Kirjat

alkemia ei ollut pelkkää taikauskoa

Sara Norja: Alkemian historia. SKS, 2023.

IESITKÖ, että modernin fysiikan isä ja painovoiman teorian kehittänyt Sir Isaac Newton (1643- 1727) oli myös alkemisti? Hänen kiinnostustaan alkemiaan pyrittiin jossain vaiheessa hälventämään, olihan hän Newton Cambridgen yliopiston matematiikan professori ja aikansa merkittävin tiedemies.

Tutkija, FT Sara Norja on tehnyt jämäkän tietopaketin, yli 350-sivuisen merkkiteoksen. Tietokirjoissa alkemiaa ei ole aiemmin käsitelty suomeksi juuri lainkaan. Teos perustuu Norjan väitöskirjaan. Hän on kielitieteilijänä tutkinut laajasti alaa ja erityisesti englanninkielisiä alkemian alkuteoksia. Kirja on perusteellinen ja täynnä mielenkiintoisia tietoja ja yksityiskohtia ihmiskohtaloista, henkilöistä, joita on riivannut joko tiedonhalu tai rikastumisen himo – tai molemmat. Kirja kertoo erikoisista kokeista ja pakkomielteistä, jotka saattoivat monet perikatoon. Osa alkemian merkkihenkilöistä on Norjan mukaan keksittyjä, osa täyttä totta.

Kirja kertoo monien muidenkin historian merkkihenkilöiden kuin Isaac Newtonin – lähinnä miesten – kiinnostuksesta alkemiaan. Esimerkiksi uskonpuhdistaja Martti Luther (1483-1546) piti alkemiaa hyödyllisenä. Kirjailija muistuttaa, että kannattaa aina huomata millaisessa ajassa ja millaisissa yhteiskunnallisissa oloissa kulloinkin elettiin.

Norja muistaa myös naispuolisia alkemisteja. Jo muinaisilta ajoilta on mainintoja ja todisteita naisalkemisteista, joiden muistiinpanoista ja teoksista löytyy erilaisia reseptejä kullan tekemiseen. Varhaisena esimerkkinä mainitaan Maria Juutalainen, joka eli ajanlaskumme alkupuolella. Paljon myöhemmin italialainen ruhtinatar Caterina Sforza (1463–1509) keräsi yli 400 reseptiä. Niissä käsiteltiin muun muassa syövän hoitoa ja hiusten vaalentamista. Ohjeissa oli elämää pidentävän eliksiirin resepti. Eliksiirin uskottiin olevan niin tehokasta, että se herättäisi kuolleetkin henkiin.

Ruotsia 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina uskoi ja toivoi, että hänen olisi mahdollista korjata sukupuolensa mieheksi alkemian avulla. Vanhetessaan hän lisäsi tähän toiveeseen myös nuoruuden tavoittelun. Elämän eliksiiri oli kysytty aine.

Alkemia ei ole yksin yritystä muuttaa esineitä tai aineita kullaksi. Sitä varten tarvittiin erityinen viisasten kivi, jota haettiin ilmeisen turhaan vuosisatoja. Tämä transmutaatio oli yksi alkemian päätavoitteista. Elämän eliksiiriä hakiessa saattoi samalla syntyä erilaisia yhdisteitä ja jopa lääkeaineita. Alkemian ansiosta opittiin tislaamisen jalo taito, jonka parhaita tuloksia lienee väkiviina. Lääkeaineisiin keskittyvä iatrokemia oli oma tieteenalansa. Alkemistit kehittivät monia nykykemialle välttämättömiä välineitä ja astioita. Lisäksi kehittyi lasinvalmistus ja syntyivät uudet yhdisteet, kuten rikkihappo ja typpihappo.

Alkemian myyttisenä perustajana pidetään Hermer Trismegistosta, joka syntyi kreikkalaisen Hermesjumalan egyptiläisen Thot-jumalan synkreettisenä yhdistelmänä. Myytti syntyi noin 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Aikaa myöten alkemistit kehittivät lasiastioihinsa eräänlaisen sementin avulla ilmatiiviin sulun ja kutsuivat sitä Hermeksen sinetiksi. Vielä nykyisinkin voidaan elintarvikkeita ja muita tavaroita pakata ilmatiiviisti eli hermeettisesti.

Alkemian historia on täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Englannista 1717 liikkeelle lähtenyt vapaamuurariliike sai alkemistileiman ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Myöhemminkin masonistit ovat olleet kiinnostuneita mystiikasta ja oudoista rituaaleista.

Alkemisteilta vaadittiin hyvää fyysistä kuntoa työskentelyyn uunin ääressä. Vieläkin tärkeämpää oli sielun hyvinvointi. Alkemisti saattoi onnistua vain, jos hänellä oli hyvät keskittymis- ja vihanhallintakyvyt. Alkemia oli kallista ja rahaa tuli säästää. Alkemistilla tuli olla Jumalan siunaus työlleen, sillä onnistuminen riippui lopulta Jumalan armosta.

Kirja on sujuva ja kiinnostava. Aiheita ja henkilöitä on valtavasti. Tarinat ovat lyhyitä, mutta varsin kattavia. Lukemista häiritsee silloin tällöin toistuva opettajamaisuus ja luennointi. Sana ”siis” toistuu aika usein. Siitä huolimatta kirja on miellyttävää luettavaa.

Perusteellisen lähdeluettelon lisäksi Sara Norja tarjoaa alan sanaston ja ”1900- ja 2000-luvun alkemiasta inspiroitunutta kirjallisuutta”-osion. Siitä löytyy esimerkiksi Antti Tuurin teokset Alkemistit – maallinen rakkaus ja Alkemistit II – Taivaalliset häät. Suomalaista alkemiaa valotetaan Norjan mukaan Tuurin teoksessa piinaavankin yksityiskohtaisesti.