Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys torstai 5.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikko · Skeptikko 2/2018

Skeptikko 20 v. sitten

20v.

JUNG OLI ITSE TAIPUVAINEN taikauskoon. Hän muun muassa kirjoitti paksuja eepoksia alkemiasta ja laati jopa horoskooppeja. (S. Albert) Kivinen arveleekin, että Jung yritti tarkoitushakuisesti löytää selityksiä omalle taikauskolleen. Yliopistolla ontologian tutkimushanketta vetävä Kivinen pitää Jungin ajatuksia niin sotkuisina ja epämääräisinä, ettei niistä parhaalla tahdollakaan ota tolkkua.

  • Hän puhuu esimerkiksi kausaliteetista yleensä tarkoittaen fysikaalista kausaliteettia. Mutta jos otamme lähtökohdaksi vaikka David Humen kausaliteettimääritelmän, jossa hän sanoo, että syy on olio, jota seuraa toinen, ei se mitenkään lyö lukkoon sitä, että kausaliteetti pitäisi olla fysikaalista, vielä vähemmän mekaanista. Miksi ei yhtä hyvin voisi olla psykofyysistä tai psykokopsyykistä kausaliteettia mentaalisten tapahtumien välillä, tai mentaalisten ja neuraalien tapahtumien välillä, Kivinen kysyy.

Jung väittää muun muassa, että on olemassa ”merkityksen välityksellä toisiinsa liittyviä tapahtumia”, joita ei voida pitää puhtaina sattumina, mutta joita ei voida myöskään kausaliteetin avulla selittää.

  • Tässäkin itseasiassa liikutaan kausaliteetin parissa, kun väitetään, että on olemassa joitain agentteja, joilla on omituislaatuisia tavoitteita, Kivinen huomauttaa.

Kivinen ei ota kantaa siihen, onko tällaisia agentteja olemassa vai ei. Sen sijaan hän kylläkin perää täsmällisiä käsitemääritteitä, jotta ylipäätään tiedettäisiin, mistä milloinkin puhutaan. Jos leikittelisimme esimerkiksi ajatuksella, että meillä olisi Jungin synkronisiteettiagentti, joka myös selittäisi paranormaalien ilmiöiden olemassaoloa, meidän pitäisi päästä yksimielisyyteen paitsi itse synkronisiteetin käsitteestä myöskin siitä, mitä näillä parailmiöillä tarkoitetaan.

Pohdinnan jälkeen Kivinen päätyy esittämään määritelmää, jonka mukaan jokin ilmiö on paranormaali aina suhteessa johonkin tiettyyn teoriaan.

  • Jos tuo teoria ei pysty selittämään tapahtumaa ilman että teoriaan on tehtävä suuria muutoksia, silloin tuon määritelmän mukaan ilmiö on paranormaali. Se on paranormaali suhteessa johonkin teoriaan, mutta ei ehkä enää myöhempiin teorioihin, jotka kenties selittävät sen. MARKETTA OLLIKAINEN

MIKROMAAILMA, atomien, atomiytimien ja alkeishiukkastan maailma on varsin kaukana jokamiehen ja -naisen arkitodellisuudesta. Siinä esiintyvät kohteet ovat aivan liian pieniä nähtäviksi, jopa kunnolla käsitettäviksi. Tätä välittömän havaintomaailmamme ulkopuolella olevaa maailmaa kuvaamaan on kehitetty matemaattinen teoria ”kvanttimekaniikka”. Kun omaan kokemuspiiriimme kuuluu vain isoja kohteita, monet kvanttimekaniikan oikein ennustamat mikromaailman ilmiöt saattavat tuntua alkuun hyvinkin oudoilta, niillä kun ei välttämättä ole vastineita makromaailmassa.

Joitakin tässä kuvauksessa koettuja ”paradokseja” käytetään joskus täysin vieraassa yhteydessä kosmisten yhteyksien ja muiden vastaavien hullutusten perusteluna. Esimerkiksi usein esitetään kahden kaukana toisistaan tapahtuvan mittauksen välisiä korrelaatioita näyttönä jostain mystisestä kvanttimekaanisesta jopa valoa nopeammasta kaukovaikutuksesta. Tyypillisimmillään tämä liittyy niin sanottuun Einstein-Podolskyn-Rosenin paradoksiin eli EPR-paradoksiin. Seuraava käsittely pyrkii vähän poistamaan tämän ilmiön mystiikkaa ja näyttämään, että ainakaan valoa nopeampaan sanomien siirtoon sitä ei voi käyttää.

HELMIKUUSSA 1998 Oulun skeptikoihin otti yhteyttä mieshenkilö, joka ilmoitti omaavansa selittämättömän kyvyn. … ”Pystyn liikauttamaan ovea matkan päästä koskematta siihen. Oven saan liikahtamaan/kolahtamaan jännittämällä pallealihastani.”…

Koeasetelman paikka oli Oulun pääkirjasto ja koepaikka oli alustavasti käyty hyväksymässä haastajan ja Skepsis ry:n toimihenkilöiden kanssa. Koetta edeltävissä testeissä oli todettu, ettei ollut epäilystäkään siitä, etteikö haastaja sopivien olosuhteiden vallitessa kykenisi saamaan aikaan lupaamaansa ilmiöitä. Testin tarkoituksena olikin osoittaa, että ilmiö on poikkeuksellisuudestaan huolimatta täysin luonnollinen, eikä siihen liity mitään paranormaalia. …

Esillä oleva ilmiö on hyvä esimerkki siitä, kuinka täysin luonnollinen mutta poikkeuksellinen ilmiö helposti mielletään paranormaaliksi arkielämässä. Haastajamme kertoi häntä itseäkin huvittavia tarinoita henkilöistä, joille hän oli kykyään esitellyt ja jotka olivat heti alkaneet vouhottamaan henkiolentojen maailmoista ja jos jonkinmoisista yliluonnollisista voimista.

SKEPSIKSELLE ON AVATTU interaktiiviset keskustelusivut webbiin. Keskustelualue on julkinen eli kuka tahansa netin käyttäjä voi kirjoitella sinne viestejä. Aiemmin skeptisistä asioista on keskusteltu Skepsiksen sähköpostilistalla ja internetin uutisryhmissä.

Jouni Niskanen

Sami Tetri

Ossi Pasanen

lainaukset Lehdestä Skeptikko 2/1998. skeptikot Verkossa: Skepsis.fi/lehti

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 2/2018. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »

Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Minä, skeptikko
Upseeri ja uskomuslääkäri
Kriittisen terveysajattelun 10 sääntöä
Suvivirrestä vielä - tai ei ehkä sittenkään
Kulttuurimarxilaisuus - Kun salaliittoreoria kohtaa yhteiskuntatieteet
Lääketieteen harhapoluilla, 4
Sokrates-palkinto Jussi Tammisolalle
Pyhä riidankylväjä
Ihme juttuja
Alex Jones oikeuteen
Muhammedia ei ollut olemassa
Minne menet feminismi? Osa 1: Syrjivät rakenteet
Tuonelan portilla

« Kaikki vapaasti luettavat artikkelit