KIRJAT

Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.): Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus, 2014.

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA ON tämän vuosituhannen puolella laajentunut monihaaraiseksi tieteenalaksi, jonka kenttään kuuluu ajattelun ja käyttäytymisen ilmiöiden tutkimista. Ideana on diagnosoida hyvää ja löytää jokaisesta ihmisestä vahvuudet, joiden avulla sekä oma että yhteisöjen hyvinvointi paranee.

Kirja ”Positiivisen psykologian voima” on kokoelma suomalaisten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kirjoituksia – esipuheen on kirjoittanut professori Esa Saarinen, positiivisen psykologian varhainen pioneeri.

Positiivisuus saattaa skeptikoille näyttäytyä huuhaa- terminä, mutta Uusitalo-Malmivaaran toimittama kirja osoittaa, että aihe on vakavasti otettava. Positiivisilla tunteilla on kiistaton yhteys ihmisen hyvinvointiin, motivaatioon ja energisyyteen. Vahvuuksille rakentaminen luo enemmän hyvinvointia kuin heikkouksilla märehtiminen, ja toisten auttaminen parantaa omaakin olotilaa.

PS-kustannuksen julkaisemassa teoksessa hyvinvointi rakentuu laajasti aina sisusta myötätunnon kautta mindfullnesiin. Kirja lupaa antavansa työkaluja luoda kestävällä tavalla hyvältä tuntuvaa elämää niin itselle kuin toisille.

TODISTEITA JA NÄYTTÖÄ LÖYTYY

MINDFULLNESS, TIEDOSTAVA JA HYVÄKSYVÄ läsnäolo, on herättänyt epäilyksiä skeptikoissa. Taasko uusi henkisen hyvinvoinnin ja elämäntaidon ilmiö, jota kouluttaa itseoppinut mielenterveystoipuja? Juhani E. Lehto (FT, dosentti) on alunperin biologi, mutta väitellyt kasvatustieteestä. Hän työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Hän on tutustunut mindfulnessiin laajasti sekä teoriassa että käytännössä.

Lehto kertoo kirjassa, että tiedostavan läsnäolon juuret ovat buddhalaisessa filosofiassa. Meditaatio on mindfulnessin harjoittamisen keskeisin muoto, mutta tietoisen läsnäolon periaatetta voi laajentaa kaikkeen arkiseen tekemiseen ja olemiseen.

”Huolimatta buddhalaisesta taustasta mindfulness – sellaisena kuin sitä länsimaissa harjoitetaan – on ideologioihin ja uskontoihin sitoutumatonta.”

Lehdon mukaan mindfullnessin sovellusalan on tavattoman laaja. Tiedostavaan läsnäoloon pohjautuvilla terapiolla on saatu hyviä tuloksia erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Lisäksi mindfulnessia on sovellettu kivunhallinnassa, synnytysvalmennuksessa, ongelmapelaamisen hallinnassa ja kommunikaation opetuksessa.

”Mindfulnessilla on neuraalinen aivokuvantamismenetelmillä selvitetty tausta.”

Perehtyessään tiedostavaan läsnäoloon Lehto on monesti pohtinut omaa kritiikitöntä suhtautumistaan metodiin. Hän myöntää, että asiaan perehtymättömästä mindfulness näyttää lähinnä new age -hörhöilyltä. Hän on taustaltaan luonnontieteilijä ja tutkija, joka vaatii asioille ja ilmiöille todisteita ja näyttöä.

”Omakin suhtautumiseni on ollut hyvin kriittistä. Muistan kaikkeen itämaiseen hurahtaneen opiskelutoverini, joka väitti meditoidessaan kykenevänsä leijailemaan ilmassa, mutta kukaan ei vain päässyt todistamaan sitä.”

Vasta omakohtaiset kokemukset ja perehtyminen mindfulness-tutkimuskirjallisuuteen muuttivat Lehdon suhtautumisen. Kaikenlaiseen uskontoon viittaavan puuttuminen tiedostavasta läsnäolosta on ollut hänelle aivan välttämätöntä, jotta hän on voinut kiinnostua asiasta.

”Silti tiedän, että ne ateistit, jotka eivät tunne asiaa, suhtautuvat buddhalaiseen meditaatioon torjuvasti tai ainakin epäilevästi.”

VAARANA POSITIIVISUUSKULTTI

ONNELLISUUSPROFESSORI MARKKU OJANEN kirjoittaa, että positiivinen psykologia kieltämättä tuottaa jatkuvasti uusia käsitteitä, joiden tieteellinen perusta on heikko. Vaarana on positiivisuuskultti, joka ruokkii gurujen, epämääräisten ohjaajien ja konsulttien rahankeruuta.

”Positiivinen psykologia voi palvella yritysten etuja työntekijöiden kustannuksella. Se voi vahvistaa vallitseviin olosuhteisiin tuudittautumista sekä mukautumista enemmistön mielipiteisiin ja arvoihin.”

Suurin vaara on positiivisen psykologian sekoittuminen kaikenlaiseen positiiviseen ajatteluun ja yltiöpositiiviseen hyödyn lupaamiseen. Positiivisen psykologian menetelmiä voidaan Ojasen mukaan käyttää myös manipulaation välineinä.

Juhani E. Lehto toteaa, että mistään asiasta ei ole lopullista totuutta, vaan kunakin hetkenä on tyydyttävä parhaaseen mahdolliseen tietoon, jonka tiede on tuottanut.

”Tällä hetkellä paras mahdollinen tieto kertoo, että mindfulness on harvinaisen lupaava tapa parantaa ihmisten hyvinvointia.”