20v.

ENNUSTAMINEN on oleellinen osa tiedettä. Tieteellisen teorian pätevyys riippuu paljon siitä, miten hyvin se pystyy ennustamaan ilmiöitä. Newtonin lakien avulla voimme ennustaa Auringon, Maan ja Kuun keskinäiset paikat hyvin tarkasti seuraavan vuosituhannen ajalle. Ensi viikon sään ennustaminen on paljon mutkikkaampaa, koska mukana on pienille häiriöille herkkiä ilmiöitä. Yksittäisen ihmisen käyttäytymisen ennustaminen on jo melkein mahdotonta, koska mukaan tulee kyseisen henkilön oma tahto, joka tässä mielessä voi olla hyvinkin vapaa ja villi. Siksi ihmiskohtaloita tai muita vastaavanlaisia tapahtumia koskevat ennustukset on erotettava tieteellisistä ennusteista, jotka koskevat säännönmukaisia ilmiöitä. …

Ennustusten toteutuminen johtaa ristiriitaan vapaan tahdon kanssa. Jos minulle ennustetaan, että jään huomenna auton alle, enkö voi välttää kohtalon jäämällä huomenna kotiin? Jos taas kohtalo on täysin väistämätön, eikö ole parempi olla tietämättä siitä mitään? …

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Menneisyyden kanssa pärjää jo helpommin. Estonian hirvittävästä onnettomuudesta eivät ennustajat puhuneet etukäteen. Mikäli tällaisia ennusteita ilmestyy julkisuuteen, eikö niiden esittäjät pitäisi asettaa syytteeseen siitä, etteivät he tiedoistaan huolimatta estäneet lähes tuhat ihmishenkeä vaatinutta onnettomuutta?

KUN SKEPSIKSESSÄ MIETITTIIN tämänvuotisen Huuhaa-palkinnon antamista TV1:lle, pohdittiin pitkään, ollaanko asettamassa rajoja sananvapaudelle. Eikö nykyaikaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa kaikenlaisten mielipiteiden pitäisi voida vapaasti päästä julkisuuteen niitä kenenkään sensuroimatta? Mutta on eri asia, että joku esittää mielipiteen kuin että toimittaja esittää saman tosiasiatietona. Jos toimittaja tähän sortuu, hän on ymmärtänyt koko sananvapauskäsitteen pahasti väärin.

Juuri tästä oli kysymys, kun Skepsis lopulta päätyi antamaan Huuhaa-palkinnon Yleisradion televisiokanava 1:lle. Kanavalla on jo jonkin aikaa pyörinyt ohjelmia, joissa toimittajat ovat esittäneet tosiasioina uskomuksiin perustuvia tai muutoin kiistanalaisia väittämiä perustelematta näiden väitteiden todenperäisyyttä. Kun tiedetään, että ihmiset yleensä pitävät television välittämiä tietoja varsin luotettavina, tällainen journalismi on häpeäksi koko ammattikunnalle.

VUOSITTAISET HENGEN JA TIEDON MESSUT ovat epäilemättä rajatietoa harrastavien vuoden huipputapahtuma. Tämän vuoden messut eivät varmasti tuottaneet järjestäjille pettymystä: yleisöä oli tungokseen saakka ja monenkirjavaa näytteilleasettajaa niin paljon, että skeptikkoa puistatti. Skepsis ry osallistui tapansa mukaan messuille kriittisen tieteellisen ajattelun edustajana. …

Keskellä mahtavaa rajatiedon tarjontaa joutuu skeptikko kysymään itseltään, kuinka tähän tulisi suhtautua. Mitkä ovat skeptikon tavoitteet ja miten hänen tulisi toimia edistääkseen niiden toteutumista?

Kokeilimme ystävieni kanssa erilaisia toimintastrategioita: välillä kuuntelimme ja katselimme hiljaa, välillä ryhdyimme kiivaaseen tieteelliseen väittelyyn jonkin opin toiminnasta, välillä teimme ”tyhmiä” kysymyksiä. Jotkut näytteilleasettajat osoittivat ovea, kun tajusivat meidät skeptikoiksi, jotkut eivät tienneet markkinoimastaan opista edes sen vertaa kuin me. Tyhmien kysymysten strategia näytti parhaiten toimivalta: mielenkiinto ja lempeä kysely saattoi jopa kylvää pienen epäilyksen siemenen joihinkin huuhaa-alan ihmisiin. …

Kun minulta ja ystäviltäni kysyttiin ideoita vuoden -94 messujen skeptikkojen osastolle, jouduimme ensimmäisen perusongelman eteen: ideoiden tulisi olla mahdollisimman näyttäviä ja mielenkiintoisia, mutta samalla sisältää yhtymäkohtia skeptiseen maailmankatsomukseen.

Vetonaulat keksimme luonnontieteistä: mikroskooppeja mikromaailman ihmeiden katseluun ja fraktaalikuvia matematiikan ja fysiikan alalta. Tietokoneen monitorilta esiteltiin fraktaaleja: värikkäitä ja kauniita kaoottisten funktioiden kuvaajia. … Pyrimme osoittamaan ihmisille kuinka luonnontieteestäkin, jota pidetään usein kuivana ja vaikeasti ymmärrettävänä, voi löytyä kauneutta, syvällisyyttä ja jopa mystiikan tuntua – asioita, joita niin usein etsitään rajatieteistä.

Koska kaaosteoria edustaa tieteen tuoreinta kehitystä, tarjosivat fraktaalit myös oivan lähtökohdan keskustelulle tieteen edistyvyydestä. Siinä missä huuhaa-opit kierrättävät samaa tavaraa uusissa paketeissa, on tieteessä aitoa tuoreutta.

Kaaosteorian tunteminen on skeptikolle tärkeää, sillä siitä aiheutuu tärkeitä seurauksia ennustusopeille kuten astrologialle. … Pienikin tuntematon tekijä lähtötilanteessa tekee varman ennusteen mahdottomaksi. Tämä johtuu siitä, että dynaamisessa systeemissä, kuten ihmispopulaatiossa, häiriöt vahvistavat itseään rajattomasti.

Hannu Karttunen

Marketta Ollikainen

Robert Brotherus

lainaukset Lehdestä Skeptikko 4/1994. skeptikot Verkossa: www.skepsis.fi/julkaisuja/skeptikkolehti.aspx