Skepsis tuntui olevan monelle messuvieraalle piikki lihassa – niin pontevasti jotkut tulivat omaa uskoaan puolustamaan ja skeptikkoja kritisoimaan. Usko lennokkaisiin rajatiedon väittämiin on useille ihmisille hyvin rakas asia. Toki skeptikkoihin positiivisesti suhtautuviakin ihmisiä riitti ja yhdistykseen liittyi uusia jäseniä.

KAUTTA LÄÄKINNÄN HISTORIAN ihminen on yrittänyt lisätä vireyttään, älykkyyttään, muistiaan ja suorituskykyään yrteillä ja synteettisillä lääkeaineilla. Yrteistä saadut ”älylääkkeet” ovat kuitenkin ajan myötä osoittautuneet mainettaan heikommiksi. Niistä on tullut nautintoaineita (kofeiini), piristeitä (efedriini) tai huumeita (kokaiini).

Mutta ihminen ei anna periksi. Tarjolla on jo uusia älylääkkeitä. Yhdysvalloissa tällaisia lääkkeitä käyttää säännöllisesti ainakin satatuhatta ihmistä. Niiden uskotaan lisäävän älykkyyttä ja luovuutta, parantavan keskittymiskykyä ja muistia, antavan suorituskykyä opiskeluun ja muuhun henkiseen työhön ja jopa hidastavan vanhenemista. …

Älylääkkeiden maineessa olevien aineiden ei ole osoitettu edistävän terveiden ihmisten älyllisiä toimintoja. Vastakkain ovat jälleen yksittäisten käyttäjien luja usko ja suurista potilasmääristä tietonsa hankkiva lääketiede. Kun terveet käyttävät näitä lääkkeitä, kyseessä on tietynasteinen lääkkeiden väärinkäyttö. Portsmouthissa Yhdysvalloissa sijaitsevan St. Mary’s Hospitalin lääkeinformaatio-osaston johtajan Simon Willsin mukaan tällaiselle älylääkkeiden väärinkäytökselle tunnusomaisia piirteitä ovat:

1. Käyttö ei kohdistu sairauteen 2. Käytön hitaasti ilmenevät vaikutukset käyttäjään ovat tutkimatta 3. Riippumatta siitä, tehoavatko älylääkkeet vai ei, niiden laajamittainen käyttö voi aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia 4. Monien valmisteiden farmaseuttinen laatu (ainemäärät, puhtaus) on epämääräinen 5. Hyöty on toteen näyttämättä.

TAMPERELAISELTA KERÄILIJÄLTÄ Markku Haapasalmelta puuttuu Skeptikon numero 9 (syksy/talvi 1990). Hän kysyy, voisiko joku lukija luopua omastaan kohtuullista korvausta vastaan. Haapasalmi toivoo, että lehti on hyväkuntoinen ja ettei lehdessä ole kovin paljon reunamerkintöjä. Halukkaat lehdestä luopujat voivat ottaa yhteyttä osoitteella Markku Haapasalmi, Arkkitehdinkatu 4 A 16, 33720 TAMPERE tai puhelimitse 931 – 318 2915.

Marketta Ollikainen

Robert Brotherus

Veijo Saano

lainaukset Lehdestä Skeptikko 3/1995. skeptikot Verkossa: www.skepsis.fi/julkaisuja/skeptikkolehti.aspx