Ihme juttuja

LÄÄKÄRILIITTO HALUAA KIELTÄÄ uskomushoitojen antamisen pienille lapsille ja tietyistä vakavista sairauksista kärsiville aikuisille. Liitto aikoo puskea uskomushoitojen sääntelyn seuraavaan hallitusohjelmaan. Kyse on hoidoista, joiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä. ”Nykyinen lainsäädäntö ei ehkäise vahinkoja. Esimerkiksi rikoslaki astuu kuvaan vasta äärimmäisissä tapauksissa, kun potilas on jo saanut vaurion tai jopa menehtynyt”, perustelee Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki Lännen Medialle.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pitää nykyistä uskomushoitoja koskevaa lainsäädäntöä riittämättömänä ja hoitomuotojen valvontaa liian vähäisenä. Ministeriön mukaan tilanne saattaa johtaa potilasvahinkoihin. ”Tarve sääntelyn kehittämiselle on olemassa, asia olisi hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan”, kommentoi ylilääkäri Katri Makkonen STM:stä. ”Uskomuslääkinnän suurimpia riskejä ovat lääketieteellisen hoidon aloittamisen viivästyminen, sairauden pahentuminen ja potilaan vahingoittuminen.”

Tällä hetkellä viranomaiset saavat tietoa uskomushoitojen haittatapahtumista sattumanvaraisesti, sillä alalla toimivilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Haittojen seurannan ja tai tilastoinnin puute rajoittaa asiakkaiden mahdollisuutta punnita hoitojen seurauksia. Ministeriö harkitsisi haittailmoitusjärjestelmän uskomushoitoihin.

kehittämistä

TIINA LÖYSI SORMENPÄÄN KOKOISEN patin rinnastaan joulun alla 2016. Ensimmäiseksi hän soitti pitkäaikaisimmalle ystävälleen, heti perään äidilleen. Molemmat patistivat menemään lääkäriin. Välittömästi, juoksujalkaa. Niin hän tekikin. Rinta tutkittiin, ja diagnoosiksi varmistui pahanlaatuinen aggressiivinen rintasyöpä. Normaalisti tässä tilanteessa rinta leikataan, ja mahdollisesti karkuun päässeiden syöpäsolujen kimppuun käydään sädehoidolla ja sytostaateilla. Tiina kieltäytyi näistä kaikista. ...

”Yritin kaikin voimin kääntää hänen päätään, mutta hän oli vakuuttunut, että ei halua elimistöönsä myrkkyjä”, äiti sanoo nyt, puolitoista vuotta myöhemmin. Tytär aikoi parantua tavalla, jolle on monta määritelmää. Näkökulmasta riippuen voi puhua vaihtoehtohoidoista, uskomushoidoista, puoskaroinnistakin. Tiinalle ne olivat tuhatvuotisesti testattuja luonnonmenetelmiä. Hän aikoi taistella ja ajatella positiivisesti, uskoi, että elimistö on viisas ja osaa parantaa itse itsensä. ...

Lääketieteellisten hoitojen sijaan Tiina lääkitsi itseään raakaruoalla ja luontaistuotteilla. Äiti kertoo uuden maailmankatsomuksen myötä ilmaantuneiden ystävien auttaneen hankkimaan tuotteita Yhdysvalloista asti. Parhaimmillaan niitä oli pari muovikassillista. Äidin mieleen on jäänyt ainoastaan kissankynsiuute. ”Ehkä siksi, että se kuulosti niin hassulta.”

Äidillä ei ole tarkkaa käsitystä, kuka Tiinaa hoiti ja miten. Jossain vaiheessa tytär oli kokeillut mistelihoitoja ja turvautunut henkiparantajaan. Hän myös suunnitteli hakeutuvansa luontaishoitoihin keskittyneelle klinikalle Sveitsiin tai Intiaan. …

Tiinan äiti silmäilee tyttärensä tavaroita lohduttomana. Viimeisen kuukauden ajan hän on selvitellyt, lajitellut ja pakannut astioita, vaatteita, kirjoja ja koriste-esineitä pahvilaatikoihin. Asunnossa on hiljaista. Laatikoita kertyy pikkuhiljaa oven viereen. Äiti sanoo, että ei halua haastaa riitaa kenenkään kanssa, koska se ei tuo hänen tytärtään takaisin. Kukaan ei tiedä, olisiko Tiinan syöpä parantunut lääketieteellisillä hoidoilla, mutta tilastot ovat aukottomasti niiden puolella. Tällä hetkellä nimittäin 90 prosenttia rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden havaitsemisesta. Vaihtoehtohoidoissa suhde on murheellisempi. Tuoreen amerikkalaisen rekisteritutkimuksen perusteella pelkästään vaihtoehtohoitoja käyttäneillä oli 2,5-kertainen riski menehtyä sairauteensa. ...

