Kohta 35 Vuotta Kysymyksiä

SALALIITTOTEORIAT MUUTAKIN KUIN VIRHEELLISTÄ AJATTELUA

TÄMÄ SKEPTIKKO käsittelee salaliittoteorioita monelta kantilta. Tiina Raevaara arvioi teorioita kirjailijan ammattimaisella katseella ja toteaa, että ne ovat usein suorastaan häikäiseviä luomuksia. ”Voi sitä juonten täydellisyyttä, yksityiskohtien rikkautta, ajallista syvyyttä, henkilöhahmojen toiminnallisuutta ja vahvaa tahtoa! Harva dekkaristi pystyy luomaan niin aukottomia juonenkulkuja kuin salaliittoteoreetikot.” Raevaara väittää, että salaliittoteorioita voi pitää kiehtovina, vaikka niihin ei uskoisikaan.

Väitöskirjatutkija Toni Saarinen haastaa ja kritisoi QAnon-artikkelissaan valtavirtaa – mediaa, tiedeyhteisöä sekä myös ns. rationaalista ja uskomusvastaista ajattelua – siitä, miten QAnonista on kirjoitettu viime vuonna. Itse hän ei kirjoita samalla kaavalla QAnonin vaaroista, harhaisuudesta tai argumenttivirheistä kuin muut, eikä näin myöskään epäsuorasti maalaa sitä kiehtovaksi ja jännittäväksi ilmiöksi. Hän huomioi mm. sen, miten monilta osin puhe QAnonista on muistuttanut moraalipaniikkia ja miten ilmiö on ymmärrettävä laajemmaksi ja monipuolisemmaksi kuin vain virheelliseksi ajatteluksi. Hänen artikkelinsa ei ole varoittava moralisointi tai QAnonin väitteitä kumoamaan pyrkivä, kyseistä maailmankuvaa marginalisoiva kirjoitus.

Psykologi Joni Martikainen muistuttaa, että salaliittoterioissa piilee usein totuuden siemen. ”Pieni salaliittopitoisuus uskomusjärjestelmässä on melkeinpä kansalaisvelvollisuus.” Maltillisen kriittinen suhtautuminen viranomaisviestintään ja median uutisointiin on Martikaisen mukaan myös osa yhteiskunnallista tiedonlukutaitoa. Esimerkiksi rokotekriittisyys ei ole automaattisesti salaliittoteoriaa, eikä tyypillinen suomalainen koronavirusrokotteen epäilijä olekaan salaliittoteoreetikko. ”Yhteiskunnallinen kriittinen keskustelu suurten kollektiivisten päätösten ympärillä on aina hyvästä. Sen sijaan jos uskoo, että koronavirus on osa lääkeyhtiöiden salaliittoa myydä ihmisille rokotuksia tai että rokote on Bill Gatesin juoni istuttaa ihmisiin mieltä kontrolloiva siru, ei ole enää objektiivisen todellisuuden piirissä”, Martikainen kirjoittaa.

M/S ESTONIA – SALALIITTO SITTENKIN?

TALLINNASTA TUKHOLMAAN matkalla ollut matkustaja-alus M/S Estonia kaatui ja upposi syyskuun 28. päivän vastaisena yönä 1994 Utön lounaispuolella. Onnettomuudessa menehtyi 852 ihmistä. Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppomisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen. Salaliittoteoriat aluksen kuormasta, törmäyksestä toisen aluksen kanssa, räjähdyksestä jne. alkoivat pian kuitenkin elää omaa elämäänsä.

Suomi, Viro ja Ruotsi allekirjoittivat helmikuussa 1995 sopimuksen, jonka mukaan Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsevaa Estonian hylkyä ja sitä ympäröivää aluetta pidetään onnettomuuden uhrien viimeisenä leposijana. Sopimuksen perusteella säädettiin laki Estonian hylyn rauhoittamisesta. Syyskuussa 2019 yksityishenkilöistä koostunut kuvausryhmä suoritti kuitenkin alueell a kuvauksia sukellusrobotilla. Kuvauksista tehtiin filmidokumentti ”Estonia – mullistava löytö”, joka julkaistiin syyskuussa 2020. Dokumentin mukaan Estonian kyljessä on kaksi ennen havaitsematonta repeämää.

Ohjelman perusteella Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset päättivät käynnistää alustavan arvioinnin Estonian vaurioiden synnystä ja niiden mahdollisesti aluksen uppoamiseen liittyvistä vaikutuksista. Kesäkuun 4. kuluvana vuonna Suomen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Estonian hylyn rauhoittamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Laki tulee voimaan 1. heinäkuuta ja on voimassa vuoden 2024 loppuun. Jossakin vaiheessa saanemme siis tietää, onko jokin Estonian uppomiseen liitetty salaliittoteoria sittenkin totta.

Jani Mertala