KIRJAT

Simo Räisänen: Nykyajan poppamiehet. Tiivistä tietoa vaihtoehtohoidoista. Nordbooks, 2016.

”Terveydenhuollon ammattikoulutuksen saaneiden ei pidä käyttää

ammattinimikettään uskomushoitoja antaessaan.”

NAISHÖRHÖJEN KOSTOA PELÄNNYT Simo Räisänen julkaisi vuonna 2014 salanimellä Simon Flint kirjan ”Villit vaihtoehtohoidot – Uskomushoitokritiikkiä viisaille” (Nordbooks). Tänä vuonna laboratorion ja infektiotautien ylilääkärin töistä eläkkeellä oleva Räisänen astui kaapista ulos ja julkaisi kirjan omalla nimellään.

”Nykyajan poppamiehet” on teoksen alkukirjoituksen mukaan tarkoitettu mahdolliseksi oppikirjaksi lääkärien ja sairaanhoitajien koulutukseen – sekä viihteeksi. Aika kunnianhimoinen yhdistelmä! ”Vaikka kyseessä on selkeästi asiallinen tietokirja, vain kirjan lääkärin ohjeita käsittelevä kappale ei sisällä huumoria.”

Kirjassa on mainittu myös Skepsiksen vuonna 2010 Hakaniemen torilla Helsingissä järjestämä homeopaattisilla lääkkeillä suoritettu joukkoitsemurha, joka ”epäonnistui”. Huumoria on ehkä kirjan kertoma, että itsemurhakandeista otettiin välittömästi tapauksen jälkeen laboratoriokokeita, joiden mukaan nautittujen homeopaattisten lääkkeiden vaikutus vastasi sataa grammaa sokerikaramelleja. Paikalla olleena en huomannut, että mitään kokeita olisi otettu.

EUROOPAN LÄÄKÄRIT USKOMUSHOITOJA VASTAAN

RÄISÄNEN KERTOO, että uskomushoidot ovat Keski- Euroopassa kannattavaa liiketoimintaa. Pelkästään Saksassa on käytössä 30 000 hyvin kaupaksi käyvää erilaista vaihtoehtorohtoa. Saksassa monet lääkärit käyttävät uskomushoitoja länsimaisen lääketieteen rinnalla. ”Suomessa näin toimivat vain harvat lääkärit, eivätkä kollegat suhtaudu heidän toimintaansa myönteisesti.”

Tosiasiassa myöskään eurooppalaiset lääkärit eivät suhtaudu uskomushoitoihin suopeasti. Euroopan lääkärien komitea CPME ilmaisi lausunnossaan 23.5.2015 huolensa EU:n vaihtoehtohoitoja koskevien lakien hataruudesta. CPME:n mukaan jokainen potilas ansaitsee tieteelliseen näyttöön perustuvan parhaan mahdollisen hoidon. Lääkärien pitää huolehtia siitä, että heidän käyttämillään menetelmillä on tieteellinen perusta ja näyttö. ”Suurelle yleisölle pitää antaa tietoa siitä, että vaihtoehtolääkintä, perinnelääkintä ja täydentävät hoidot eivät kuulu lääketieteen kenttään, eivätkä ole lääketieteen erikoisaloja.”

Räisäsen mielestä terveydenhuollon ammattikoulutuksen saaneiden ei pidä käyttää ammattinimikettään uskomushoitoja antaessaan.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on todennut lausunnossaan vaihtoehtohoitajien pätevyydestä ja toiminnan hajauttamisesta, että uskomushoitoja antavat henkilöt saisivat hoitaa syöpää, diabetestä, epilepsiaa, vakavaa mielenterveyshäiriötä, mielisairautta, dementiaa tai muuta näihin verrattavaa vakavaa sairautta vain yhteistyössä lääkärin kanssa.

Räisänen kysyy osuvasti, olisiko lääkärin tällöin pakko ottaa uskomushoitajat mukaan sekoittamaan lääketieteellistä hoitoa esimerkiksi aivoleikkauksessa. Mikä sadoista eri hoitomuodoista tuolloin valittaisiin? Kiviterpia vai aurat, colonterapia vai kenties telepatia maapallon toiselta puolen?

USKOMUSHOITOA VEROVAROIN

VIHDIN KUNNAN Nummelan nuorisokeskusklubille ja Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän Ridasjärven päihdehuoltokeskukselle on kumpaankin Räisäsen mukaan palkattu uskomushoitaja verovaroin.

Ridasjärven päihdehuoltokeskus mainostaa vaihtoehtohoitojaan internetissä. Alkoholisteille on tarjolla reikiä, healingia, suggestoterapiaa, NLP:tä, viiden pisteen korvaakupunktiota ja intialaista päähierontaa.

”Ovatko nämä tieteellistä ja todennettua tehoa vailla olevat hoidot valtionavun piirissä?”, Räisänen jatkaa kysymyksiään. ”Vai onko Ridasjärven kannattajakunnilla oma erillinen budjettinsa uskomushoitoja varten?”

Räisänen ihmettelee, millä nimikkeellä vaihtoehtohoitajat on palkattu: antamistaan hoidoista ja niiden seuraamuksista sataprosenttisesti vastaavina hoitajina vai yksittäisinä ammatinharjoittajina vailla hoidollista vastuuta.

Verottaja ei ole tilastoinnut uskomushoitajien antajia eikä liiemmin osoittanut kiinnostusta alalla tienattuihin summiin. ”Onko kyseessä verotuksen ulkopuolella oleva varjotalous, mikäli esimerkiksi sairaanhoitajan nimikkeellä palkattu työntekijä antaakin ainoastaan uskomushoitoja?”, Räisänen kysyy.

Hyvä kirja, tiivis, vaikka vähän epätasalaatuinen ja sekava.