Minä, skeptikko

”Artificial Mind tulee menemään ohi ihmisen ajattelun tasosta. Kyse on vain ajasta. Joka tapauksessa se aika tulee”, kirjoittaa Skepsiksen hallituksen tuore jäsen Niko Wessman.

OLEN 54-VUOTIAS tietoliikennetekniikan insinööri, joskin koko työhistoriani olen tehnyt ohjelmistokehitystä. Harrastan säännöllisesti mm. sählyä, luen paljon ja matkustan aina, kun se töiden puolesta on mahdollista. Olen asunut koko elämäni Hyvinkäällä, nuoruuteni yksinhuoltajaäidin ja veljen kanssa. Nyt olen naimisissa ja meillä on kaksi täysikäistä lasta.

Itse en usko yliluonnollisiin olentoihin, joihin myös ajatuksen jumalasta luen, mutta monille ajatus jumalasta tuo positiivista sisältöä elämään, joten siinä mielessä näen uskonnon hyödyllisenä tekijänä. Pidän kylläkin todennäköisenä, että ajan kuluessa suunta maailmassa on kohti uskonnottomuutta, kun yleinen ymmärrys luonnontieteestä ja rationaalisesta ajattelusta etenee.

En ole itse kokenut yliluonnolliseksi luettavia ilmiöitä, mutta olisi kyllä mielenkiintoista kokea sellainen. Ufon olen kerran nähnyt omalla kotipihallani, mutta siinä kyseessä oli todennäköisesti sotilastiedusteluteknologiaan liittyvä lentävä laite.

KÄYTÄNNÖN TOIMINNASSA MUKANA KOHTA 25 VUOTTA

OLIN JO NUORENA KIINNOSTUNUT Skepsiksen aihepiiristä ja muistan, kuinka Usenetin aikana latasin modeemilla koneelleni kaiken mahdollisen keskustelun kyseisistä aiheista. Tällöin päätin myös liittyä mukaan Skepsikseen, olisiko tuo ollut 90-luvun puoliväliä.

Internetin alkuaikoina ei ollut juurikaan käytössä Facebookin tapaista keskitettyä sivustoa, jossa keskustelua Skepsiksen aiheista olisi käyty, joten ehdotin silloiselle hallitukselle keskustelusivuston rakentamista, ja päätöksen pohjalta toteutin sivuston. Alkuvaiheessa keskustelua käytiin paljon ja pidimme lisäksi kokoontumisia oluen parissa. Mukana oli myös yliluonnollisiin ilmiöihin uskovia henkilöitä, joten keskustelu oli mielenkiintoista.

Nyt vuodenvaihteessa tuli aika sulkea keskustelusivusto. Aika oli ajanut ohitse teknologiasta ja loogisinta moderoinnin kannalta oli keskittää kaikki keskustelu yhdistyksen Facebook-sivuille. Sivustolle kertyi 25 vuoden aikana yli 400 000 viestiä, joiden toivoisi päätyvät johonkin pysyvään säilöön sen varalta, että jotain tutkijaa tulevaisuudessa kiinnostaa analysoida alan keskustelua menneinä aikoina.

Vuosia sitten tuli myös tarve saada yhdistykselle web-sivut, ja lupasin sellaiset toteuttaa. Graafisena mallina oli Skeptikko-lehden senaikainen oranssi ulkoasu. Nyt ehkä alkaisi olla aika miettiä sivuston uudistusta ja aivan ensimmäisenä sitä, miten ja mitä sisältöä sivuille tuotetaan säännöllisesti.

Skepsiksen hallitukseen päädyin Ville Aarnikon pyynnöstä. Olen ollut mukana käytännön toiminnassa kohta 25 vuotta, joten ehkä oli loogista tulla myös virallisesti mukaan päätöksentekoon. Omana vastuualueenani on kaikki webteknologioihin liittyvät käytännön toimet yhdistyksessä.

JÄRJESTELMÄLLINEN MIELIPIDEVAIKUTTAMINEN PAHINTA HUUHAATA

MINULLA ON OLLUT AINA Skepsiksestä hyvin positiivinen kuva. Arvostan sitä, että yhdistys haluaa vapaaehtoistyöllä auttaa ihmisiä ymmärtämään maailmaa tosiasioiden ja tieteellisen ajattelun kautta sekä vastustaa hyötymistarkoituksessa jaettavaa epätieteellistä informaatiota.