Puoli yhdeltä yöllä huoneessa olivat äiti ja hoitaja, kun Tiina lopulta sulki silmänsä lopullisesti. Kaikki tapahtui rauhallisesti. Äiti istui hetken vuoteen vieressä, keräsi tavarat ja ajoi taksilla tyttärensä tyhjään kotiin. Ilmoitettuaan suru-uutisesta tyttärensä tuttaville hän sai seuraavana aamuna tekstiviestin. Siinä kerrottiin, että Tiinaan oli saatu kuoleman jälkeen yhteys. Kivut ja tuska olivat poissa, Tiina oli päässyt hellimöön, ja kaikki oli hyvin. RIIKKA LEHTOVAARA: KOTILIESI.FI 28.4.

KAUHAJOEN SÄÄPROFEETTA Yrjö Nieminen, 87, onnistui ennustamaan alkukesän sään täysin nappiin. Ilta- Sanomat haastatteli huhtikuun puolivälissä kolmea kansanmeteorologia ja pyysi heiltä sääennusteen tulevalle kesälle. Yrjö Nieminen ennusti sään lämpenevän 6. toukokuuta, ja niin myös kävi.

Niemisen sääennustukset perustuvat sekä muurahaisten että pilvien liikkeisiin. Toukokuun ensimmäisellä viikolla alkaneen kesäkelin hän päätteli pelkästään pilvistä, sillä muurahaiskeko ei vielä huhtikuun puolivälissä ollut ennustukseen valmis. ”Itsenäisyyspäivänä katselin taivaalle ja näin kuusi pilveä ylöksyttäin. Ne olivat tulipunaisia ja mustareunaisia. Siitä päättelin, että kuuden kuukauden päästä alkaa kesä, joka kestää kaksi viikkoa. No kyllä meni vähän ylikin.”

Nieminen on pitänyt sääpäiväkirjaa jo 60 vuotta ja päätellyt lämpimän ja aurinkoisen alkukesän olevan aina sen merkki, että loppukesä vietetään hampaita kalistellessa ja sateita pidellessä. Muurahaiskekokin kertoi hänelle saman karun totuuden: helteet päättyvät toukokuun loppuun mennessä ja 3. kesäkuuta alkaa sadekausi. ”Kesäkuu on oikein kriittinen. Jotkut merkit vielä puuttuvat, mutta kun alkaa sataa, sitten sataa kaksi viikkoa. Vähän pelkään, että juhannuksena on villahousukeli.”

Koulujen päättäjäisiä saatetaan siis juhlia vähän jo epävarmassa kelissä, mutta jos hyvin käy, sateet voisivat nippanappa loppua juhannukseksi.

VANHAT PSEUDO- ELI NÄENNÄISTIETEET tuskin leviävät melko korkeasti koulutetun väestön joukossa hälyttävän laajalle. On pikemminkin aihetta kiinnittää huomiota salonkikelpoisemmalta näyttävään ja vaikutuksiltaan epäsuorempaan mutta yhtä huolestuttavaan pseudotieteelliseen ajattelutaipumukseen. Nykyajan pseudotiede ei esiinny muinaisoppien tai salattujen mysteerien vaan dynaamisen konsulttibisneksen ja johtamiskoulutuksen asussa. Siinä viitataan sujuvasti esimerkiksi aivotutkimuksen ja evoluutiopsykologian tuloksiin – tai pikemminkin niiden hatariin tulkintoihin. Näin tuotetaan tieteellisesti kestämättömiä ja käsitteellisesti sotkuisia hokemia vaikkapa siitä, kuinka ”intuition” kautta voidaan saada ei-loogista ”tietoa” ja ”vatsanpohjatuntemuksillakin” on tieteellisesti todennettava biologinen perusta. Eräs julkisuudessa viime aikoina esiintynyt (tohtorin tutkinnon suorittanut) ”intuitiotutkija” julisti Ylen verkkosivuilla 5.4.2018 julkaistussa kritiikittömässä haastattelussa, että ”meillä on vatsassa viiden rotan aivokapasiteetin verran älykkyyttä”. Tällaisilla väitteillä lienee suunnilleen yhtä paljon tieteellistä pohjaa kuin puheilla taivaankappaleiden vaikutuksesta ihmiskohtaloihin tai enkeliterapeuttien satuilulla enkelten värähtelytasoista.

SAMI PIHLSTRÖM: ETIIKKA.FI/NYKYPAIVAN-PSEUDOTIEDETTA 9.4.

