20v.

KOKO YHDEKSÄNVUOTISEN olemassaolonsa ajan Skepsiksessä on pohdittu toimintalinjaan liittyviä kysymyksiä ”mitä” ja ”miten”.

Kysymykseen ”mitä” löytyy vastaus yhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälästä. Voimavarojen vähyydestä johtuen yhdistys on toistaiseksi joutunut keskittymään tarkoituspykälän viimeisiin ”valistus- ja tiedotus” -kohtiin. Varsinainen alan tutkimus on jäänyt vähemmälle; tarkasti ottaen se ei olekaan Skepsiksen tehtävä. Tehtävänä on ”edistää” tutkimusta.

Toinen vastaus kysymykseen ”mitä” on löydettävissä siitä, että Skepsis on yksi Suomen noin 200 tieteellisestä seurasta ja on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen. Tämä tosiasia rajaa tonttimme ja asettaa vähimmäisvaatimuksen toiminnan luonteelle. Pääkohdealueemme ovat paranormaalit ilmiöt ja toiminnan tason pitää täyttää tieteellisyyden lähtökriteerit. Tutkimuskohteen olemus edellyttää usein myös poikkitieteellistä lähestymistapaa.

Kysymys ”miten” onkin sitten kinkkisempi. Millainen toimintatapa parhaiten puree? Miten päästä eroon vastustajien mielellään levittämästä eipäs-yhdistyksen imagosta, jossa skeptikot nähdään ahdasmielisinä tosikkoina, joille suvaitsemattomuus on toinen luonto? Liian tyrkyttävä kaikkitietävyys ”puoleltamme” pönkittää helposti juuri tätä mielikuvaa. Toisaalta muodikas kaiken ymmärtäminen, ”jokaisella on tasaveroinen oikeus omaan todellisuuteensa”, vesittää koko toiminnalta pohjan. …

Ulospäin esiinnyttäessä kannattaa kuitenkin kysymystä ”miten” pohtia hartaasti ja ennakkoluulottomasti. Fysiikan lakien lisäksi on mielessä pidettävä psykologian ja vieläpä filosofian opit. Jälkimoderni julkisuus operoi yhä enemmän mielikuvilla ja pelkän totuuden puhujalle ei näytä löytyvän yösijaa. Julkisuudessa tiedettä on alettu pitää vain yhtenä selityksenä. Myös tieteenvastaisuutta esiintyy. Näissä julkisuuskarnevaaleissa on skeptikon pidettävä kieli keskellä suuta.

SKEPSIS MYÖNSI vuoden 1995 Huuhaa-palkinnon Yleisradion ruotsinkielisen television syksyllä 1995 esittämän Tulisielu-ohjelmasarjan tekijöille, tuottajille ja vastaavalle ohjelmatoimittajalle. Sarkastisissa perusteluissaan Skepsis totesi, että sarja ansaitsi palkintonsa kriittistä tiedettä kaihtaneesta journalismista ja poikkeuksellisesta rohkeudesta nostaa mystiikka tieteellisten saavutusten edelle.

ELÄINTEN TIETOISUUTTA pohdittiin myös tammikuun yleisötilaisuudessa. Skepsis oli kutsunut luonnon itseisarvoista vast'ikään väitelleen eläinsuojelujärjestö Animalian puheenjohtajan Leena Vilkan puhumaan aiheesta Eläin – kone – ihminen? Vilkan tehtäväksi tuli tarkastella eläinten tietoisuutta myös tekoälykeskustelun pohjalta. Hän tekikin sen tavalla, joka herätti paikoin kiukkuisiakin kommentteja yleisön taholta. Vilkkaa syytettiin ”valehtelun yrityksistä”, tieteellisen argumentoinnin ja arvoasetelmien sotkemisesta keskenään ja spekuloinnista väitteillä, jotka eivät perustuneet minkäänlaisiin koeteltuihin tosiasioihin.

Vilkalla oli huono onni olla väärään aikaan väärässä paikassa. Vähän ennen hänen luentoaan Helsingin yliopiston kansleri Lauri Saxén oli varoitellut tutkijoita väärän tiedon levittämisestä. Ilmeisesti myös osa yleisöstä oli tullut paikalle kuulemaan perusteluja kettutyttöjen toimille tutkijalta, jonka tiedettiin olevan myös vakaumuksellinen eläintensuojelija.

