Kirjat

José Antonio Fortea: Kysymyksiä eksorkistille. Katolinen tiedotuskeskus, 2014.

Miksi vaivata psykiatria?

KATOLISEN KIRKON julkaisema ”manausopas” on kovaa kamaa. Espanjalainen eksorkisti isä Fortea vastaa kirjassa 110 kysymykseen paholaisesta, demonisesta riivauksesta ja tiestä vapautukseen. Vastaukset eivät ole mitään liberaalia teologiaa, vaan tylyä tykitystä:

”Näkemys, jonka mukaan eksorkismi on vain pahuudesta vapautumisen symbolinen ele, on harhaoppi.”

Oppaan mielenkiintoisin osuus liittyy demonisen ja psykiatrisen ongelman erottamiseen toisistaan:

”Saattaa käydä niin, että ihminen tulee ripittäytymään ja kertoo papille, että Neitsyt Maria on puhunut hänelle korvin kuultavalla äänellä… Papin on mahdotonta tietää, onko kyseessä aito uskonnollinen kokemus, vai mielen sairaudesta nouseva hallusinaatio. Ajan kuluessa asia kirkastuu: jos henkilö ripittäytyy usein ja kerta kerralta laajentaa tarinaansa niin, että Neitsyt Maria paljastaa hänelle yhä merkillisempiä salaisuuksia, on ilmeistä, että kysymyksessä on psyykkinen häiriötila, johon liittyy taipumus loitota yhä kauemmaksi normaalista logiikasta.”

Kirja kertoo käytännöllisimmän tavan saada selville, onko ihminen riivattu:

”Parasta on rukoilla henkilön puolesta heti alustavan keskustelun jälkeen.” Skitsofrenia eroaa riivauksesta neljällä tavalla. ”Skitsofrenian syyt ovat luonnollisia; riivauksen syy on demoninen aktiviteetti. Skitsofrenia syntyy orgaanisesta, psykiatrian alaan kuuluvasta syystä; riivaus syntyy usein osallistumisesta okkultistisiin esoteerisiin riitteihin. Skitsofreniaa hoidetaan psykiatrian keinoilla, joihin kuuluu lääkehoito; riivaus ratkaistaan eksorkismilla. Skitsofrenian yhteydessä ei havaita selittämättömiä luonnon ulkopuolisia ilmiöitä; riivauksen yhteydessä nähdään usein selittämättömiä luonnonvastaisia ilmiöitä.”

Kun tällaisia arveluttavia törkeyksiä lukee, on helppo olla samaa mieltä Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Marita Ruohosen kanssa, jonka mielestä on uskomatonta, että Suomessakin harjoitetaan vielä vuonna 2014 pahojen henkien manaamista.

Iltalehdessä 29.10. Ruohonen kertoi, että ilmiöön liittyy sama riski kuin muihinkin uskomushoitoihin: niihin hakeutuvat henkilöt saattavat jäädä pois asianmukaisen hoidon piiristä ja pahimmillaan jopa kärsiä tarjotuista toimenpiteistä. Ruohosen mukaan tunne siitä, että on joutunut demonin tai muun henkiolennon valtaan, voi olla melko yleinen oire vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien parissa.

MAGIA, RASKAS SYNTI

LOPPUA KOHTI manausoppaan meininki yltyy yhä hurjemmaksi. Psykiatrinen arvio ei ole isä Fortean mielestä välttämätön ennen manaamista:

”Kirkko ei yleensä edellytä psykiatrista arvioita ennen eksorkismia. Missään asiaan liittyvässä normatiivisessä tekstissä ei sellaista vaadita. … Jos eksorkisti on varma asiastaan, miksi vaivata psykiatria?”

Manaajia varoitellaan siitä, että kaikki eivät mahdollisesti arvosta heidän työtään:

”Jokainen eksorkisti tuntee kollegoja, jotka pitävät häntä vähän tärähtäneenä ja hänen työtään kirkon maineen kannalta kyseenalaisena. En tunne yhtään eksorkistia, jota ei olisi kehotettu kirkon edun nimessä lopettamaan tällainen keskiaikainen taikauskoinen touhu.”

Kritiikin taustalla ei tietystikään ole mitään todellista syytä, vaan itse Perkele, joka tahtoo masentaa eksorkistin.

Nyt käy niin, että manausopas masentaa lukijansa. Manaajat ovat sen mukaan aina oikeassa. Jos viikkoja tai kuukausia kuluu ilman, että demonit lähtevät ihmisestä eksorkismista huolimatta ulos, syynä on se, että riivattu ihminen ei ole noudattanut manaajan ohjeita. Oma vika, siis.

Magiaan kirja suhtautuu kielteisesti. ”Mikä tahansa magiikan avulla saavutettu paranormaali vaikutus toteutuu demonisen voiman vaikutuksesta, ei tietyn ihmisen yliluonnollisten kykyjen seurauksena.” Magia altistaa tekijänsä demonisille vaikutuksille, jopa riivaukselle.

”Kristityn ei pidä koskaan mistään syystä käyttä selvänäkijän palveluksia. Sellainen on raskas synti, koska Katekismuksen sanoin horoskooppien, astrologian, kädestälukemisen, ennusmerkkien ja oraakkelien tulkinnan, selvänäkemisen ja meedioiden käyttämisen takana piilee halua päästä vallitsemaan aikaa, historiaa ja lopulta ihmisiä, samoin toive saada salatut voimat itselle suosiollisiksi.”

Koskaan ei manausoppaan mukaan myöskään pidä neuvoa riivauksen alaista ihmistä pyytämään apua meediolta tai selvänäkijältä. Jos pappi ei näe jotain asiaa teologisen tietämyksen nojalla, asiaa ei pidä yrittää paikata salatieteillä.

Tällaista se on, kun sokea taluttaa sokeaa – surullista luettavaa.