Laihdutuksenudhial tuksen tutkitututiktut

Suomen Lihavuustutkijat ry:n asiantuntija, ETM Patrik Borg luennoi Skepsikselle helmikuussa Tieteiden talolla Helsingissä.

utkimuksia laihdutuksen lyhyen aikavälin vaikutuksista on paljon. Voidaan sanoa, että elintavoissa on kymmenittäin yksittäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat painoon. Koska vaikuttavia tekijöitä on runsaasti, niin mielekkäintä on katsoa pitkän aikavälin tutkimuksia ja arvioida, mitkä elintapatekijät nousevat niissä esiin eli vaikuttavat kaikkein keskeisimmiltä.

Tämä on mielekästä myös siksi, että laihdutustutkimuksessa laajasti ottaen ei ole kiinnostavaa, miten ihminen voi laihtua, sillä siihen on loputtomasti keinoja. Kiinnostavaa on, miten ihmiset onnistuvat laihtumaan pysyvästi useiden vuosien ajaksi ilman painon takaisin nousua.

LAIHDUTUKSEN OLENNAISET SEIKAT

PITKÄN AIKAVÄLIN tutkimuksista nousevat esiin selvästi muutamat tekijät. Käyttäytymisessä laajemmin keskeistä on elintapamuutosten joustavuus ja sopivuus arkeen – liian tiukat ja joustamattomat elintapamuutokset eivät näytä kestävän pitkään. Eli syömisenkin tulisi pysyä joustavana ja nautittavana asiana, jota ei saa liikaa kontrolloida vaikka laihdutusta haetaankin – syömisen hallinnassa onkin kyse sopivan tasapainon löytämisestä eikä vain täydellisestä hallinnasta.

Samoin keskeistä on omista voimavaroista huolehtiminen ja tuen hakeminen elämän tai painonhallinnan vaikeissa paikoissa – yksin arjen väsymyksen keskellä tsemppaajat eivät näytä olevan painonhallinnan onnistujia.

Ruokavalio on keskeinen painovaikuttaja ja siinä tasainen ateriarytmi, kunnon aterioiden syöminen, kasvisten runsas nauttiminen, herkkujen syömisen hallinta ja vähäinen energiapitoisten juomien nauttiminen ovat selvästi painonhallinnan keskeisiä keinoja. Voisi sanoa näiden olevan melko välttämättömiä muutoksia hyvälle laihdutukselle. Pienemmällä painoarvolla proteiinin määrä, hiilihydraattien laatu ja rasvan määrä vaikuttavat myös painoon, mutta ne eivät painonhallintaa ratkaise.

Syömisessä on myös lukuisia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa painoon – mutta niiden painoarvo on hyvin pieni ja niistä ei kannata ottaa syömisen ohjenuoraa. Esimerkiksi kalsiumin saanti voi vaikuttaa painoon, mutta laihduttajan ei kannata silti käyttää kalsiumlisää.

Muista elintavoista liikunta vaikuttaa painoon, mutta melko vähän useille realistisen liikunnan lisäyksen kanssa. Liikunnassa paremmat perusteet painonhallintaan tulevatkin jaksamisen ja nälänsäätelyn kautta kuin lyhytaikaisen laihduttavuuden kautta. Riittävä uni on keskeinen hyvien voimavarojen edellytys ja nousee tutkimuksissa esiin selvästi painonhallintaa suosivana tekijänä. Todennäköisesti muutkin voimavaroja syövät tekijät vaikuttavat painoon voimakkaasti.

DIEETIT JA LAIHDUTUS

LAIHDUTUKSEEN JA PAINONHALLINTAAN on lanseerattu lukemattomia dieettejä, joiden perusteet vaihtelevat järkevistä älyttömiin. Näiden dieettien arvioinnissa mielestäni seuraavat pohdinnat ovat keskeisiä:

1. Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään

laihtumiseen assosioituvia elintapoja?

2. Parantavatko ne suomalaisten terveyttä? 3) Perustuvatko ohjeet tutkittuun tietoon ja ovatko

ohjeet näyttöön perustuvia?

4. Ovatko ohjeet laihduttamisen ja terveyden kannalta tilannetta parantavia (= ehkä riittävän hyviä) vai mahdollisimman hyvät?

5. Tekevätkö ohjeet syömisen ja muut elintavat

tarpeettoman hankalaksi?

Vastaus kysymykseen 1 on melko helppo. Melkein kaikenlainen huomion kiinnittäminen syömiseen parantaa keskivertosuomalaisen syömistä ja siten painonhallintaa. Jos dieetti ohjeistaa suurempaan kasvisten käyttöön, tasaisempaan ja kunnon aterioiden syömiseen ja vähentää energiapitoisten juomien, napostelun ja makeisten määrää, niin ohjeissa on mukana painonhallintaa auttavia teemoja. Valtaosa dieeteistä sisältää nämä elementit ja ei ole ihme, että tutkimuksissakin eri dieettityypeillä laihdutaan hyvin samankaltaisesti. Jos mukana on mahdollisesti vielä syömisen joustavuutta ja vapautuneisuutta lisäävää ohjeistusta, liikkumista lisääviä neuvoja ja stressinhallintaa, niin ohjeet ovat vielä paremmat ja auttavat pitkäaikaistakin painonhallintaa.

Vastaus kysymykseen 2 on pitkälti samankaltainen. Dieetistä riippuen yksittäisissä ruokavalion osatekijöissä voi olla mukana ohjeita, joita voidaan pitää terveyden kannalta haitallisina, mutta kokonaisuus on liki aina keskivertosuomalaisen terveyttä parantava.

Vastaus kysymykseen 3 on monisyisin. Vaikka käytännön ohjeet usein parantavatkin syömistä ja painonhallintaa, niin kirjojen ohjeiden tieteelliset perusteet ovat usein vajavaiset, yksipuoliset tai jopa täysin väärät.

Vastaus kysymykseen 4 on luonteltaan kiinnostavin ja melko vähän pohdittu. Monenlaisten dieettien ohjeet voivat auttaa painonhallintaa ja parantaa terveyttä lyhyellä aikavälillä, mutta ohjeet eivät edusta tietämystä mahdollisimman hyvästä ja terveellisestä tavasta laihtua. Jos ohjeet parantavat terveyttä ja painonhallintaa, mutta eivät ole mahdollisimman hyvät, niin ovatko ohjeet hyvät vai huonot?

Vastaus kysymykseen 5 on käytännössä erittäin oleellinen. Vaikka lyhyellä aikavälillä selkeät ohjeet ja säännöt auttavat painonhallintaa, niin pitkällä aikavälillä ohjeiden joustavuus ja noudattamisen helppous ovat aivan keskeisiä ennustajia pysyvälle painonhallinnalle. Dieettiohjeet ovat sitä paremmat, mitä vähemmän ne sulkevat ulkopuolelle yksilöllisiä toteutustapoja.

Katso ja kuuntele luento kokonaisuudessaan: www.youtube.com/watch?v=yZSLN1SIYKY

SKEPPONEN

USKOMUSHOIDOT