ESOTEERIKKOJEN KUNNIANPALAUTUS

Maarit Leskelä-Kärki, Antti Harmainen (toim.): Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880 – 1930. Teos, 2021.

UDEN ETSIJÄT -kirja on vuodesta 2018 lähtien toimineen ”Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa 1880 – 1940” -projektin päätös. Projektin yhteydessä on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, blogeja ja kirjoja sekä järjestetty tapahtumia, keskusteluita, näyttelyitä ja performansseja. Kirjan toimittajien mukaan teos kokoaa keskeiset tutkimustulokset, tiedon ja tulkinnat, mutta itse koen, että kirjaan on lähinnä koottu jämät, joita ei muualle ole saatu luontevasti mahtumaan.

Projektin kirjoista olen Skeptikossa arvioinut kolme: Nina Kokkisen ”Totuudenetsijät. Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa” (2019), Tiina Mahlamäen ja Nina Kokkisen ”Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa” (2020) sekä Marjo Kaartisen ”Spiritistinen istunto” (2020). Syksyllä julkaistussa projektin päätöskirjassa nostetaan esiin lähinnä historian varjoihin jääneitä suomalaisia kirjailijoita, kuvataiteilijoita, muusikoita, poliitikkoja ja esoteeristen liikkeiden johtohahmoja: J.H. Erkon lähipiiri, Aarni Kouta, Olly

HELMIN HENKI ELÄÄ YHÄ

Donner, Ida Moberg, Sigrid af Forselles, Helmi Krohn.

Projektissa on kritisoitu sitä, että ”salatieteiden moderni kenttä” on saanut eteensä ”pejoratiivisia” etuliitteitä, kuten pseudotiede, kvasiuskonto, irrationalismi ja anti-intellektualismi, jotka viittaavat, että kyse on jostakin häilyvästä, epätodellisesta ja vastakkaisesta suhteessa siihen, mitä sekularisoituneen länsimaisen yhteiskunnan tulisi järkevänä ja totena pitää. Kuitenkaan ”modernisoituvan Suomen historiassa salatieteiden paikka ei ollut pelkästään taiteilijoiden luonnosvihkojen reunamerkinnöissä tai yksinäisten, yhteiskunnasta eristäytyvien esoteerikkojen kammareissa”.

Kirjan toimittajat esittävät, että eurooppalaiselle kulttuurille tärkeät mielikuvat maallistumisesta ja rationalisoitumisesta eivät esoteerisen tutkimuksen mukaan tarkoita sitä, että uskontojen ja uskonnollisuuksien merkitys olisi nykyään väistymässä yhteiskunnan tieteellistymisen ja järkiperäistymisen tieltä. Onko todellakin näin?

Kirjassa koitetaan myös palauttaa kuvataiteilija ja kirjailija Sigurd Wettenhovi-Aspan kunnia. Wettenhovi- Aspan hankkeet ja näkemykset mm. siitä, että muinaisen Egyptin korkeakulttuurin olivat luoneet suomalaisten esi-isät, herättivät aikanaan huvittuneisuutta, hämmennystä ja pahennusta, ja nämä reaktiot tuntuvat elävän myös jälkipolvien tulkinnoissa. Pekka Pitkälän artikkelin mukaan Wettenhovi-Aspa on kuitenkin ymmärrettävä osaksi aikakautensa länsimaisen esoterian virtauksia.

Wettenhovi-Aspa mm. väitti, että ”pyramidi” tulee sanoista ”pyhät raamit”. Skeptikon korviin Sigurdin teoriat kuulostavat edelleenkin pseudotieteeltä.

Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki, Hilkka Oksama-Valtonen: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä. Into, 2021.

YLLÄ ARVIOIDUSSA ”Uuden etsijät” -kirjassa on esitelty mm. kulttuurivaikuttaja ja spiritualismin edelläkävijä Helmi Krohn (1871 – 1967), joka on samaan aikaan saanut myös oman elämäkertansa. Teoksen ongelma on, että se ei pelkästään esittele Krohnin vaikutusvaltaista historiaa modernin spiritualismin parissa, vaan kertoo hänen yliluonnollisista kokemuksistaan tosina.

”Helmi oli suomalaisen spiritualismin primus motor, toiminnan sydän ja sielu. Häntä ympäröi energia, joka on mahdollinen hyvään henkimaailmaan avautuneelle. Hän tukee usein meedioitten kautta vieläkin niitä, joille spiritualismi on sydämen asia.” Aika paksua tarinaa tietokirjalta!

Kuriositeettina mainittakoon, että kirjan henkilöhakemistosta löytyy mm. Jeesus: (n. 6/3 eaa. – 30/33 jaa.), puuseppä, hengellinen opettaja, parantaja.