Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys keskiviikko 4.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikon opas · Ennustaminen ja taikausko

Taikausko ja magia

Mustista kissoista taikavarpuun: maaginen ajattelu on luontaista, mutta se johtaa harhaan.

Maaginen ajattelu

Taikausko on uskomus, että asioiden välillä on syy-yhteys, jota ei ole: musta kissa tuo huonoa onnea, onnenkalu auttaa kokeessa, kirous sairastuttaa. Sen pohjana on maaginen ajattelu, jossa samankaltaisuus tai kosketus muuttuu vaikutukseksi. Voodoo-nukke vahingoittaa, koska se muistuttaa uhria; pyhimyksen luu parantaa, koska se on ollut pyhimyksen. Antropologi James Frazer nimesi nämä jo 1890-luvulla samankaltaisuus- ja kosketusmagiaksi, ja samat periaatteet löytyvät yhä homeopatiasta ja energiahoidoista.

Maaginen ajattelu on luontaista. Psykologi B. F. Skinner osoitti 1948, että kyyhkyset, joille annettiin ruokaa satunnaisin väliajoin, alkoivat toistaa sitä liikettä, jota olivat sattuneet tekemään ruoan tullessa: ne kehittivät omat rituaalinsa. Ihminen tekee samoin. Urheilijoiden onnenpaidat ja pelaajien rituaalit syntyvät, koska aivot etsivät syitä ja huomaavat osumat.

Noituus

Euroopassa teloitettiin 1400–1700-luvuilla arviolta 40 000–60 000 ihmistä noituudesta. Suomessa oikeudenkäyntejä oli satoja ja teloituksia muutama kymmen; toisin kuin muualla, syytetyistä suuri osa oli miehiä, tietäjiä. Noitavainot loppuivat, kun tuomioistuimet alkoivat vaatia todisteita, joita ei voitu esittää. Usko noituuteen ei kadonnut: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intiassa surmataan edelleen vuosittain ihmisiä noituussyytösten takia, ja Suomessa "kirouksen poistoa" myydään yhä.

Varvut ja säteilyt

Taikavarpu eli kaivonkatsominen on taikauskon sitkein muoto Suomessa: kaivonpaikkoja ja "maasäteilyä" etsitään edelleen oksalla tai metallilangoilla. Varpu liikkuu käyttäjän oman, tiedostamattoman lihastyön voimasta. Tätä ideomotorista liikettä, jonka fysiologi William Carpenter kuvasi 1852, hyödyntävät myös ouija-lauta ja heiluri. Kun varvunkäyttäjä ei tiedä, missä vesiputki kulkee, osumat putoavat arvauksen tasolle; näin kävi Saksassa 1990-luvun laajassa kokeessa ja lukuisissa Skepsiksen haasteen esikokeissa. Maasäteilyä ei ole mitattu millään laitteella, eikä sellaista tunneta fysiikassa.

Kuun vaiheet eivät vaikuta synnytyksiin, rikoksiin tai mielisairaalan tapahtumiin, kuten laajat tilastot ovat toistuvasti osoittaneet. "Kuuhulluus" elää, koska täysikuu huomataan, kun jotain sattuu, ja jää huomaamatta, kun ei satu. Taikausko on useimmiten harmitonta, mutta se on myös harjoitusta: sama ajattelu, joka pelkää perjantaita 13. päivää, uskoo ihmeparantajaa.

Skeptikko-lehden artikkelit

  • Skeptikko 2/2026 · Markus Laatikainen Totuus ilman todistajaa - henkilökohtaisia muistiinpanoja tekoälyn aikakaudelta
  • Skeptikko 2/2026 · Risto K. Järvinen · Skeptikko testasi Eläinkommunikointi. Telepaattisissa viesteissä ei järjen häivää
  • Skeptikko 2/2025 · Juha Leinivaara Pyramidihuijaus
  • Skeptikko 4/2024 · Ville Aarnikko · Puheenjohtajan palsta Uskomushoidoista ja new agesta
  • Skeptikko 4/2024 · Risto K. Järvinen ”Olemme menossa kohti kylmää sotaa”

    ”Meitä Suomessa ehkä pelottaa nyt, mutta me olemme täällä edelleen, kun maailma 5-10 vuoden päästä on hakenut uuden tasapainotilan.”

  • Skeptikko 2/2024 · Risto K. Järvinen Uskoon kasvanut Tuomas Enbuske: Olen edelleen skeptikko!

