Tarkka tieto ilmenee tarkkoina ilmaisuina

HELSINGIN SANOMISSA oli 19.4.2021 tieteellinen kirjoitus 50 vuoden takaa. Kirjoitus oli otsikoitu ”Viini on hyvää terveydelle”. En tiedä, miksi artikkeli nostettiin uudelleen esille, mutta uskon sen johtuneen siitä, että haluttiin hieman naureskella vanhalle tiedekäsitykselle.

Artikkelin mukaan 30 lääkärin tutkijaryhmä oli Yhdysvalloissa vuoden kestäneessä tutkimuksessa halunnut selvittää viinin lääketieteellistä merkitystä. Tutkimuksen mukaan viini on hyvää mielentilan parantamiseen, ruokahalun kiihdyttämiseen, ruoansulatukseen ja ympäristön aiheuttamien jännitystilojen laukaisemiseen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että viini laukaisee tunnejännityksiä ja sen avulla voidaan hyvin vastustaa eristäytymistä ja voimattomuutta. Viini auttaa myös sydänpotilaita helpottamalla pienten verisuonien toimintaa, koska viini vähentää veren kolesterolipitoisuutta. Viinin juojilla on huomattu myös veritulppien vähenemistä.

Uudemmassa tutkimuksessa viinin terveysvaikutuksia on kuitenkin alettu enenevissä määrin yhdistämään kohtuullisesti viiniä juovan muihin elämäntapoihin. Useissa tutkimuksissa on tullut esille se, että viiniä suosivat eroavat monilta ominaisuuksiltaan muiden alkoholijuomien käyttäjistä. Kyseessä voi olla ns. ”healthy user bias”: viininjuojat hoitavat itseään paremmin ja heidän elämäntapansa ovat terveellisemmät. Näin kirjoittaa geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Helsingin sanomien jutussa ei minua kuitenkaan niinkään hätkähdyttänyt viestin sisältö kuin sen ulkoasu. Kirjoitus vaikutti nimittäin hirmuisen epätarkalta. Mitä on tunnejännitys? Entä sitten hyvän mielentilan parantaminen? Ympäristön aiheuttama jännitys! Kun 50 vuoden takaista kirjoitusta vertaa Strandbergin kirjoitukseen vuodelta 2006, niin ero on erittäin suuri. Strandberg kirjoittaa tarkkarajaisesti ja käyttää tieteessä yleisesti käytettyjä termejä. Vanhassa kirjoituksessa kaikki kuvaukset vaikuttivat epämääräisiltä – suorastaan ympäripyöreiltä.

On todella helppoa uskoa, että viinin juominen parantaa mielentilaa; onhan pienessä tuhnussa hauskempaa kuin selvinpäin. Tärkeää kuitenkin on se, kuinka viini vaikuttaa masennukseen. Myös 50 vuotta sitten olisi ollut täysin mahdollista arvioida tätä. Sen sijaan tulosten perusteella voisi arvella, että tutkimusote on ollut kevyt. Tutkimuksen tuloksista tulee mieleen suomalainen urheilutoimittaja, joka ei juuri muuta keksi kysyä kuin: ”Miltäs nyt tuntuu?” Tähän vastaukseksi on kerrottu että mukavaa on, ruoka maistuu ja vastakkaisen sukupuolenkin kanssa uskaltaa muutaman sanan vaihtaa!

On tietysti todennäköistä, että artikkeli on alun alkaenkin tarkoitettu kevyeksi luettavaksi suomalaisessa päivälehdessä. Alkuperäinen tutkimus voi olla alkoholiteollisuuden lobbaama, eikä tarkoituksena olekaan ollut tehdä uskottavaa tieteellistä tutkimusta. Tämä oikeastaan kuitenkin vain vahvistaa seuraavaa johtopäätöstäni: huono tiede/tieto ei ole tarkkarajaista.

Kun tietoa on vähän, niin asioista puhutaan pintapuolisesti. Keskustelu voi olla näennäisen syvällistä, mutta loppujen lopuksi se pahimmillaan on vain pinnan sivelyä (ei edes raapaisua). Kun tieto jostain aiheesta lisääntyy, niin sen mukana kehittyy myös kieli asian ympärillä.

Pseudotieteellisessä kirjoittelussa usein huomaa sen, että ilmaisut ovat todella epämääräisiä: energiakentissä on vikaa, aura on huono ja fengshui on väärin. Vaikka asiasta kyselisi lisää, niin tämän tarkempaa kuvausta toimintamekanismeista ei yleensä ole saatavissa. Olen aina ihmetellyt, miten näin epämääräiset selitysmallit kelpaavat ihmisille, mutta ehkä se ei olekaan ihme, kun vielä 50 vuotta sitten tieteellinenkin kieli oli lähes yhtä epätarkkaa.