Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys torstai 5.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikko · Skeptikko 2/2011

Geoloogista toimintaa

Mikko Repka

Teksti Mikko Repka

Yhdysvaltalainen skeptikko, muusikko ja muutenkin hyvä tyyppi George Hrab vieraili Helsingissä helmikuussa konsertoimassa. Skeptikko Mikko Repkalla oli mahdollisuus istua hänen kanssaan hetkeksi alas ennen keikkaa. Ajatustenvaihtoa jatkettiin ruoan parissa myös show'n jälkeen.

George Hrab lienee parhaiten tunnettu kansainvälisissä skeptikkopiireissä ”Geologic Podcast!” -podcastistaan, millä ei nimestä huolimatta ole mitään tekemistä geologian kanssa. Geologic podcast sisältää skepsismiä, musiikkia, ateismia ja monia muita kiinnostavia ja outoja aiheita hyvin viihdyttävässä paketissa. Kyseistä podcastia on tähän mennessä tehty 211 jaksoa, latauksia on kokonaisuudessaan yli 1,5 miljoonaa kappaletta ja podcastilla on tilaajia noin 10 000 kappaletta jaksoa kohti.

Keskusteluni Hrabin kanssa koski ns. uusmedioiden (podcastit, YouTube, Facebook, Twitter, blogit jne.) merkitystä sekä yleisesti skeptisen liikken sisältöä ja tilaa eri puolilla maailmaa.

UUSMEDIA JA SKEPSISMI

George Hrabin mielestä tärkein asia uudessa mediassa on sen halpuus, usein jopa maksuttomuus. Eri kanavia käyttämällä saa tavoitettua valtavan määrän ihmisiä välittömästi ympäri maapallon. Toisaalta, koska samat pelisäännöt koskevat kaikkia, myös huuhaa leviää yhtä helposti ja nopeasti. Kuitenkin tuo hinta kannattaa Hrabin mielestä maksaa; loppujen lopuksi totuus siivilöityy pinnalle.

Esimerkiksi kuulentosalaliittoteorioihin liittyviä sivustoja löytyy lukuisia kappaleita, mutta samoin löytyy sivustoja, joissa on käyty yksitellen läpi kaikki esitetyt väitteet ja niille on tarjottu selitykset. Tietoa on siis saatavissa, sitä pitää vain välillä jaksaa kaivaa – ja mikä tärkeintä, oma kanta pitää pystyä muuttamaan, jos todistuaineisto kasautuu selkeästi oman alkuperäisen kannan vastaiseksi.

Myös nopeus on yksi uusmedian suurista vahvuuksista. Kun jossain julkaistaan tutkimustulos tai huima väite, on tuon aiheen kimpussa välittömästi eri alojen asiantuntijoita ja muita aktiivisia harrastajia ympäri maailman, jotka pystyvät hyvin nopeasti selvittämään, mistä on kyse. Onkin väitetty, että nykyinen tieteellisten vertaisarvioitujen paperijulkaisujen katselmointi- ja kommentointisykli on aivan liian pitkä verattuna siihen tehokkuuteen mihin päästään sähköisten versioiden kanssa.

NUORTEN SAAMINEN MUKAAN SKEPTISEEN TOIMINTAAN

Yksi haaste minkä tahansa liikkeen jatkuvuudelle on uuden jäsenistön saaminen mukaan. Skeptisyys ei perinteisesti välttämättä ole ollut kovinkaan mediaseksikästä tai nuorisoon vetoavaa, ja usein mielikuva saattaakin olla joukosta vähintäänkin keskiikäisiä äijiä valittamassa kaikesta.

Tämä on kuitenkin nyt muuttumassa johtuen sekä uusista viestintävälineistä että skeptisen liikkeen johtotähtien määrän lisääntymisestä erityisesti Yhdysvalloissa. Hrabin mukaan nörttikulttuuri on joissakin määrin voittanut taistelun Yhdysvalloissa, eli tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneet nuoret ovat enemmän ja näkyvämmin mukana skeptisessä liikkeessä. Samanaikaisesti valtavan kansainvälisen suosion saaneen Mythbusters (Myytinmurtajat) -sarjan kaltaiset vahvasti skeptistä ajattelua korostavat ohjelmat auttavat tekemään skeptisyydestä helpommin lähestyttävää.

Useat näkyvistä skeptikoista, kuten esim Hrab itse, sekä skeptisen liikkeen ”grand old man” James Randi, Skeptoid-podcastin Brian dunning sekä Skepchick- ja Skeptics’ Guide to the Universe -podcasteista tuttu Rebecca Watson eivät ole tutkijoita tai tiedemiehiä, vaan ihan tavallisia tyyppejä, joilla on käytössään oikeat työkalut ja menetelmät.

Tämä on Hrabin mielestä erittäin merkittävää, sillä se osoittaa muillekin ihmisille, että ei ole pakko olla lääketieteen tohtori päätelläkseen että taikaranneke ei oikeasti toimi. Tieteen ”fanittaminen”

ja sen menetelmien ymmärtäminen mahdollistaa asioiden tutkimisen sekä huuhaan tunnistamisen.

