Juttuja rapakon takaa

Jos neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Skeptikko ei riitä, katseen voi suunnata Yhdysvaltoihin. Skeptic- ja Skeptical Inquirer -lehtiä tehdään isolle kielialueelle isolla budjetilla.

SKEPTIKKO-LEHTI TEKEE tärkeää työtä tieteellisen ajattelun edistämiseksi Suomessa. Pieni kielialue asettaa haasteita sisällöntuotannon budjetille. Suomen kielen puhujia on alle kymmenen miljoonaa, englantia äidinkielenään puhuvia on satoja miljoonia ja päälle tulevat vielä englantia sujuvahkosti lukevat. Englanninkielisiä skeptikkolehtiä voidaan tehdä suuremmalla rahalla, mikä näkyy muun muassa artikkelien laajuudessa.

VARAUDU TUONTITAVARAAN

INTERNET MAHDOLLISTAA niin oikean kuin vääränkin tiedon nopean leviämisen. Suomi on pieni maa ja vaikka olemme kovia innovoimaan, valtaosa täälläkin leviävästä huuhaasta on alun perin keksitty muualla. Esimerkiksi 1990-luvun taitteessa Suomeen saapunut sähköherkkyys (jota tuolloin kutsuttiin sähköallergiaksi) on ruotsalaista tuontitavaraa. Ruotsiin ilmiö saapui todennäköisesti Yhdysvalloista. Tarkan alkulähteen jäljittäminen – etenkin ennen internet-aikaa keksitylle humpuukille – voi olla yhtä hankalaa kuin suositun vitsin keksijän löytäminen ja todistaminen.

Ulkomaisten skeptikkolehtien seuraaminen antaa hyvän tilaisuuden tutustua humpuukiin etukäteen ennen sen kunnollista rantautumista Suomeen, vaikka toimitettu, 4-6 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti ei se salamannopein media olekaan.

Hyvää antia sekä Skeptical Inquirer -lehdessä että Skepticissä ovat myös kirja-arviot, joiden kautta löytää potentiaalista luettavaa. Skeptic-lehden lopusta löytyvä Junior Skeptic -liite on myös oivaa luettavaa esimerkiksi perheen teini-ikäisille. Skeptical Inquirerissa taas on (numerosta riippuen) 1-2 aukeaman yleisönosasto, jonka kommenttien tasoa pidän korkeana. Juttuihin löytyy aina uusia näkökulmia.

MONIPUOLINEN SISÄLTÖ

KUMMATKIN LEHDET käsittelevät monipuolisesti myös poliittisesti hankalia aiheita feminismin ja ympäristönsuojelun piirin asioista aina taikauskoon Afrikassa ja rotuun liittyviin kysymyksiin. Yksittäisten huuhaa-ilmiöiden lisäksi jutuissa käsitellään ilahduttavan paljon myös ajattelutaitoja ja historiaa. Esimerkiksi Skepticin numerossa 3/2020 oli syvällinen artikkelisarja, joka käsitteli kuolleistanousemistarinoita ja helvetillä pelottelun käyttöä ihmisten hallitsemiseen – unohtamatta inhimillistä puolta elämän tarkoituksen ja ihmisten ja luonnon kunnioittamiseen liittyvissä pohdinnoissa.

Toisena nostona mainittakoon Skeptical Inquirerin numerossa 5/2020 ollut erinomainen artikkeli pseudokokeista, joilla pseudotieteilijät ”todistavat” väitteitään. Kirjoittajan mukaan ilmiötä käsitellään liian vähän, eikä pikainen nettihaku tuota kuin muutaman osuman suomenkielisellä hakusanalla ”pseudokoe”.

Amerikkalaisuus näkyy luonnollisesti lehtien aihepainotuksissa: esimerkiksi kreationismi on säännöllisesti tapetilla.

skeptic-lehden Junioriliite Kertoo Ajankohtaisista*** ***asioista Ymmärrettävästi.

MITÄ SAMAA, MITÄ EROA

LEHTIÄ ON VAIKEA tai mahdoton laittaa paremmuusjärjestykseen, ja ei-natiivipuhujana minun on hankala löytää niistä sävy- ja tyylieroja. Mielenkiintoisia juttuja on tasaisesti molemmissa. Lehdistä kumpikin on arvostetun taustatahon julkaisema. Skepticin toimitusneuvostosto koostuu professoreista, tutkijoista ja tiedetoimittajista, suomalaisille tunnetuimpana nimenä Richard Dawkins. Dawkins istuu myös Skeptical Inquireria julkaisevan Center for Inquiryn johtoryhmässä.

Paremmuusjärjestykseen laittamista ei tarvitakaan, koska laajan kielialueen tuoman skaalaedun ja verkkojakelun nollaa hipovan rajakustannuksen ansiosta molemmat lehdet saa tilattua pilkkahinnalla, yhteensä alle 30 eurolla vuodessa. Lukemisen voi aloittaa vaikka heti.

SKEPTIC

Julkaisija: The Skeptics Society (USA) Päätoimittaja: Michael Shermer Tilaushinta: 14,99 dollaria vuodessa (4 numeroa) Verkkosivu: skeptic.com

skeptical Inquirer

Julkaisija: Center for Inquiry (USA) Päätoimittaja: Julia Lavarnway Tilaushinta: 16,99 dollaria vuodessa (6 numeroa), sisältää pääsyn arkistoon Verkkosivu: skepticalinquirer.org

Gerd Alfmann / Pixabay.com