KIRJAT

Iiro Seppänen: Kolme elämää. Siltala, 2019.

IRO SEPPÄNEN muistaa ensimmäisen kerran ajatelleensa kuolemaa tarhaikäisenä. Miltä tuntuisi kuolla? Olisiko kaikki todellakin pimeää vai oliko sittenkin olemassa taivas niin kuin kirkon tarhassa kerrottiin? Hän ei pelännyt kiipeämistä puihin tai laskeutumista jyrkässä rinteessä, mutta kaikki, mitä ei voinut nähdä, pelotti häntä. ”Pelkäsin pimeää, kummituksia ja jopa haikaloja Suomen järvissä.”

Taikuriksi Seppänen ryhtyi hyvin nuorena. Skeptikko hänestä tuli, kun hän tutustui James Randiin. Hän kävi kuuntelemassa Skepsiksen Suomeen tuomaa Randia Helsingin yliopiston suuressa salissa, jossa Randi paljasti, että hänen kädessään pitämänsä mikrofoni oli tarkemmin katsottuna partakone, eikä hänen silmälaseissaan ollut kuin pelkät sangat. Randin ei tarvinnut kiinnittää katsojien huomiota siihen, että hän puhui mikrofoniin tai katsoi yleisöä silmälasien läpi.

”Hän antoi meidän vain olettaa niin ja samalla vetää väärän johtopäätöksen tilanteesta ihan omin voimin. Randi totesi, että samanlainen psykologia toimii myös monissa yliluonnollisissa ilmiöissä.”

Näin skeptinen, tieteellinen maailma alkoi avautua Seppäselle. Randiin tutustumisen jälkeen hän päätti, ettei jatkossa edistäisi harhaluuloja taikuuden olemassaolosta edes näyttämöllä.

TAKAPUOLESTA ENNUSTAJA

IIRO SEPPÄSESTÄ tuli Suomen tunnetuin taikuri, joka alkoi tehdä uraa myös USA:ssa. Muistelmissaan hän kertoo tutustuneensa Amerikassa mm. elokuvaohjaaja Renny Harliniin, joka oli ohjannut Sylvester Stallonen tähdittämän elokuvan ”Cliffhanger”. Seppänen oli sopinut Rennyn kanssa, että sopivan tilaisuuden tullen hän tekisi ”Slylle” taikatemppuja ja ”taikoisi tiensä valkokankaille”.

Tilaisuus tuli erään ravintolan VIP-tiloissa, jossa Stallone oli liikkeellä ison seurueen kanssa. Mukana oli koko Stallonen perhe, myös äiti Jackie, joka oli kehittänyt erikoisen tavan ennustaa ihmisille heidän takapuolestaan samalla tavalla kuin normaalisti tehdään kämmenestä. Seppäsen temppu meni kuitenkin pilalle, kun Jackie repi korttipakan hänen kädestään ja kysyi, missä kuussa mies on syntynyt, ja alkoi povata hänelle.

Tällaisia mielenkiintoisia tarinoita Seppäsen kirja on pullollaan. Tarinat ovat hänelle tärkeitä.

”Sanonta kuuluu, että kun ihminen kuolee, enää tuuli puhaltaa pois jalanjäljen, mutta vasta kun ystäväsi lopettavat sinun tarinasi kertomisen, ihminen todella kuolee.”

HYPPÄÄMISESTÄ FILOSOFIA JA USKONTO

SEPPÄSEN KOLMESTA ELÄMÄSTÄ ensimmäinen on taikurin elämää. Kun hän koki saaneensa taikuudesta kaiken, tuli aika siirtyä seuraavaan elämään: BASEhyppyihin. Seppäsen neitsythyppy tapahtui antennimastosta Floridassa 1999. Hyppy merkitsi hänelle ”kaikkien siirtymäriittien huipentumaa”. Seppänen tunsi löytäneensä elämälleen tarkoituksen.

”Olin ajatellut kuolemaa elämäni lähes jokaisena päivänä, ja sitten kun äkisti pystyin väistämään sen viime tingassa, maailma avautui minulle eri tavalla. Pystyin osoittamaan itselleni, että mikään ei pysäytä minua.”

Kerran Seppänen kokeili ”taikasieniä”, ja luuli oivaltaneensa elämän tarkoitutuksen. Skeptikkona hän ymmärsi, että kyseessä oli myrkytystila aivoissa, mutta hän ei antanut tämän teknisen tosiasian pilata matkaansa. Sienien syöminen oli hänelle suuri hengellinen avautuminen. BASE-hyppäämisestä muodostui Seppäselle filosofia ja uskonto yhdessä.

Miehen elämässä on tapahtunut niin paljon, että välillä tarinoiden tykitykseen alkaa väsyä. Kirja kuitenkin säilyttää intensiteettinsä liikuttavaan loppuun saakka. Suurimman moitteen ansaitsee kirjan kansi, jossa Seppäsen kasvojen päällä kulkevat läpinäkyvät kirjaimet vääristävät kuvaa.

Seppäsen kolmanteen elämään kuuluu mediatuottajana työskenteleminen. Mies rauhoittui ja eli Etelä-Afrikassa naisystävänsä Julian ja tämän kolmen lapsen kanssa. Rauha kuitenkin rikkoutui silmänräpäyksessä, kun lasten isä, Julian entinen mies murhasi kaksi nuorinta lasta, kaksoset, toukokuussa 2017. Seppänen on kohdannut kuolemaa ympärillään koko elämänsä, mutta lasten murhat olivat luonnollisesti hänen elämänsä suurin järkytys.

Iiro ja Julia saivat yhteisen lapsen maaliskuussa 2019 ja menivät naimisiin kolmen kuukauden päästä kesäkuussa. Heidän tarinansa on vasta alussa. Toisaalta se saattaa päättyä jo huomenna. ”Samoin kuin sinun, rakas lukija, tai kenen tahansa muun. Mitä sinä tekisit, jos saisit tietää kuolevasi huomenna? Kun tiedät, mikä suurin intohimosi elämässä on, älä anna minkään seistä sinun ja unelmiesi toteuttamisen välissä.”