Ruotsiin perustettiin maaliskuussa oma, lähinnä naispuolisista skeptikoista koostuva Skepchick-organisaatio Rebecca Watsonin innoittamana – ehkä joku päivä Suomessakin? Myös erilaisia skeptisiä aihepiirejä käsitteleviä konferensseja ja muita kokontumisia järjestetään ympäri maailman jatkuvasti ja noissa keskeisimpänä vaikuttimena ei ole raha tai huimat puitteet, vaan aito innostus ja halu tehdä jotain skeptisen liikkeen eteen.

George Hrab heitti loistavan keikan Helsingissä. yleisön etukäteen kirjoittamiin kysymyksiin. Yksi klassikko: Can you play ”Paranoid”? Hrab soitti

SKEPTISYYS JA ATEISMI

Suomessa, kuten muuallakin maailmalla, keskustellaan usein skeptisyyden suhteesta ateismiin (tai miksi kukakin haluaa kutsua uskomattomuutta jumalolentoihin). Erittäin usein skeptikot ovat vähintäänkin agnostikkoja ja joissain määrin päin vastoin

Hän mm. vastasi improna kysymys oli suomalainen – tai ainakin yritti…

– eli joku yhteys asioilla voisi hyvinkin olla. Kuitenkin termillä ”ateismi” on yhä erittäin negatiivinen ja pelottavakin vaikutus maailmanlaajuisesti, ja luultavasti tuostakin johtuen ovat useimmat skeptiset liikkeet irtisanoutuneet ateismista tai eivät ainakaan julkisesti julista yhteyttään siihen.

Vaikkakin Hrab itse on avoimesti ateisti, ei hän näe, että skeptisyyden ja ateismin välillä on välttämättä yhteyttä tai että skeptisyys ja uskominen ovat toisiaan poissulkevia. Skeptisyys ei ole uskomuusjärjestelmä, vaan työkalu tai prosessi. Skeptisyyteen ei uskota, vaan sitä käytetään. Hrab on päätynyt ateismiin pitkällisen pohdiskelun ja tutkiskelun jälkeen ja se on hänelle kaikkein järkevin ja ymmärrettävin katsantokanta. Tuo katsantokanta pysyy, kunnes tulee vahvempaa todistusaineistoa jonkun muun kannan suhteen.

Skeptisyydellä elantonsa tienaaminen on erittäin vaikeaa jopa Amerikassa, saati sitten Suomessa. George Hrab on ammatiltaan muusikko, mutta skeptisessä liikkeessä mukana oleminen ei ole hänelle tulonlähde, lähinnä päinvastoin. Hänen mielestään vapaaehtoisuuden myötä skeptinen liike saa enemmän uskottavuutta, sillä hommia tehdään aidolla innolla ja tunteen palolla, mikä osaltaan näkyy ja kuuluu lopputuloksessa.

Podcastien ja muiden uusmedioiden ystävillä on mahdollisuus tukea toimintaa vaikkapa Paypalin välityksellä – ostamalla erikoisjaksoja tai t-paitoja, eli mahdollisuudet toiminnan tukemiseen ovat paremmat kuin koskaan.

Tukea todellakin tarvitaan, sillä podcastien, kunnollisten YouTube-videoiden tai vaikkapa selkeän ja asiallisen blogin tekeminen vaatii huomattavan paljon aikaa, vaivaa ja joskus rahaakin.

George Hrab piti häntä haastatelleen Mikkon Repkan Frank Zappa -t-paidasta.

Suuri osa uskonnollisista väitteistä on vaikea todistaa tieteelisesti, vaikkakin esim. neuropsykologia tarjoaa selitysmalleja useallekin ”ihmeelle”. Skeptisyyden tavoite ei ole todistaa vääräksi jonkun uskoa, vaan sen tarkoitus on tarjota työkaluja erilaisten asioiden ja tapahtumien tutkimiseen, minkä jälkeen henkilö itse voi muodostaa kantansa. Skeptikot voivat hyvinkin tutkia väitteitä, jotka koskevat ihmeparantumisia, vettenpäälläkävelyä, rukouksen voimaa jne. ilman että he hyökkäävät itse uskontoa kohtaan.

”En ota mitään kantaa jumalasi olemassaoloon, mutta voin olla erittäin varma siitä, että et pysty kävelemään veden päällä, kuten väitit”, Hrab kommentoi.

TYÖELÄMÄ JA SKEPTISYYS

Monia saattaa arveluttaa se, miten erilaisiin järjestöihin kuuluminen otetaan vastaan työpaikalla. Skeptisyys ja teknologiavetoisessa firmassa työskenteleminen lienee hyvinkin tavallinen yhdistelmä, mutta kaikkien alojen suhteen tilanne ei välttämättä ole yhtä hyvä.

MITEN KOHDATA HÖRHÖJÄ?

Hrabin hyvä ystävä, astronomi Phil Plait (The Bad Astronomer) lanseerasi jokin aika sitten ”don’t be a dick” -kampanjan, minkä tarkoituksena oli herätellä keskustelua siitä, millaisella taktiikalla olisi parasta saada järjen ääni kuuluville keskusteluissa. Plaitin mielestä ylimielinen ja aggressiivinen asenne ei johda mihinkään, ja George on samoilla linjoilla tämän asian suhteen.

