KIRJAT

Graham Priest: Logiikka (suom. Risto Koskensilta). Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2017.

BRITTIFILOSOFI, PROFESSORI Graham Priest kirjoitti vuonna 2000 logiikan perusteoksen ”Logic: a very short introduction”. Tänä vuonna päivitettyyn painokseen Priest kirjoitti pari uutta lukua. Suomenkielinen käännös julkaistiin ”niin&näin” filosofisessa kirjasarjassa.

Tieteenalat voidaan karkeasti jakaa formaalisiin ja empiirisiin, toisin sanoen ajatteluun perustuviin (kuten matematiikka) tai havaintoihin (fysiikka, biologia, historia) perustuviin. Vanha, mutta elävä ja kehittyvä logiikka on modernin käsityksen mukaan tieteenalana läpikotaisin formaalinen.

Nykyaikainen logiikka on hyvin matemaattista, mutta Priest on mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt kirjassaan välttämään matematiikkaa. Priest väittää, että kirjan opit pystyy omaksumaan yläkoulun matematiikan oppimäärällä.

Priest aloittaa kunkin luvun ottamalla käsittelyyn aihepiiriin liittyvän yksittäisen ongelman tai loogisen pulman, johon sitten esittää yhden, yleisesti hyväksytyn lähestymistavan. Lähestymistapaan mahdollisesti liittyviä ongelmia pohditaan luvun lopussa. Luku päättyy laatikkoon, jossa kiteytetään luvun perusajatukset.

Kirja alkaa deduktiivisista päätelmistä: pätevässä päätelmässä tosista premisseistä seuraa tosi johtopäätös. Totuusfunktioiden kautta edetään itseviittaavuuteen, ajan pohtimiseen ja aksiomaattiseen järjestelmään.

Priest viittaa tekstissään usein Lewis Carrollin ”Liisa

Ihmemaassa” -tarinoihin. Kvanttorin (joku, kaikki, ei kukaan) merkitystä avataan seuraavan lainauksen avulla:

Omia logiikan taitojaan pääsee testaamaan kirjan Pulmat-osiossa. Jokaisen luvun aihepiiriin on mietitty oma ajatuspähkinä, joihin on seuraavassa luvussa annettu yksityiskohtaiset ratkaisut. Esimerkiksi luvun 7 ”Konditionaalit: mitä - ‘jos’ merkitsee?” -pulma kuuluu näin: ”Kirjoita seuraava päätelmä symbolien avulla ja arvioi sen pätevyyttä. Jos uskon Jumalaan, niin käyn kirkossa; mutta en käy kirkossa; siispä en usko Jumalaan.”

Termien ja symbolien sanasto helpottaa kirjan lukemista. Suomentaja Koskensilta on kerännyt kirjan loppuun myös suomenkielistä lisälukemista.

Graham Priestin ”Logiikka” ei ole varsinainen oppikirja, vaan laaja katsaus modernin logiikan perusteisiin. Mitään kevyttä iltalukemista kirja ei ole, vaikka logiikan perusteet olisivatkin lukijalle tuttuja. Symbolien omaksuminen vaatii paneutumista. Kirja toimiikin parhaiten luku kerrallaan pureskeltuna.

Teos ei koreile kuvilla; kirjan ainoa kuva on suomentajan siihen lisäämä.

”jokohan He Ovat Tulossa, Katsotko Kuka Kulkee Tiellä?” ”ei Kukaan”, Alice Sanoo. ”olisipa Minullakin Yhtä Hyvä Näkö”, Marisi Kuningas. ”ei Kukaan, Ja Sinä Näet Hänet! Ja Vielä Näin Kaukaa. Tässä Valossa Minun On Täysi Työ Nähdä Edes Todelliset Ihmiset!”

selviytymiskeinot on monet

Katja Kiuru: Palasina ja kokonaisena. Kirjapaja. 2017.

KATJA KIURUSTA TULI JULKKIS 90-luvulla, kun hän näyteli ”Ruusun aika” tv-sarjan Meriä. Hänen omaelämäkerrallinen tietokirjansa on kuitenkin karua luettavaa.

Jouko Turkan Teatterikorkeakoulussa Kiuru joutui todistamaan jopa väkivaltaa. Hän näki, kuinka Taisto Reimarluoto kavereineen hakkasi Eppu Salmista, ja totesi: ”Tää on mielisairasta.” Turkka kuuli kommentin ja puristi Kiurua kädestä, piti nyrkkiä ohimolla, uhkasi, kirosi. Kun Kiuru harjoitteli lopputyötä, ohjaaja Kari Heiskanen latasi häntä avokämmenellä naamaan niin, että hän lensi selälleen tuolin päälle ja sen kanssa pitkin lavaa.

Ruusun ajan jälkeen Kiuru ei saanut töitä. Teatteripiirit syrjäyttivät hänet. Kirjassaan hän kertoo selviytymiskeinoistaan: meditoinnista, joogasta, transsinaamiotyöskentelystä. Astrologi Markku Mannisen kuunteleminen kolmen tunnin ajan toimi terapiana, vaikka Kiuru ei ollutkaan kallellaan new agen esoteerisiin ilmiöihin.

Nykyään Kiuru toimii Suomen kehopsykoterapiayhdistyksen kouluttamana psykoterapeuttina. Opiskelu merkitsi myös hänelle itselleen terapiaa.

Risto K Järvinen