Silvo Sokan muistoajo

SAVOSSA PYÖRÄILTIIN Silvo Sokan merkeissä 29. syyskuuta, jolloin tuli kuluneeksi melkein 70 vuotta tämän kuopiolaisen nuorukaisen 7.10.1948 tapahtuneesta koko maailmaa kuohuttaneesta sensaatiomaisesta rakettilennosta Riistavedeltä Suonenjoelle.

Muistoajoon osallistui noin 15 asianharrastajaa. Osa pyöräilijöistä tyytyi ajamaan suoraan 51 kilometriä Kuopiosta Suonenjoelle, mutta olipa joukossa heitäkin, jotka polkivat pidemmän reitin Karttulan kautta, jolloin matkaa siunaantui yli 70 kilometriä. Kovakuntoisimmat myös pyöräilivät vielä takaisin Kuopioon.

Tapahtuma järjestettiin kuulaan syyssään vallitessa. Muistopyöräilyn pääjärjestelyistä vastasivat Raittius- ja Woimisteluseura Hämy, Kuopion pyöräilijät ja Suonenjoen kaupungin kulttuuritoimi. Muistotapahtuman toteutumisessa oli keskeisessä roolissa myös Eppäillä soppii -yhdistyksen nimellä toimivat Kuopion Skeptikot.

Pyöräilijöiden innostunut joukko kokoontui jo ani varhain Kuopion torille, jossa Raittius- ja Woimisteluseura Hämyn ihmispyramidijaoston johtaja Kari Turunen julisti tapahtuman avatuksi puheella, jonka loputtua ei tiettävästi yksikään silmä runsaslukuisen, uteliaan yleisön keskuudessa pysynyt kuivana. Sama puhe uusittiin myös Suonenjoella epäonnisen rakettilentäjä Silvo Sokan löytymispaikalla, jossa nykyään toimii Vanha Maamies -ravintola, jonne sinnekin oli siunaantunut sangen runsaslukuinen ja utelias yleisö.

• Silvo Sokan juhlapyöräily kunnioittaa ”rakettipyöräilijä” Sokan mielikuvituksellista julkisuushuijausta. Noin 70 vuotta sitten tämä nuori kuopiolainen lensi kertomansa mukaan raketilla nykyään Kuopioon kuuluvalta Riistavedeltä Suonenjoelle. Todellisuudessa 17-vuotias Sokka karkasi kotoa varastamallaan polkupyörällä ja keksi tarinan rakettilennosta. ”Jumalan ja ihmisten edessä vannon lentäneeni raketilla”, sanoi kuopiolainen Saastamoisen vaneritehtaan koneenkäyttäjä Silvo Sokka kuulusteluissa, kun hänet oli löydetty märkänä ja pökertyneenä Suonenjoella järven rannalta, Kari Turunen sanoi puheessaan.

Turusen mukaan Sokka kuvaili lentonsa vaiheet tarkkaan:

”Lähtö tapahtui rasvatulta teräsputkiselta raiteelta 60 asteen kulmassa. Reaktiokoneeni Silverstar oli seitsemän metriä pitkä ja painoi 2000 kiloa, sen nopeus oli 850 kilometriä tunnissa. Lentoni kesti arviolta muutamia minuutteja, ja nousimme seitsemän kilometrin korkeuteen. Menetin hetkeksi tajuntani, polttoainesäiliö halkesi, aloimme pudota, mutta sain koneen oikaistua vaakalentoon, ja avasin ohjaamon kannen. Putosin noin 10-15 metrin korkeudesta veteen. Olin puolitiedoton, mutta kykenin uimaan 400-500 metrin matkan rantaan, jossa menetin tajuntani.”

• Silvo Sokan kertomus sai lehdistön ja tiedotusvälineet liikkeelle. Lennosta uutisoitiin jopa kansainvälisessä lehdistössä. Kauppaneuvos Hallman lupasi kustantaa Silverstarin pienoismallin rakentamisen. Sokan hurja tarina eli muutamia vuorokausia, mutta sitten epäilijät alkoivat vaatia konkreettisia todisteita tapahtuneesta. Niitä ei löytynyt. Sensaatio kuivui kokoon, mutta tarina jäi elämään. Se on elänyt nyt jo 70 vuotta, Kari Turunen kertoi.

Woimisteluseura Hämyn sumean logiikan laitos kuvailee Silvo Sokkaa seuraavasti: Hänessä yhtyy paroni von Münchhausenin kyky valehdella uskottavasti, Unto Monosen kaukokaipuu ja kreikkalaisen mytologian Ikaroksen traaginen tarina. ”Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan, vain aatoksin mi kauas entää, sinne käydä saan…”