OIKEA, AJANKOHTAINEN TIETO ei nykyisienkään mediamahdollisuuksien aikoina tavoita kaikkia lukijoita, kuulijoita ja katsojia. Vaikka erinomaisilla tiedelehdillämme onkin 200 000 – 300 000 lukijaa ja kriittisillä Edison- ja Prisma-ohjelmilla saman verran seuraajia, ylittävät laajimpien päivälehtien lukijamäärät ja uutisruutujen katsojamäärät nämä nelinkertaisesti. Tietämyksemme on siis edelleen yleismedian armoilla ja osa harhatiedosta poikii täältä. Asialliset ja asiantuntevat tiedelehdet ja tiedeohjelmat eivät tavoita sitä joukkoa ihmisiä, jotka hankkivat tieteellisen tietonsa ikään kuin sattumalta, viihteen kylkiäisenä.

Mikä sitten on tutkijan velvollisuus ja mahdollisuus valvoa tätä journalistista tiedottamista? Ei mielestäni ole epäilystäkään siitä, etteikö jokaisen tutkijan velvollisuus olisi kykyjensä mukaan osallistua myös tämän arkitiedottamisen valvontaan ja erilaisen harhatiedon oikaisemiseen. Tässä on kuitenkin monta vaikeutta voitettavana ja epäonnistuminen on niin tutkijain kuin tiedottajienkin syytä. …

Moittiessani vähemmistöksi jäävää myyntihaluista tutkijakuntaa, en missään nimessä vapauta mediaa vastuusta. Käytettäköön sielläkin jonkinasteista asiantuntijamenettelyä, vaikka sitten hurjimmat otsikot jäisivätkin vähäisemmiksi.

Ilpo V. Salmi Skepsis Ry:n Puheenjohtaja

Marketta Ollikainen

Marketta Ollikainen

Lauri Saxén

lainaukset Lehdestä Skeptikko 1/1996. skeptikot Verkossa: Skepsis.fi/lehti

KUUNTELE ÄITIÄ, MYÖS ALITAJUISESTI

Johannes Malkamäki

Kiitos elämästä, Äiti.

Pari riviä tein kirjaimia tänään. Siinä kaikki. Olen onnellinen. -Lauri Viita

KÄYTÄ MUUTAMA HETKI SIIHEN, että tuot vahvan mielikuvan äidistäsi mieleesi. Vahvista mielikuvaa kuvittelemalla tilanne eri aistein. Näe hänet seisomassa edessäsi. Mieti kuinka äitisi puhuu sinulle.

Mikä äitisi mielestä on suurin vahvuutesi? Entä mikä on sinun mielestäsi äitisi suurin vahvuus?

Lue nyt oheinen teksti:

Markus on aloittanut lukion kolmannen vuoden ja hänellä on ylioppilaskirjoitukset edessä. Ensimmäisenä ja toisena vuonna Markus pärjäsi hyvin joissain aineissa muttei aivan niin hyvin toisissa. Vaikkei Markus ollut läsnä kaikilla aamutunneilla, oli hän kaiken kaikkiaan hyvin paikalla. Molemmat Markuksen vanhemmista ovat lääkäreitä, ja lukion jälkeen hän saattaa hakea lukemaan lääketieteelliseen. Markus ei kuitenkaan ole vielä päättänyt mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa.

Kuinka motivoitunut Markus on mielestäsi saamaan hyvät arvosanat?

Kuten saatoit arvata, on teksti tahallaan häilyvä ja neutraali. Se miten tekstiä tulkitsee, riippuu mielentilastasi. Todennäköisesti arvioit Markuksen koulumotivaation hiukan paremmaksi kuin silloin, kun olisit ennen kuvausta kuvitellut hyvän ystäväsi mielessäsi.

