Yli 30 Vuotta Kysymyksiä

HUUHAA HIIPUU HILJALLEEN

HYVIÄ UUTISIA! Marraskuussa julkistettu Tiedebarometri 2019 ei tue käsitystä tiedevastaisuuden kasvusta kansan parissa. Seitsemän vastaaja kymmenestä ilmoitti seuraavansa kiinnostuksella tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevia asioita.

Tutkimuksessa selvitettiin mm. kuuden tiedeyhteisön tunnustusta vailla olevan opin uskottavuutta. Tulokset osoittivat, että niillä on edelleen tietty läpäisykyky kansalaisten keskuudessa. Kolmannes (34 %) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan ”ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole”. Asian kiistäviä on hieman enemmän (38 %). Tulkintatavasta riippumatta uskon kansanparannukseen todetaan vähentyneen viime tutkimuksesta: väitettä totena pitäviä on 6 %-yksikköä vähemmän.

Kysymyksenasetteluun sisältyi myös kaksi muuta uskomuslääkintää koskevaa mittaria. Näistä toinen luotasi suhtautumista homeopatiaan. Väite ”vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, on se tehokas tapa hoitaa sairauksia” herättää enemmän torjuntaa (44 %) kuin hyväksyntää (20 %). Epätietoisten osuus (36 % on vailla kantaa) vesittää vastausjakaumaa jonkin verran. Usko homeopatiaan on silti ohentunut viime mittauksesta (-5). Seurannan alkuvuodet verrattain stabiilina säilynyt usko ”ravistettuun veteen” on kolmessa viimeisimmässä mittauksessa ollut liki vapaassa pudotuksessa.

Väittämä ”luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet” tuottaa astetta kriittisemmän tuloksen. Noin joka seitsemäs (15 %) uskoo luontaislääkkeiden tehoon, useampi kuin joka toinen (60 %) ei. Alan massiiviset markkinat huomioon ottaen skeptisyyttä voi pitää jopa suurena. Myös luontaislääkkeiden luvut ovat epäuskoisemmat kuin kolme vuotta aiemmin (-4). Skeptisyyden havaitaan kasvaneen seurannan kaikissa vaiheissa.

Näkemyksen ”vaikka lehdissä julkaistavat horoskoopit ovat lähinnä viihdettä, on olemassa myös luotettavia, syvälliseen astrologiseen tietoon perustuvia horoskooppeja” paikkansapitävyyttä ei kielletä mitenkään ykskantaan. Joka kahdeksas (12 %) allekirjoittaa väitteen ja myös epäröivälle kannalle jää melko moni (22 %). Jäljelle jäävää enemmistöä (66 %) voi pitää suurena tai pienenä, tulkinnasta riippuen. Horoskoopit huuhaaksi näkevien osuus on pysynyt edellisen mittauksen tasolla.

Myös ufoihin uskomista luotaava väite herättää selvästi enemmän torjuvia kuin hyväksyviä reaktioita. Kuudesosa (17 %) katsoo että ”vaikka ufo-havaintoja ei ole kyetty tieteen keinoin todentamaan, on selvää että vierailuja ulkoavaruudesta maahan on tapahtunut”. Lähes joka toinen (46 %) sanoutuu irti ajatuksesta runsaan kolmanneksen (36 %) jäädessä epäröimään. Muusta tuloskokonaisuudesta poiketen vertailu aiempaan kertoo ufo-uskon vähäisestä vahvistumisesta (+4). Ero ei kuitenkaan tarkoita irtiottoa vanhasta, vaan lähinnä palaamista seuranta-ajan keskimääräiselle, huomattavan stabiilina säilyneelle tasolle.

Väite ”telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa” jakaa kansalaisia jonkin verran. Runsas viidennes (22 %) hyväksyy, kolmannes (34 %) epäröi ja runsaat kaksi viidennestä kieltää (43 %). Vaikka on sopimuksenvaraista sanoa, onko ilmiöön uskovien osuus suuri vai pieni, lukua kohottanee tiedustellun termin väljä, kansanomainen tulkinta. Telepatiaa totena pitäviä löydetään nyt hieman vähemmän kuin edellisessä mittauksessa (-4). Koko tutkimuskauden asennekehitys kertoo epäuskon asteittaisesta lisääntymisestä.

Sama voidaan esittää yhteenvedonomaisena kirjauksena koko kvasitiedeblokin tuloksista. Joskin vain osa mittareista ilmentää eksplisiittistä skeptisyyden kasvua, minkään tiedustellun opin uskottavuus ei ole suoranaisesti lisääntynyt. Koska samankaltaisiin johtopäätöksiin on päädytty myös kolmessa edeltävässä mittauksessa, suomalaisten asennoitumisen kyseisiin tieteen kilpailijoihin voidaan todeta vähä vähältä viilentyneen.

Kvasitieteen vetovoiman vähentyminen on paikallaan kytkeä myös tieteeseen suhtautumiseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Vaikka näitä koskevat kehityssuunnat eivät sinänsä ole toisensa poissulkevia – toisen laskusta ei välttämättä seuraa toisen nousu – huuhaan hiipumisen voi katsoa pikemmin tukevan kuin heikentävän tulkintaa tieteeseen kohdistuvan luottamuksen vahvistumisesta.

Rokotuksiin suhtautumista kartoittavaan barometrissa uuteen kysymyssarjaan oli poimittu kansalaisten puntaroitavaksi joukko erityyppisiä, osin poleemissävyisiä ja myös keskenään ristiriitaisia argumentteja. Kohdehenkilöiden tuli kertoa, kuinka hyvin kyseiset lausumat vastaavat heidän henkilökohtaista kantaansa. Tulokset kuvastavat epätavallista yksituumaisuutta jättämättä juuri minkäänlaista tulkinnanvaraa. Rokotukset saavat yksiselitteisesti vapauttavan tuomion. Arvioitavat argumentit separoituvat selvään järjestykseen siten, että kaikki laajimmin allekirjoitetut ovat rokotuksia ja niiden hyötyjä puoltavia, laajimmin torjutut rokotuskriittisyyttä edustavia.

Asioiden kehityssuunta on erinomainen, mutta työtä meillä skeptikoilla riittää edelleen tehtäväksi.

Seppäsen Holubeck / Iiro Kotialbumi Barry