BRITTILÄISEN PARISKUNNAN syytetään murhanneen ranskalaisen lastenhoitajansa harvinaisen raa’alla tavalla viime syyskuussa. Syytteen mukaan brittipari tappoi hoitajan, poltti hänen ruumiinsa ja hautasi jäänteet puutarhaansa. Pariskunta asui keskiluokkaisella alueella Lontoossa. Tällä viikolla alkaneessa oikeudenkäynnissä on käynyt ilmi, että veriteon taustalla on vähintään outoja motiiveja. Pariskunnan nainen epäili lastenhoitajan juonivan häntä vastaan naisen entisen poikaystävän kanssa. Nainen uskoi entisen kumppaninsa kontrolloivan lastenhoitajaa mustan magian avulla, vaikka lastenhoitaja ja entinen kumppani eivät ole koskaan tavanneet toisiaan. ILTALEHTI.FI 20.3.

KOKEELLISEN TIETEEN KEINOIN kuolemanrajakokemuksista on vaikea saada otetta. Ei voi luoda koeasetelmaa, jossa osallistujat olisivat vähällä menehtyä. Aivotutkija Jimo Borjigin Michiganin yliopistosta ja hänen kollegansa onnistuivat kuitenkin vuonna 2013 toteuttamaan rajakokemuksia valaisevan kokeen rotilla. He aiheuttivat sydänkohtaukset yhdeksälle nukutetulle koe-eläimelle. Kun rottien sydän lakkasi lyömästä ja veri virtaamasta aivoihin, aivoissa yllättäen ryöpsähti sähköimpulssien vyöry. Useissa jyrsijöiden aivojen osissa oli kliinisen kuoleman eli verenkierron ja hengityksen lakkaamisen jälkeen 30 sekunnin ajan tavallista valvetilaa aktiivisempaa toimintaa. Aivosähkökäyrät muistuttivat niitä, joita saadaan hyvin kiihtyneiltä tai tukehtuvilta rotilta. Vaikuttaa siltä, että aivoilla on eräänlainen sähköinen joutsenlaulu ennen kuin ne vaimenevat lopullisesti. Vaikka koe tehtiin rotilla, se on hyvä alku. Tähän asti on tiedetty vähän siitä, mitä aivoissa tapahtuu kun sydän lakkaa lyömästä. Ilmeisesti niissä tapahtuu kuolemanrajakokemuksen aikana pienessä ajassa paljon, mutta vääristyneessä muodossa.

OULUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISESSÄ tiedekunnassa on 9.3. tarkastettu Heidi Jurvelinin väitöskirja, jonka mukaan suomalaisen Valkee-yhtiön markkinoimilla korvavaloilla on vaikutusta aikaerorasitukseen ja kaamosmasennukseen. Valkee-yhtiön tarina, jota olen seurannut tiiviisti jo usean vuoden ajan, on surullinen esimerkki siitä, miten ei-lääketieteellisten hoitojen nimissä voidaan myydä huuhaa-tuotteita. Korvavalojen toiminnasta ei ole mitään pitäviä tieteellisiä todisteita, kuten professori Juhani Knuuti on blogeissaan jo selkeästi osoittanut. Fysiikan kannalta valo ei myöskään voi vaikuttaa, koska Valkeen käyttämien LED-polttimoiden valo vaimenee kudoksissa niin nopeasti, ettei siitä pääse kuin mitätön murto-osa korvan läpi. Lisäksi tietääkseni ihmisillä ei ole löydetty aivoista reseptoreja, joita tarvitaan aivojen ”valohoitoon”.

On moraalitonta valjastaa tohtoriopiskelija todistelemaan Valkee-yhtiön perusteettomia väitteitä varsinkin, kun ohjaajilla on yhteys Valkeeseen. Sama kuvio tehtiin Oulussa jo vuonna 2014 tarkastetun toisen väitöskirjan kanssa. Jätän Jurvelinin väitöskirjan sisällön lääketieteen asiantuntijoiden arvioitavaksi, mutta väitöskirjan tasosta kertonee jotain se, että lehtien impaktitekijät ovat poikkeuksellisen alhaisia lääketieteen alalla. Lisäksi yksi julkaisuista on niin sanottu predatory- eli roskajulkaisija Frontiersin sarjassa. Tämä väitöskirja ei ole kunniaksi Oulun yliopistolle eikä kenellekään tarkastusprosessiin osallistuneelle. TAPIO ALA-NISSILÄ, FYSIIKAN PROFESSORI, AALTO SCI TOHTORI- KOULUN JOHTAJA 2010-2016, AALTO-YLIOPISTO: MEDIUUTISET.FI 13.3.

Ts.fi 5.6.

Is.fi 29.5.

Hs.fi 19.3.