Yllä oleva teksti on vapaasti käännetty englanninkielisestä artikkelista, jossa testattiin ihmissuhteiden ja motivaation välistä yhteyttä (Fitzsimons GM & Bargh JA 2003). Koeasetelmassa yliopisto-opiskelijat täyttivät aluksi lyhyen kaavakkeen ennen tekstin lukemista. Kaavakkeen sanottiin olevan kokeeseen liittymätön. Puolet kaavakkeista toi opiskelijoiden mieleen kuvan omasta äidistä ja puolet hyvästä ystävästä. Kontrollitilanteessa kaavaketta ei täytetty. Tutkimuksen mukaan äitiä ajattelevat arvioivat Markuksen selkeästi motivoituneemmaksi kuin hyvää ystävää ajattelevat tai kontrolliryhmään kuuluvat.

Mielikuva äidistä aktivoi äitiin liittyvän skeeman, eli ajatusrakenteen. Sanasta ”äiti” tulee mieleemme muistoja ja tunteita, saatamme reagoida fyysisesti ja käytöksemme voi muuttua. Kun skeema on aktivoitu, toimii se linssinä, jonka läpi tarkastelemme maailmaa. Äidin ajatteleminen herättää meissä motivaation ja halun onnistua. Kukapa ei haluaisi tehdä äitiään ylpeäksi.

Oheinen esimerkki saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä. Tätä virittymistä tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ilman että sitä tiedostamme, ja usein meidän on vaikea uskoa kuinka salakavalasti alitajuntamme virtaukset päätöksiimme vaikuttavat.

Yllättävä esimerkki tulee tutkimuksista, joissa tutkittiin rahan vaikutusta käyttäytymiseen (Vohs KD, Mead NL & Goode MR. 2006). Rahan katsominen virittää meidät olemaan itsekkäämpiä ja itsenäisempiä. Raha mielessä emme todennäköisesti nostaisi yhtä monta kynää lattialta auttaessamme kaveria, jonka penaali on auennut. Toisaalta olisimme pitkäjänteisempiä ongelmanratkaisussa. Luovuttaisimme pulman ratkaisun nopeammin, jos meillä ei olisi rahan aiheuttamaa itsenäistä mielentilaa.

Keskity siis äitiin, kun tarvitset motivaatiota. Kurkkaa lompakkoon, kun sinun pitää työskennellä yksin, ja pidä lompakko kiinni, kun työskentelet ryhmässä. Näin saat alitajunnan virran luotsattua hiukan paremmin linjaan tietoisen tekemisen kanssa.

LÄHTEET Fitzsimons GM & Bargh JA. 2003. Thinking of you: Nonconscious pursuit of interpersonal goals associated with relationship partners. Journal of Personality and Social Psychology 84 (1), 148-164.

Vohs KD, Mead NL & Goode MR. 2006. The psychological

consequences of money. Science 314 (5802), 1154-1156.

tämän Uuden Palstan Kirjoittaja On ammattimentalisti, Opiskelee Lääketieteellistä bioteknologiaa Ja Etsii Keinoja, Joilla Tehdä Tieteestä viihdyttävää.

Muista Nils Mustelinin

rahastoa

Nils Mustelin (1931-2004) On Skepsiksen Perustajajäsen Ja Sporalogian Keksijä. Sporalogian Mukaan Raitiovaunujen Sijainti Reiteillään Ihmisen Syntymähetkellä Vaikuttaa Tämän Luonteeseen Määrätyillä Tavoilla. Kyseessä On Keino Näyttää, Miten Helppo On Rakentaa Systeemejä, Jotka Käyttävät Samanlaisia Tuulesta Temmattuja Argumentteja, Fraaseja Ja Analogioita Kuin Astrologia.

Skepsis Perusti 2004 Nils Mustelinin Testamenttilahjoituksella Rahaston, Jonka Tarkoituksena On Antaa Taloudellista Tukea Yhdistyksen Toimialaan Liittyvää Tieteellistä Työtä Ja Julkaisutoimintaa Varten. Rahasto On Mm. Myöntänyt Kerran Vuodessa Yhdelle Helsingin Luonnontiedelukion Oppilaalle Stipendin ”tieteellisen Ajattelun Harrastuksesta Ja Hyvästä Opintomenestyksestä”.

Rahaston tili: Aktia 405529-2108216.