    ”Olen edelleen Mensan jäsen, seuraan tieteen viimeisimpiä uutisia. Maailmankuvani on äärimmäisen tieteellinen. Ja uskon Jumalaan.”

  • Skeptikko 5/2010 · Ilpo V. Salmi Pyramideilla jälleen (lyhentämätön versio)

    Kun historian harrastaja toiveidensa täyttymyksen hetkellä seisoo Kheopsin – egyptiläisittäin Khufun – pyramidin juurella, nousevat väkisinkin mieleen kysymykset: Miten, ketkä, milloin ja miksi? Seuraavassa etsin vastauksia näihin kysymyksiin. Osa käsiteltävistä asioista on lukijalle varmaan ennestään tuttuja, sillä suurista pyramideista on kirjoitettu keskikokoisen kirjastollisen verran ja hyvin monilla on henkilökohtaisia muistoja ja matkakokemuksia.

  • Skeptikko 3/2010 · Pertti Laine Kaukoparantaja pilasi joukkoitsemurhan?

    Viereen pysäköidyssä ambulanssissa kaksi ensihoitajaa tarkkaili jännittyneenä, kun iloinen porukka rouskutteli tabuja…

  • Skeptikko 1/2010 · Vesa Tenhunen ja Denis Galkin Varpu halkesi ja haarat katkesivat – Vesisuonia ei löytynyt

    Skepsiksen 10 000 euron haastesummalle löytyi innokas vastaanottaja Joensuussa, kun eräs itäsuomalainen varpumies halusi testauttaa alkuvuodesta kykyään.

  • Skeptikko 1/2010 · Sebastian Porceddu Magian ja tieteen rajalla

    Filosofian maisteri Sebastian Porceddu kertoi Skepsiksen yleisötilaisuudessa maaliskuussa Tieteiden talolla muinaisesta Egyptistä, jossa taikamenoja ja tiedettä harjoitettiin sulassa sovussa ja luontevasti limittäin.

  • Skeptikko 4/2009 · Risto K. Järvinen Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan!

    ”Päästäkää jo irti, antakaa tieteen mennä menojaan! Sen askellus, löydökset, teoriat – olivatpa ne millaisia tahansa, kuinka vaikeasti ymmärrettäviä tahansa tai miten intuition tai Raamatun vastaisia tahansa – eivät sinänsä uskoa tahraa”, Kari Enqvist esitti Tapio Puolimatkalle ja hänen kannattajilleen.

  • Skeptikko 3/2009 · Risto K. Järvinen Muumioitunut muna ja muita mysteereitä Massimo Polidoro tutkii eriskummallisia väitteitä

    ”On hyvä pitää mieli avoimena, mutta ei niin avoimena, että aivot tippuvat ulos.”

  • Skeptikko 2/2009 · Irma Hirsjärvi ”Päivä jona alienisti sai kasvot”

    Irma Hirsjärven väitöskirja on ensimmäinen akateemisesti kattava ja myös harrastajakunnan kiittämä tutkimus suomalaisesta scifi-fandomista. Väitöskirja tarkastettiin otsikolla ”Faniuden siirtymiä” 14.3.2009 Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksessaan Hirsjärvi kirjoittaa muun muassa suomalaisten science fiction -fanien suhteista uskonnollisuuteen.

  • Skeptikko 2/2009 Heikki ”Harha” Nevala: Minä, skeptikko

    ”Uri Geller ilmaantui erääseen taikurikongressiin hakemaan palkintoa. Tämä tuli yllätyksenä kongressin järjestäjille, sillä Geller ei ole koskaan myöntänyt suoraan olevansa taikuri. Nyt hän viimein teki sen, epäsuorasti.”

  • Skeptikko 1/2009 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 1/2009 ”Puolimatkan luento hillitöntä stand up -komiikkaa”

    Skepsiksen sisäisessä keskustelussa on kommentoitu Puolimatkan esitelmää rankasti. Keskustelussa on esiintynyt mm. seuraavanlaisia puheenvuoroja, jotka ovat olleet tilanteeseen sidottuja mielipiteitä ja jotka eivät siis edusta kategorista seuran kantaa.

  • Skeptikko 2/2008 · Hannu Lauerma Potilasturvallisuus valvomattomassa terveydenhuollossa
  • Skeptikko 2/2008 · Martti Huttunen Miksi värioppimme perustuu aina vaan uskomustietoon?

