Tarvitseeko ikääntymistä hidastaa?

SKEPTIKOSSA 2/2020 kirjotettiin vanhenemisen tieteestä tavalla, joka ansainnee reunahuomautuksen.

Vanhenemisen tieteen tavoite näyttää kirjoituksessa olevan ikääntymisen biologinen hidastaminen ja ihmisen maksimaalisen eliniän (120 vuotta) pidentäminen. Miksi tuollainen tavoite? Maapallon suurin ongelma on ylitiheä ihmispopulaatio. Meitä on liikaa, joten kulutamme luonnonvaroja liikaa, mistä puolestaan seuraa jätteitten ja saasteitten niin suuri määrä, että sillä on moninaisia ja rajuja haittavaikutuksia.

Populaation koko määräytyy syntyvyyden ja keskiiän perusteella. Syntyvyyttä ollaan valmiit rajoittamaan (paitsi Suomessa). Miksi globaalisti tärkeimmän eli väestönrajoituspyrkimyksen vastaisesti tarvitaan ”vanhenemisen tiedettä”? Onko perusteena muuta kuin itsekkyys ja piittaamattomuus luomakunnasta?

Artikkelissa mainitaan yhdeksän ikääntymisen syytä. Niistä kahdeksan ei ole syitä vaan biologisia mekanismeja, patogeenisia, joilla varsinaiset syyt vaikuttavat kuolleisuuteen, toisin sanoen pitkäikäisyyteen. Myös yhdeksäs syy, ”perimää muokkaavat epigeneettiset muutokset”, on puettu biologiaa korostavaan valekaapuun. Epigeneettisten muutosten syyt ovat yleensä ympäristössä, usein juuri luonnonvarojen liikakäytöstä johtuvia tai ihmisten muita tapoja. Tuntuu tarkoitushakuiselta kutsua esimerkiksi tupakanpolttoa epigenetiikaksi.

Esimerkiksi syöpä ei voi syntyä ilman genomimuutoksia. Tuo ei tee syöpää kuitenkaan yli sukupolvien periytyväksi. Ituradan muutos yhtenä syövän syynä on harvinainen, eivätkä ympäristön aiheuttamat genomimuutokset periydy seuraaville sukupolville.

Skeptikon teksteissä kynnet ovat terävät, kun arvioidaan luonnontieteellisteknologisen kuplan ulkopuolista huuhaata. Kuplan sisällä ne näyttävät olevan silloin tällöin sangen tylsät.

kirjoittaja On Epidemiologian Emeritusprofessori Ja suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisterin entinen Johtaja.