HAASTEESSA

Eeellliimmiiaavaavli lölytynytnytyö yt omoimstajiaijatsi

”Psyykikko vaikutti hieman yllättyneeltä epäonnistumisestaan, mutta se ei tuntunut heikentävän hänen uskoaan ilmiöiden todellisuuteen.”

kepsikseen otti yhteyttä lokakuun 2011 puolenvälin vaiheilla psyykikko, joka oli kiinnostunut yhdistyksen 10 000 euron haasteesta tuottaa paranormaali ilmiö. Hän kertoi tekevänsä työkseen energiahoitoja, jotka ovat tehokkaita niin henkisiin kuin fyysisiin vaivoihin. Hänen ensimmäinen ehdotuksensa kokeeksi oli, että testissä olisi mitattu potilaan verenpainetta tai subjektiivisia kiputiloja kuten migreeniä, joihin hän väitti pystyvänsä vaikuttamaan.

Haasteemme perusperiaatteita on, että tulosten tulisi olla helposti ymmärrettäviä, eikä niissä pitäisi olla tulkinnanvaraisuutta; tunteista ja ajatuksista riippuva verenpaine olisi siis ollut hieman ongelmallinen mittauskohde. Suoraviivaisempi tapa toteuttaa haaste olisi sen kohdistaminen itse energiahoidon perustavanlaatuiseen taustailmiöön: energiakenttään, sen olemassaoloon ja havaitsemiseen.

NEUVOTTELUT

PYYSIN PSYYKIKKOA kertomaan hieman reunaehtoja: millaisissa oloissa ja kuinka kaukaa hän pystyy havaitsemaan yksittäisen ihmisen energiakentän, kuinka uniikki se on kullekin yksilölle ja kuinka pitkään hän pystyy pitämään sitä ”silmällä”?

Hän kertoi, että tunnustelee henkilön energiakeskusten kunnon yksitellen ja etsii sieltä erilaisia energioita poistettaviksi tai puhdistettaviksi. Hänen mukaansa tätä voidaan tehdä etäisyydestä riippumatta. Yhteyden hän saa helposti kuvan, esineen tai vain nimen avulla.

Koetta voitaisiin psyykikon mukaan jatkaa niin pitkään kuin pinnaa riittää, työskentely ei ole hänen ”reseptoreilleen” rasittavaa. Myös eri henkilöiden tunnistaminen olisi mahdollista, mutta hän ”kävisi kaikki energiakeskukset läpi” ennen kuin sanoisi mitään varmaa.

Psyykikko ehdotti, että testi voisi olla esineen omistajan löytäminen.

Jatkoneuvottelujen pohjalta päädyimme siihen, että sovimme anonyymistä esitestistä, joka tehdään hieman epämuodollisemmin ja jonka onnistuessa teemme varsinaisen 10 000 euron haasteen kirjallisen sopimuksen, kameroiden ja tiukan turvallisuusvalvonnan kanssa.

löytynyt omistajia

KOEJÄRJESTELYT

PÄÄDYIMME PSYYKIKON kanssa seuraavaan esitestin koejärjestelyyn: - Psyykikko valitsee kymmenen koehenkilöä hieman laajemmasta ryhmästä - Annamme valituksi tulleille koehenkilöille kirjaimet A–J - Minä laitan oman avaimeni pussiin 0 vertailukohdaksi

• Minä ja psyykikko poistumme tilasta erilliseen odotushuoneeseen - Koehenkilöt arpovat itselleen numerot 1–10 - Koehenkilöt laittavat kukin avaimen vastaaviin numeroituihin pusseihin - Koehenkilöt poistuvat tilasta - Minä ja psyykikko palaamme tilaan odotushuoneesta - Psyykikko varmistaa että tapaus 0 todellakin tuntuu minulta - Psyykikko esittää oman näkemyksensä numerot 1–10 => kirjaimet A-J - Koehenkilöt palaavat ja vertailemme psyykikon tulosta todellisuuteen.

TULOKSET

TÄSSÄ VAIHEESSA arvelimme, että homma lienee valmis kahdessa tunnissa. Perjantaina 9.12.2011 kello 18 kokoonnuimme Tieteiden talolle suorittamaan esitestiä vapaaehtoisten avustajien kanssa.

Koetta suoritettaessa kävi ilmi, että psyykikko tarvitsi alunperin arvioitua pidemmän ajan kerätäkseen koehenkilöistä muistiinpanoja. Tähän upposi luokkaa 80 minuuttia. Onnekas yhteensattuma oli, että Tieteiden talolla oli ollut kahvi- ja pullatarjoilu, josta riitti myös kaikille meidän esitestistä kiinnostuneille osallistujille.

Kuljin psyykikon mukana kokeessa, kuten olimme sopineet, ja seurasin hänen yritystään ratkaista viimeistä työvaihetta, eli tunnistaa avainten omistajat. Hänellä oli ilmeisesti vaikeuksia ”nähdä” avainten energiakenttiä, eikä hänen työnsä oikein edistynyt.

Kymmenen minuuttia ennen Tieteiden talon sulkeutumista, kello 19.50, sovimme psyykikon kanssa, että lopetamme niihin neljään henkilöön, jotka hänellä olivat siinä vaiheessa kasassa.

Tarkastuksessa kävi ilmi, että näistä neljästä tuloksesta ei yksikään osunut kohdalleen. Sovin psyykikon kanssa, että joudumme kehittämään jonkinlaisen toisen ratkaisun, mikäli hän haluaa tulla uudestaan testatuksi. Tarjosin psyykikolle kyydin kotiin. Juttelimme autossa koejärjestelyistä. Hän vaikutti hieman yllättyneeltä epäonnistumisestaan, mutta se ei tuntunut heikentävän hänen uskoaan ilmiöiden todellisuuteen.

Eräälle matkalla mukana olleelle koehenkilölle psyykikko lupasi lähettää energiaparannusta rullalautailussa aikoinaan hajonneisiin polviin. Tosin koehenkilö tunnusti psyykikon lähdettyä autosta, ettei hän ole rullalautaillut eikä hänellä mitään polvivaivoja ole. Hän vain halusi tietää, tunnistaisiko psyykikko valheellisen vaivan.

Kokeen perusteella opimme ainakin sen, että tulevissa useamman avustajan kokeissa varaamme reilusti enemmän aikaa sekä jonkinlaisen virvoketarjoilun.