    Yleisesti pidetään itsestään selvänä, että eri kouluasteilla luonnontieteisiin kytkeytyvien oppiaineiden sisällöt pohjaavat empiiriseen tutkimustietoon. Samoin pidetään itsestään selvänä, että oppiaineksesta tulee aina karsia pois sellainen tietoaines, joka lepää uskomusten ja todistamattomien väittämien varassa. Miksi ei väriopetuksen kohdalla ole näin?

  • Skeptikko 1/2008 · Risto K. Järvinen Älä usko kaikkeen mitä ajattelet

    Sokrates-palkittu Marjaana Lindeman Helsingin yliopiston psykologian laitokselta selvitti Skepsiksen luentotilaisuudessa helmikuussa, miksi ihmiset uskovat yliluonnolliseen.

  • Skeptikko 1/2008 · Risto K. Järvinen Elvis elää – Helsingin yliopistolla

    Elviksen henki ilmestyi tammikuussa Porthanian saliin PII. Elviksellä oli meille yllättävä sanoma: ”Love me tender.”

  • Skeptikko 4/2007 · Jussi K. Niemelä Kramer – skeptikko, ateisti ja taiteilija

    Amerikkalainen, indie-piireissä arvostettu muusikko ja äänilevytuottaja Kramer piipahti Suomessa elokuun lopulla tuottamassa 22-Pistepirkko-yhtyeen uuden albumin. Kramer on siitä mielenkiintoinen tuottaja, että hän on myös julkaissut useita korkeatasoisia sooloalbumeja ja tämän ohella työskennellyt skeptikkotaikuri James Randin organisaatiossa. Häntä haastatteli Jussi K. Niemelä.

  • Skeptikko 4/2007 · Risto K. Järvinen Myös uskonnotonta vakaumusta on kunnioitettava

    – Kun meillä on ollut Muhammed-pilapiirroksista aiheutuneita kriisitilanteita, olen pyrkinyt niitä aikaisemmassa työssäni ulkoministerinä rauhoittamaan. Näin tehdessäni minulla on ollut huono omatunto, sillä miksi meidän pitäisi hyväksyä minkään näköistä sanavapauden tai edes huonon maun rajoittamista sen vuoksi, että se loukkaa joidenkin uskonnollisia tunteita, kansanedustaja Erkki Tuomioja kertoi Skepsiksen 20-vuotistilaisuudessa.

  • Skeptikko 2/2007 · Ilpo V. Salmi Skepsis, ilmastonmuutos ja Kopernikus

    Tämän jutun teema on ”skepsis, ilmastonmuutos ja Kopernikus”. Miksi? Skepsis on laajentamassa toiminta-ajatustaan pelkästä huuhaahaamujahdista yleisempään tiedepohjaisen rationaalisen ajattelun suuntaan. Silloin tulikokeeksi ja kynnyskysymykseksi nousee suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Onko skeptikko myös ilmastoskeptikko vai ei?

  • Skeptikko 2/2007 · Risto K. Järvinen Sammakoprofessori, postmoderni media ja tieteellinen tieto

    Skepsiksen Tampereen aktiivit järjestivät huhtikuussa vanhalla kirjastolla tilaisuuden ”Epätieteet median käsittelyssä – tieteellisen tiedonmuodostuksen skeptiset perusteet”. Luennoitsijana toimi YTT, dosentti Erkki Karvonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

  • Skeptikko 1/2007 · Hannu Karttunen Utele – rahastusta ikiliikkujalla

    Energian kulutuksen kasvaessa ja hintojen noustessa uusille edullisille energialähteille on kysyntää. Ei ihme, että alalla riittää kaikenlaisia Pelle Pelottomia. Ennen vanhaan he värkkäsivät ikiliikkujia, joiden piti tuottaa enemmän energiaa kuin mitä kuluttivat. Valitettavasti yksikään niistä ei ole toiminut eikä voikaan toimia, sillä ne ovat vastoin energian säilymislakia, joka on lukemattomin tavoin vahvistettu ja ehdottoman päteväksi todettu fysiikan peruslaki.

  • Skeptikko 4/2006 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 4/2006 · Risto K. Järvinen Miksi ihmeessä käytämme uskomushoitoja?

    Sisätautiopin dosentti Robert Paul on luennoinut uskomushoidoista Skepsiksen tilaisuuksissa Turussa ja Helsingissä. Suoraa vastausta otsikon kysymykseen hän ei ole antanut, mutta vastaus on helposti pääteltävissä, kun vertaa mielikuvia ja faktoja virallisen terveydenhuollon ja uskomushoitojen välillä.

  • Skeptikko 4/2005 · Ulla Ojalammi ja Marjatta Leppänen Fasilitointi – faktaa fiktiota vai filunkia?