Jotta vaikkapa homeopatiasta voidaan keskustella, pitää molempien osapuolien tietää, mitä homeopatialla tarkoitetaan, mihin sen väitetään perustuvan ja millaisia ovat siihen liittyvät tutkimustulokset. Jos vastapuolella ei ole tietoa perusteista, ei niihin päästä käsiksi, jos heti alunperin ollaan liikkeellä liian aggressiivisella ja ylimielisellä tyylillä. Kukaan ei opi mitään uutta eikä aikaiseksi saada kuin tappelua. Varsinkin, kun keskustelet kasvotusten ihmisen kanssa, ei töykeällä asenteella voi voittaa mitään.

”Harvoin kukaan muuttaa mieltään sen jälkeen, kun on tullut kutsutuksi idiootiksi”, Hrab summasi.

Toisaalta, jos kohde on riittävän räikeä ja haitallinen, on oikeutettua olla aggressiivisempi. Esimerkkinä tästä hän mainitsi viimeaikaiset katolisen kirkon pedofiliaskandaalit, mitkä eivät ansaitse hänen mielestään minkäänlaista siloittelua tai ymmärtämistä. Kyseinen skandaali onkin päässyt hänen podcastinsa ”Religious moron of the week” -osioon useamman kerran.

Toisena esimerkkinä Hrab mainitsi Amerikassa runsaasti keskustelua herättäneen kreationistimuseon rakentamisen: on perusteltua kritisoida rajustikin museon rakentajaa, mutta yksittäisen kävijän pilkkaaminen ei tuota kuin korkeintaan hetkellistä mielihyvän ja ylemmyyden tunnetta. Pilkatuksi tuleminen kuitenkin vain luultavasti vahvistaa ”museo”kävijän uskoa, eli jälleen kerran hukkaamme mahdollisuuden saada mitään positiivista aikaiseksi.

PARANORMAALI VR

Kaiken kaikkiaan oli erittäin miellyttävä tavata George Hrabin kaltainen kansainvälisesti tunnettu ja näkyvä skeptikko. On perin mielenkiintoista keskustella kasvotusten ihmisen kanssa, jonka ääntä on kuunnellut kuulokkeilla kymmenien tuntien ajan.

Keskustelua olisi voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta kiitos VR:n, suunniteltu tuokio kutistui alkuperäisestä puoleen. Skeptikon päätoimittaja Risto K. Järvinen taisikin huumorimielessä ehdottaa yhdistyksen paranormaalipalkinnon luovuttamista VR:n junalle, joka tulisi ja lähtisi ajoissa, mutta tämä ei taida onnistua, koska kyseinen uroteko pitäisi pystyä toistamaan.

Ohessa on joitakin podcasteja, blogeja ja YouTube-kanavia, joita aktiivisesti. Ne kuvastavat vain ta uskoisin että niistä paljonkin seuraan enemmän tai vähemmän eivät ole missään järjestyksessä ja omia mielenkiinnon kohteitani, mutmoni Skeptikko-lehden lukija löytää kiinnostavaa seurattavaa.

Podcasteja: Geologic Podcast http://www.geologicpodcast.com/ Georgen haastattelu Ylen Radio Vegaan http://areena.yle.fi/audio/1300007050108 The Skeptics’ Guide to the Universe http://www.theskepticsguide.org/ Skeptoid http://skeptoid.com/ Nature Podcast http://www.nature.com/nature/podcast/ Dr Karl and the Naked Scientist http://www.bbc.co.uk/podcasts/series/drkarl

Blogeja: Pharyngula http://scienceblogs.com/pharyngula/ Paholaisen asianajaja http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/ Skepchick http://skepchick.org/ Respectful Insolence http://scienceblogs.com/insolence/ Science-based medicine http://www.sciencebasedmedicine.org/ Bad Astronomy http://blogs.discovermagazine.com/badastronomy/

YouTube-kanavia: http://www.youtube.com/user/geologicrecords http://www.youtube.com/user/TheThinkingAtheist http://www.youtube.com/user/FFreeThinker http://www.youtube.com/user/potholer54 http://www.youtube.com/user/rkwatson http://www.youtube.com/user/greenman3610

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 2/2011. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »

Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Pääkirjoitus
Tuomioistuin tieteellisesti epäselvien kysymysten ratkaisijana
Totta ja tarua aivoista
Arpajaisvoitto: George Hrab
Sokrates-palkinto Esko Valtaojalle
Hyvinvointimakuupussi parantaa kaiken
Ufoja Jerusalemin taivaalla
Raha maailmaa pyörittää
Skeptikko 20 vuotta sitten
Vuorovaikutus vai vedätys
En tahdo keskustella kanssasi
Taikuutta ja yliluonnollisia mausteita
Omituisten otusten kerhossa
Keskustelua. Mitä vikaa on metafysiikassa?
Keskustelua. Itävallan malli
Myytit, lyhdyt ja kauppiasmoraali

« Kaikki vapaasti luettavat artikkelit