Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys torstai 5.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Kirjat · Skeptikko 4/2022

Reino Savukoski – Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä

Risto K. Järvinen

SELVÄNÄKIJÄT JOHTAVAT LÄHINNÄ HARHAAN

Sari Passaro: Reino Savukoski – Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä. Minerva, 2022.

DELLISESSÄ Skeptikkolehdessä (3/2022) kritisoin ”Yhä löytämättä” -ohjelmaa, jossa Skepsiksen Huuhaa-palkinnon tänä vuonna voittanut Aavedata ja sen ”tutkijat” häpäisevät Tampereella 1999 kadonneen Raisa Räsäsen muistoa. Samassa Aavedatan YouTube-videossa haastatellaan kadonneiden etsijää Reino Savukoskea, joka kertoo, että hänen pappansa oli Suomen paras selvänäkijä ja että hän itse on löytänyt kahden hukkuneen ruumiit unessa saamiensa vinkkien perusteella.

Minua jäi vaivaamaan, perustuuko Savukosken, Suomen tunnetuimman vesille hukkuneiden etsijän työ edes jossain määrin uniin, näkyihin ja ennustuksiin. Etsin vastausta hänen elämäkerrastaan.

Kirjan mukaan Reinon papasta Aappo Savukoskesta todellakin sanottiin, että hän osasi ennustaa ja näki enneunia. Savukoski ei ota työstään palkkaa. Miksi? Tähän löytyy syy menneisyydestä. Hänen isoäitinsä Maria Savukoski oli parantaja, joka ei hinnoitellut työtään, sillä raha veisi hoivalta voiman. Reino on myös raitis. ”Parantajamummoni vei minut loitsijalle, joka teki sellaisen taian, ettei tälle pojalle viina maistuisi”, kovana tarinoitsijana tunnettu Savukoski kertoo kirjassa.

Reino Savukoski kutsuttiin etsintöihin Venäjälle ainakin 50 kertaa. Kerran Sortavalan liepeillä kylän emännät kävivät kärsimättömiksi. Päivää ennen uhrien löytymistä ryhmä naisia tuli Savukosken luokse. Sen kummemmin asiaansa esittelemättä he alkoivat huiskia Reinoa varvuilla ja sopottivat loitsuja: etsijästä täytyi ajaa pirut pois. ”Yksi niistä juoksi pirua ajaessaan niin pitkälle järveen, että pelkäsin, että loitsijakin hukkuu”, Savukoski kertoo. Kun hukkuneet sitten löytyivät, olivat naiset varmoja, että se oli heidän taikojensa ansioita. Reino ei käynyt väittelemään asiasta.

Savukoski kertoo kirjassa myös enneunistaan. Lappeenrannassa kadonnutta tyttöä etsiessään hän oli nähnyt todentuntuista unta, joka sai hänet toteamaan tytön isälle: ”Tytär löytyy, mutta löytäjä en ole minä.” Näin tapahtuikin. Toisen kerran Puumalassa hukkunut löytyi kiven luota, joka oli Reinolle unesta tuttu. Vaikka Savukoskea kiehtoo ajatus näkyjen lahjasta, hän toteaa, että kuvia tulee ja menee, eikä niistä yleensä mitään apua ole.

Kun Savukoski etsi Espoon Nuuksioon kadonnutta Nela Utkinaa, hänelle soitti selvänäkijä. Tällä oli tiedossa kolme paikkaa, joissa Utkina voisi olla. Selvänäkijät olivat vuosien varrella ottaneet yhteyttä ennenkin. Siihen mennessä vinkit olivat johtaneet lähinnä harhaan. Savukoski kävi kuitenkin tarkistamassa koordinaatit. Yhdessä annetuista paikoista koira reagoi ja Savukoski kutsui paikalle sukeltajan. Pohjasta löytyi hirven sorkka.

Savukosken elämään mahtuvat tarkat laskelmat ja koordinaatit sekä yliluonnollinen sulavasti lomittain. Savukoski antaa mahdollisuuden yliluonnolliselle, mutta se ei häiritse hänen työtään. Savukoski uskoo Jumalaan ja rukoilee etsintämatkoillaan taivaan isää. Siitäkään tuskin on mitään haittaa.

Tämä artikkeli on kirjoitettu ennen Reino Savukosken kuolemaa liikenneonnettomuudessa. Savukoski menehtyi 73-vuotiaana, kun henkilöauto törmäsi hänen ajamansa mopoauton perään Punkaharjulla 22.9.

KUINKA SAADA BUSSI TULEMAAN HETI

Merja Leppälahti: Enteitä ja uskomuksia. Oppian, 2022.

KAUTTA AIKOJEN ihmisillä on ollut halu nähdä tulevaan. Enteitä on etsitty tosissaan ja leikin varjolla. Leppälahden kirjaseen on kerätty kansanperinnettä, joka voi tavalla tai toisella kiinnostaa myös nykyään. Valitettavasti itse en innostunut vihkosesta. En ymmärrä, miksi se on julkaistu. Mitään uutta se ei sisällä, aineisto on pääosin peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta.

Mitä teen tiedolla uskomuksesta, että kypsät katajanmarjat viinassa ovat hyvää ruton ja koleran vastamyrkkyä – varsinkaan, kun kirjasessa ei kerrota, mistä aineisto on kerätty ja milloin. Minkälaista kansanperinnettä edustaa uskomus ”kun bussipysäkillä sytyttää tupakan, bussi tulee heti”? Entä voiko uskomuksiksi luokitella tosiasiat, että ukkosella ei saa suojautua puun alle ja on vaarallista mennä uimaan?

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 4/2022. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »

Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Tiedebarometri hyllytti ufot ja telepatian / Homeopaatit huijasivat
Minä, skeptikko
Missä on tieteen muutosvoima?
Valtsun tuolissa: Pohdintaa masennuslääkeskeptisyydestä
Quo vadis, Skepsis?
Hengen ja tiedon messut: ”Onneksi on jälleensyntymä!”
Huuhaa-palkinto Aavedatalle
Olin hakoteillä ja väärässä
”Lemminkäisen temppeli” vaihtoi omistajaa
Näin löysimme Venäjän ulkoministerin
Valikoivaa asenteellisuutta vai rakentavaa skeptisyyttä?
Kummat kirjat
TV-dokumentti: The Diana Investigations
Alarmistit ja denialistit – miten edetä kohti totuutta
Rationaalisuus on prosessi

« Kaikki vapaasti luettavat artikkelit