    Ulla Ojalammilta ja Marjatta Leppäseltä valmistui keväällä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Fasilitointi – faktaa fiktiota vai filunkia? Jyväskylän yliopistossa. Gradun mukaan oppilaat onnistuivat fasilitoimalla kirjoittaen saamaan oikeita vastauksia testeissä vain silloin, kun fasilitoija kuuli tai näki kysymyksen tai tehtävän, ja kun fasilitoija katsoi näppäimistöä.

  • Skeptikko 3/2005 · Veijo Saano Tarvitaanko Suomeen puoskarilakia?

    Suomessa on kaksi terveydenhoidon järjestelmää. Osuvamman nimen puuttuessa kutsun tunnetumpaa niistä virallistetuksi tai lyhyemmin viralliseksi, ja toista vastaavasti epäviralliseksi terveydenhoidoksi. Ensin mainittua valvotaan tarkkaan, toista ei juuri ollenkaan. Pitäisikö jälkimmäistäkin valvoa, ja auttaisiko siinä puoskarilaki?

  • Skeptikko 3/2005 · Arno Forsius Puoskarointi ja sen valvonta

    Puoskaroinnilla tarkoitetaan tavallisesti laitonta lääkärintoiminnan harjoittamista. Ongelmalla on pitkät juuret historiassa. Puoskaroinnin menetelmät ovat muuttuneet ja nykyään se on usein laajaa ja tuottoisaa liiketoimintaa. Puoskaroinnin kurissa pitäminen on ollut jo satojen vuosien ajan viranomaisten hankalana velvollisuutena. Yhä edelleen etsitään käyttökelpoisia keinoja yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi puoskarointiin liittyviltä haitoilta ja vaaroilta.

  • Skeptikko 2/2005 · Liisa Salmenperä Vaihtoehtoinen lääkintä syöpäsairaanhoidossa: potilaat myönteisiä – lääkärit kielteisiä

    Liisa Salmenperän väitös-tutkimuksessa Täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä; syöpäpotilaiden, hoitajien ja lääkäreiden asenteet sekä syöpäpotilaiden täydentävän ja vaihtoehtoisen lääkinnän käyttö tarkasteltiin ensimmäistä kertaa syöpäpotilaiden, hoitajien ja lääkäreiden asennoitumista täydentävään ja vaihtoehtoiseen lääkintään Suomessa.

  • Skeptikko 2/2005 · Martin Vällik Kuulumisia Viron huuhaarintamalta

    Suomalaiset skeptikot tapasivat virolaisia kollegoitaan Skepsiksen kevätretkellä toukokuussa Tallinnassa. Suomen Viron-instituutissa pidetyssä tilaisuudessa saatiin päivitettyjä kuulumisia Viron huuhaa-rintamalta. Seuraavassa Viron kuulumisia myös Skeptikon lukijoille.

  • Skeptikko 1/2005 · Prof. Mika Hemmo Epätieteelliset ilmiöt ja oikeusjärjestys – eräitä näkökulmia
  • Skeptikko 3/2004 · Tapio Brusiin ”Mistä sen Kabbala-nimisen kirjan voi ostaa?” Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

    Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

  • Skeptikko 1/2004 · Risto K. Järvinen Herra Skepsis on poissa
  • Skeptikko 1/2004 Timo Saloviita, Heikki Sariola: Edellisen Johdosta
  • Skeptikko 4/2003 · Timo Saloviita ja Heikki Sariola Tuomas Alatalon tapaus – esimerkki fasilitaation vaaroista

    Kirjoittajat esittävät seitsemän vahvaa perustelua, minkä takia CP-vammainen Tuomas Alatalo ei ole voinut kirjoittaa hänen nimiinsä pantuja tekstejä, jotka ovat tehneet hänestä maankuulun.

  • Skeptikko 3/2003 Kuinka tunnistat huuhaan, käännös: Pertti Laine

    Amerikkalainen Skeptic-lehti on julkaissut koululaisille suunnatun erityispainoksen kriittisen ajattelun taidosta. Kyseisen ”Huuhaa-tunnistimen” ovat toimittaneet Michael Shermer ja Pat Linse. Pertti Laine on kääntänyt tekstin suomalaisen nuorison käyttöön.

  • Skeptikko 3/2003 · Jukka Häkkinen Puheenjohtajan palsta. Skepsiksen tehtävät
  • Skeptikko 3/2003 Huuhaa-palkinto teki tehtävänsä?