Itse näkisin, että Skepsiksen tulisi keskittyä rohkeasti niihin aiheisiin, jotka ovat valtavirtaa juuri kullakin hetkellä. Ufologit ja kaivonkatsojat ovat toki turvallisia kohteita kritisoida, mutta tämän perinteisten huuhaan lisäksi uutta huuhaata tulee kyllä koko ajan lisää.

Myös hankaliin ja ”hyviksi asioiksi” koettuihin aiheisiin tulee suhtautua skeptisesti, jos aihe sitä vaatii, riippumatta siitä millaista palautetta tästä voi saada, kunhan kritiikki pohjautuu tutkittuun tietoon ja on sävyltään asiallista. Tästä hyvänä esimerkkinä on fasilitoitu kommunikaatio, jota Skepsis kritisoi kattavasti vuosia sitten.

En ole henkilökohtaisesti tavannut kovin montaa huuhaapuolen edustajaa. Toki tuttavissani on henkilöitä, joille esimerkiksi ”laihdutussuklaa” on kuulemma ihan toimiva laihdutusmenetelmä tai jotka uskovat homeopaattisten valmisteiden tehoon. Kuuntelen kyllä mielenkiinnolla heidän ajatuksiaan ja voin esittää oman mielipiteeni, mutta kokemukseni on, että nämä ajattelumallit taitavat olla usein niin merkittäviä osia ihmisen persoonaa, että skeptiset vastaväitteet eivät juuri muuta heidän näkemystään.

Tällä hetkellä pahinta huuhaata on mielestäni somen kautta tehtävä järjestelmällinen mielipidevaikuttaminen, esimerkkinä koronarokotevastaisuuden lietsonta. Epäilen, että Venäjän trollitehtailla on merkittävä osuus monissa aihepiireissä. Tavoitteena on luoda erimielisyyttä ja epäyhtenäisyyttä kohdevaltioihin.

Yksinkertainen ratkaisu tähän mielipidevaikuttamiseen olisi se, että merkittävimpien some-sivustojen ja lehtien keskustelupalstoilla otettaisiin käyttöön vahva tunnistautuminen. Tämän ei tarvitsisi välttämättä olla pakollinen, mutta ei-vahvasti tunnistettujen käyttäjien kirjoitusten oheen pitäisi tulla selkeä ilmoitus, että kyseessä ei ole tunnistettu käyttäjä vaan mahdollinen mielipidevaikuttamiseen pyrkivä taho.

AI/AM JOHTAA PAREMPAAN MAAILMAAN?

TULEVAISUUDELTA ODOTAN, että tieteeseen pohjautuvan ajattelun määrä hitaasti lisääntyy ja usko yliluonnolliseen vähenee.

Nyt on jo selvästi nähtävissä, että Artificial Intelligence tulee olemaan erittäin merkittävä maailmaa muuttava tekijä. Seuraava vaihe on uskoakseni Artificial Mind, jossa AI pystyy toimimaan samalla tasolla ajattelussa kuin ihminen ja toki tämän jälkeen menee ohi ihmisen tasosta. Kyse on vain ajasta – meneekö tähän viisi vai viisikymmentä vuotta. Joka tapauksessa se aika tulee.

Näkisin myös, että kohtuullisen nopeasti AI/AM tulee osaksi poliittista päätöksentekoa eli tietynlaiseksi valmistelijaksi ja neuvonantajaksi poliittisissa päätöksissä. Tämä saattaa johtaa lopulta parempaa maailmaan.

Mikä on elämän tarkoitus? Itse en koe, että elämällä on lähtökohtaisesti jokin tarkoitus, tai sitten kysymys on hieman liian moniselitteinen. Evoluution tulee luoda elämää, muuten meitä ei olisi täällä asiaa pohtimassa. Voi tietysti filosofisesti ajatella myös, että universumi tutkii itse itseään elämän kautta, ja ilman elämää ei olisi universumia.