MARKO KANANEN teki 1997 Tampereen yliopistolla Yleisen historian pro gradu -tutkielman ”Ancient Astronaut -teorioiden tulo Suomeen”, jossa hän mainitsee myös Alfa-lehden. ”Ufologian ja muun rajatiedon esiinmarssin vastapainona 1970-luvulla syntyi ’Kriittinen tutkimusryhmä’, jonka julkaisukanavaksi perustettiin ’Alfa’-lehti. Ryhmä ilmoitti päämääräkseen ’tieteen raja-alueiden ja ongelmien tutkimisen sekä eri tieteenalojen välisten yhteyksien etsimisen”. Heti ensimmäisessä numerossaan Alfan toimittaja Jari Koponen – johon koko lehti paljolti henkilöityi – tarttui yli 20-sivuisella jutulla ’kvasitieteellisyyden hyökyaaltoon’, johon reaktiona lehden syntyminen on osittain ymmärrettävissä. Koponen antaa kyytiä niin ufoilmiölle kuin varsinkin Dänikenille, jonka teorioita hän käyttää useissa kohdin esimerkkinä kvasitieteellisestä ajattelusta.

Kanasen tutkielman mukaan Koposen kritiikki ufologiaa ja ancient astronaut -teorioita kohtaan perustuu siihen perusaksioomaan, että ne sijoittuvat tieteellisessä ajattelussa ja tutkimuksessa kvasitieteiden alueelle, eräänlaiselle tieteen ja silkan huuhaan väliselle epämääräiselle ei kenenkään -maalle.

”Tiedon lisäämisen kannalta kvasitieteellä ei kritisoijiensa mielestä ole mitään arvoa. Vaikka tieteellinen spe-

–skeptikon

henkinen edeltäjä

kulaatio osoittautuisi vääräksi, sen tutkiminen kuitenkin tuo lisäinformaatiota. Sitävastoin ’kvasitieteellisen opin vääräksi osoittamisesta ei saada mitään irti, esimerkiksi Dänikenin kirjoissa olevien alkeellisten virheiden poimiminen ei millään tavoin lisää tietojamme’”.

Alfassa ei ilmestynyt varsinaista artikkelia ufoista, mutta ufologiaa ja erityisesti Ultra -lehteä tölväistiin Kanasen mukaan aina tilaisuuden tullen kirja-arvostelujen ja muiden juttujen sivulauseissa. Tämä johti Ultran päätoimittajan Tapani Kuninkaan ja Jari Koposen väliseen debattiin Ultran sivuilla.

”Koposen kirjoituksia ilmestyi myös ainakin Vapaa Ajattelija-, Medisiinari- ja Katsaus-lehdissä. Alfa ehti ilmestyä vuosina 1976 - 1978 vain viisi kertaa ennen loppumistaan. Tuona aikana lehti ehti kuitenkin käsitellä varsin perusteellisesti monia rajatieteeseen lukeutuvia kysymyksiä, osansa saivat mm. ESP , pöytätanssi, Piccardi-efekti, parapsykologia, maasäteily, biorytmit ja poltergeist. Erityisesti (Immanuel) Velikovskin teoriat pääsivät omassa teemanumerossaan läpivalaisuun. Pienen levikin ja painoksen vuoksi Alfa ei kannattanut itse itseään; tosin ’voittoon ei koskaan edes pyrittykään’. Tieteellinen skepsismi ei saanut vielä 70-luvun lopulla riittävästi ilmaa siipiensä alle, joten tiedeyhteisössä sittemmin lämmöllä muistettu Alfa joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1978.’”