    Kritiikittömästä tiedon tarjoamisesta Huuhaa-palkittu ohjelma sai kiitosta – onnistuneesta tiedon välittämisestä.

  • Skeptikko 2/2003 · Kevin Christopher Atlantis – ei ikinä, ei kuinkaan, ei missään

    ”Ei ole minkäänlaisia todisteita, jotka liittäisivät Atlantiksen olemassaolon mihinkään todelliseen paikkaan mihinkään maailman aikaan.”

  • Skeptikko 1/2002 · Vesa Kolhinen Varpu taipui näyttävästi – aina kun koehenkilöt tiesivät maassa olevan jotain mitä pitäisi havaita
  • Skeptikko 1/2002 · Risto K. Järvinen 15 vuotta kriittisyyttä

    Neljä Skepsiksen puheenjohtajaa S. Albert Kivinen, Nils Mustelin, Ilpo V. Salmi ja Jukka Häkkinen muistelivat yhdistyksen 15-vuotistilaisuudessa mennyttä ja pohtivat tulevaa.

  • Skeptikko 4/2001 · Risto K. Järvinen Presidentit sätkynukkeina

    Ranskan presidentti Francois Mitterrandilla oli virkavuosinaan salainen neuvonantaja. Niin myös Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganilla. Nämä neuvonantajat olivat ikävä kyllä astrologeja.

  • Skeptikko 4/2001 · Risto K. Järvinen USA:n terrori-iskut ennustettiin – jälkikäteen

    Vain muutama tunti ehti kulua terrori-iskuista Yhdysvalloissa, kun sähköpostit ympäri maailmaa alkoivat täyttyä tapahtuman ennustuksista ja muista asiaan liittyvistä omituisen epäilyttävistä mystisistä seikoista…

  • Skeptikko 3/2001 · Heikki Ervasti Antroposofian pseudotieteellinen maailmankuva

    ”Koko oppirakennelma, joka on vain eräs versio teosofiasta lisättynä roimalla annoksella pseudotieteellistä luulottelukulttuuria, halutaan esittää tieteellisenä oppijärjestelmänä.”

  • Skeptikko 3/2001 · Kari Mäkelä Maasäteilyraportti jälleen saatavissa

    80-luvun taitteessa tehtiin Oulun yliopistossa perusteellinen tutkimus maasäteilyn ja vesisuonien etsimisestä varpujen ja heilureiden avulla. Mielenkiintoinen tutkimusraportti on ollut hankalasti saatavilla. Nyt raportti on saatettu tekijöiden ystävällisellä luvalla sähköiseen muotoon kaikkien helposti saataville Skepsiksen webbisivulle. Seuraavassa referaatti raportista.

  • Skeptikko 2/2001 · Risto K. Järvinen ”Uskomuksiin tarttuneet ovat menetettyä viljaa”. Skeptikon haastattelema Nils Mustelin: ”Kaikkein tärkeintä on nuorten valistaminen”

    Suomen tunnetuin skeptikko Nils Mustelin täyttää 11. elokuuta 70 vuotta. Skeptikko-lehti omistaa tämän numeronsa hänelle, Skepsis ry:n perustajajäsenelle, kantavalle voimalle, entiselle puheenjohtajalle, astrologian arvostelijalle ja sporalogian keksijälle. Skeptikko-lehden haastattelussa Mustelin muun muassa kertoo astrologian ja rajatiedon todellisista vaaroista.

  • Skeptikko 2/2000 · Pertti Mustajoki Laihdutushuuhaa voi paksusti

    Olin toukokuussa Belgiassa Euroopan lihavuustutkijoiden kongressissa. Hotellihuoneessa näin sattumalta TV-mainoksen laihdutuslaitteesta. Ruudussa kaunis nainen liimasi iholle eri kohtiin elektrodeja, jotka yhdistettiin pieneen laatikkomaiseen härveliin. Menetelmällä luvattiin jopa 15 kilon laihtuminen 30 päivässä. Kaupanpäällisiksi lihaskunto kasvaa, kun sähköimpulssit kasvattavat muskeleita. Ilman ikäviä dieettejä, ilman hankalaa liikuntaa.

  • Skeptikko 2/1997 · Marketta Ollikainen Tuokiokuvia Skepsiksen kymmenvuotistaipaleelta
  • Skeptikko 2/1997 · Marketta Ollikainen Mustelinista Skepsiksen kunniajäsen

Muita juttuja lehdissä

Ihmeellinen maailma

Huuhaa- ja Sokrates-palkinnot