Ravitsemussuositusten perusteet ja myytit

Järvinen Risto K.

HELSINGIN YLIOPISTON elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm luennoi Skepsikselle marraskuussa kotimaisten ravitsemussuositusten perusteista ja myyteistä. Tieteiden talolla Helsingissä hän kertoi, että ravitsemussuositusten tavoitteena ei salaliittoteorioiden väitteistä huolimatta ole elintarviketeollisuuden liikevoiton lisääminen.

• Tämä on ihmeellinen syytös, koska siihen ei löydy mitään kunnon perusteita.

Fogelholmin mukaan ei ole näyttänyt hyvältä, että ravitsemussuositukset laativassa Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa ovat istuneet Elintarviketeollisuusliiton, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n edustajat. Vaikka neuvottelutoimikunnan toiminta on ollut puolueetonta ja riippumatonta, sen kokoonpanoa uudistettiin lokakuussa niin, että nykyään neuvottelukunta koostuu vain sitoutumattomista yliopistotutkijoista ja tutkimuslaitosten edustajista.

• Täyttä roskaa, Fogelhom totesi syytöksestä, jonka mukaan suositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen lisää sairauksia, kuten esimerkiksi diabetestä. - Tällaisesta ei ole mitään tieteellistä näyttöä.

Fogelholm myös muistutti, että yksittäinen ravintotutkimus ei koskaan voi muuttaa suosituksia. Ruotsalaisen Karl Michaelssonin Uppsalan yliopistossa vetämä tutkimus yhdisti syksyllä runsaan maidonjuonnin ennenaikaisen kuoleman riskiin. Fogelholmin mukaan tutkimuksen tulos on hämmästyttävä. Hän ei osaa selittää, mistä se johtuu – eivätkä osaa tutkimuksen tekijätkään. Tutkimus ei kuitenkaan vaikuta ravintosuosituksiin. Muutoksia aletaan pohtia vasta, jos joku toinen ruotsalaistutkijoista riippumaton ryhmä tekee riippumattomalla aineistolla saman havainnon.

• Muuten joutuisimme muuttamaan suosituksiamme joka viikko.

ONTUVAA LOGIIKKAA

FOGELHOLM kertoi luennollaan, että Menten ym. metaanalyysin (2009) mukaan ihmisen nauttiman tyydyttyneen rasvan määrällä ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Hän on itsekin alkanut uskoa kyseiseen analyysiin.

• Se on selvästi totta. Me olemme ymmärtäneet asiat aikaisemmin vähän väärin.

Emme Fogelholmin mukaan ole pohtineet, mitä tarkoittaa ”itsenäinen vaikutus”. Se tarkoittaa sitä, että tyydyttyneen rasvan määrä vaikuttaisi ihmisen terveyteen riippumatta muun ruokavalion koostumuksesta. Tärkeää on kuitenkin se, mitä tulee tilalle, jos tyydyttynyt rasva vähenee ruokavaliossa. Jos tilalle tulee monityydyttämättömiä rasvoja, riski sydäntapahtumille ja -kuolemille vähenee. Jos tilalle tulee mitä tahansa hiilihydraatteja, sydäntapahtumien riski suurenee jonkin verran.

• En ymmärrä logiikkaa ”jos tyydyttyneen rasvan määrällä ei ole itsenäistä vaikutusta sydänsairauksiin, rasvan määrää voi lisätä”.

Luentonsa lopuksi Fogelholm mursi myös myytin, että ravitsemussuosituksissa suositeltaisiin vähärasvaista ruokavaliota. Näin ei asia ole.

katso Koko Luento: Youtube.com/user/skepsisfinland