Tulevaisuuden matkustustapa: Lentokoneen nopeudella kulkeva juna?

Tulevaisuuden matkustustapa:

Ensimmäinen Hyperloop-reissu tapahtuu ehkä kymmenen vuoden kuluttua.

IHMISKUNNAN TARVE MATKUSTAA tuskin vähenee tulevina vuosina. Yhä useampi suurkaupunki vaatii entistä enemmän työntekijöiden ja rahdin liikkumista entistä monipuolisempien yhteyksien kautta. Tähän tarpeeseen on ilmestynyt uusi huippunopea matkustamisen muoto, Hyperloop-juna.

Magneettijunan nopeus saadaan entistä suuremmaksi ja energiankulutus pienemmäksi, jos juna kulkee vailla ilman aiheuttamaa kitkaa. Tämä tapahtuu putkessa, johon luodaan alipaine lukemattomilla ilmapumpuilla. Tyhjiössä kulkevat kapselit sujahtavat perille ennätysnopeasti. Useita tunteja kestävät matkat supistuvat alle tuntiin.

Toistaiseksi idea toimii vain laskelmissa ja kaavakuvissa. Kehitystyö on käynnissä useissa eri projekteissa. Suuren innostumisen ja innovaation vastapuolena ovat epäilevät äänet. Useassa mielipidekirjoituksessa Hyperloop on tuomittu samalla tavalla vaaralliseksi kuin ensimmäisten höyryjunien hurjat vauhdit. Teknologiset rajoitukset ovat myös kääntäneet mahdollisten sijoittajien päitä toiseen suuntaan.

Hyperloop-junan vaatimat rakenteet ja ratkaisut ovat vielä liian vaativia ratkaistavaksi. Tulevaisuuden matkustustapa näyttäisi olevan toistaiseksi mahdotonta nykypäivän tekniikalla.

AINUTLAATUSIA HAASTEITA

HYPERLOOP ei periaatteessa ole mahdoton ajatus. Tyhjiöputkessa kitkattomasti kulkeva magneettijuna saavuttaisi jopa 800–1000 km/h vauhdin. Hyperloop on tunnettujen periaatteiden yhdistelmä. Magneettiraiteella liikkuva juna on todellisuutta. Tyhjiöputken ilmapumppujen virta saataisiin osaksi aurinkopaneeleista. Lähes tyhjiöksi muutettavat matkustusputket ovat toteutettavissa. Alipaineen rasitukset vaativat vain tarpeeksi vahvaa putkea. Erikseen näitä kaikkia on jo käytössä jossain muodossa ympäri maailmaa. Projektin kokonaisuuden luomat ainutlaatuiset haasteet ovat kuitenkin huimia.

Hyperloopin tulevaisuuden kannalta kyseiset haasteet voivat lopulta olla ylitsepääsemättömiä. Realistiset hinta-arviot rakentamiselle ylittävät kannattavuuden rajat. Vaikka tekniset ratkaisut kehittyvät, niin työn kustannukset vaihtelevat rajusti eri valtioiden välillä.

Hyperloop-yhteyden laskelmoidut edut ovat kuitenkin niin isoja, että haasteet eivät pelota kehitysryhmiä.

Etu lentoliikenteeseen on putkien päätepisteissä. Pääteasemat voidaan rakentaa lähelle kaupunkien keskustaa, toisin kuin lentokoneiden kiitoradat. Yhteysliikenne on lentoliikennettä nopeampaa. Matkustaminen vaatisi vähemmän energiaa kuin lentoliikenteen käyttämä energia. Eikä Hyperloop-junista koituisi samanlaisia päästöjä kuin matkustajalentokoneiden suihkumoottoreista.

Teknologiaa kehitetään useissa startup-yrityksissä. Myös valtioiden kiinnostus rahoittajana on lisääntynyt. ”Hardt Hyperloop”, ”Hyper Poland” sekä ”Zeleros” kehittävät teknologiaa Euroopassa. ”TransPod” toimii Kanadassa. ”Virgin Hyperloop One” ja ”Hyperloop Transportation Technologies” toimivat Yhdysvalloissa.

Kaikki näistä etsivät kansainvälisesti sopivaa maata ensimmäisen radan rakentamiseen. Vahvimmat kohdemaat ensimmäiseksi Hyperloopin käyttöönottajaksi ovat Intia ja Arabiemiirikunnat.

TUKHOLMA-HELSINKI 28 MINUUTISSA?

ENSIMMÄISTÄ ISOA TESTIRATAA suunnitellaan Intiaan. ”Virgin Groupin” omistama Hyperloop -projekti olisi 140 kilometrin pituinen rata Mumbain ja Punen välillä. Intian hallinto on antanut luvan aloittaa rakentaminen. Satamayhtiö ”DP World Group” on osallistunut sijoittamiseen 500 miljoonan dollarilla. Testitunnelin pituudeksi tulee 11,4 km. Jos sillä suoritetut koeajot ovat onnistuneita, niin projekti etenee 1175, km:n pituiseksi. Lapioiden piti alkaa kaivaa tunnelia tämän vuoden aikana. Covid- 19-pandemian takia projekti laitettiin toistaiseksi jäihin.

Dubain ja Abu Dhabin välille hahmoteltu Hyperlooprata muuttuu todellisuudeksi lähivuosina. Sen avulla 120 kilometrin matka taittuisi alle vartissa. ”Virgin Hyperloop” ja ”Mohamed bin Zayed” -yliopisto allekirjoittivat aiesopimuksen radan suunnittelusta. Merkittävänä rahoittajana on jälleen satamaoperaattori ”DP World Group”, joka on jo antanut 50 miljoonaa dollaria suunnittelun tueksi. Ensimmäinen kymmenen kilometrin pituinen testirata on rakenteilla Abu Dhabin aavikolla.

Myös Saudi-Arabia on mukana testiratojen osalta. Jeddan satamakaupunki teki ”Virgin Hyperloop Onen” kanssa sopimuksen testiradan rakentamisesta. Sieltä ra-