Kuolleita

ELOKUISENA perjantaiaamupäivänä liikemies Risto Pietilä lähti suoraan aamukahveilta yksin autoajelulle, jolta ei koskaan palannut. Liikenneonnettomuudessa 39-vuotiaana menehtynyt Pietilä jätti jälkeensä kihlatun, kaksi lasta, sukulaiset ja ystävät, viisi yritystä sekä kartanon.

Tutustuin Ristoon opiskelijana, kristittyjen teekkareiden Ristin Kilta -yhdistyksessä vuonna 2002. Tuotantotaloutta opiskellut Risto toimi tuolloin perustamansa Jamera Networks -yrityksen toimitusjohtajana. Yritys aloitti ensimmäisenä Suomessa käytettyjen lukiokirjojen myynnin ja pyrki kasvuun alusta asti.

Risto oli erittäin moniulotteinen ihminen. Hänen kuolemastaan on jo puoli vuotta, mutta mielestäni – ja Riston ystävien sekä läheisten mielestä – hän ansaitsee edes yhden asiallisen median julkaiseman muistokirjoituksen. Vaihtoehtomediassa Riston kuolemaa on soviteltu jo ulkomaisten tiedustelupalvelujen tekosiksi.

Risto oli huomattavan energinen, aktiivinen ja aikaansaava. Hänellä oli poikkeuksellinen taito innostaa ihmisjoukkoja mukaan käynnistämiinsä hankkeisiin. Vahvatahtoisuus ja näkemyksellisyys asettivat hänet ajoittain myös törmäyskurssille liikekumppaniensa kanssa. Joko asiat tehtiin Riston haluamalla tavalla tai hän ei ollut leikissä mukana.

Sen jälkeen, kun Risto oli junailtu ulos Jamera Networksista, hän innostui jalometallisijoittamisesta. Kultaan sijoittaminen oli jo vanha juttu, Riston bisnes oli hopea, jota Risto osti ja myi yrityksensä kautta. Toimin vähän aikaa hänen yrityksensä kirjanpitäjänä. Riston suurpiirteinen suhtautuminen viranomaisvelvoitteiden hoitoon johti mielenkiintoisiin tilanteisiin: väärän tullikoodin käyttö hopeakolikoiden maahantuonnissa yhdistettynä erikoiseen – ja tullivirkailijan näkökulmasta järjettömän oloiseen – toimialaan johti Tullin esitutkintaan epäillystä arvonlisäverohuijauksesta. Tapaus päättyi syyttämättäjättämispäätökseen.

Koska asiakkaat kokivat fyysisen sijoitushopean käsittelyn ja ennen kaikkea säilyttämisen hankalaksi, Risto perusti Silverbank-nimisen yrityksen, jossa hopeakolikoita saattoi ostaa itselleen niin, että yritys huolehti säilytyksestä. Silverbank hyödynsi Suomen ja Viron välistä verotuksellista eroa – Virossa hopeat saattoi ostaa ilman arvonlisäveroa. Silverbankia epäiltiin netin keskustelupalstoilla huijaukseksi, mistä ei ollut kysymys.

Kyseenalaista mainetta firma rupesi niittämään vasta, kun Risto tutustui Olli Postiin. Henkilökemiat natsasivat, ja hopeasijoitusskeneen sekoittui nopeasti superfood- ja vähän muutakin hörhöilyä, joka ylitti myös valtakunnallisen uutiskynnyksen. Osa perustajaosakkaista vetäytyi toiminnasta mainehaitan takia tässä vaiheessa. Omalta osaltani episodi johti lopulta perusteelliseen oman maailmankatsomukseni kyseenalaistamiseen.

Pyörittyään tovin superfood-piireissä Risto lopetti itselleen kymmenen vuotta aiemmin määrätyn säännöllisen lääkityksen ”turhana”. Tämän jälkeen Riston puhelut kävivät koko ajan oudommiksi. Lopulta sain Ristolta yöllisen puhelun: ulkomainen tiedustelupalvelu oli kuulemma kaapannut Riston Bitcoin-avaimet ja minun olisi pitänyt lähteä Haikon kartanoon niitä etsimään. Kieltäydyin. Seuraava puhelu tulikin sairaalasta.

Vaikea kaksisuuntainen mielialahäiriö yhdistettynä isojen rahojen pyörittelyyn ja hörhöskeneen on riskialtis yhdistelmä. Vuosikymmenen loppuun mennessä Risto oli jo sotkeutunut uusnatsien toimintaan ja rahoitti muun muassa MV-lehteä ja surullisenkuuluisaa Kansanmarkka-hanketta.

Ristolla oli elämänsä aikana monella tavalla merkittävä vaikutus läheisiinsä. Ystävät kertovat, kuinka hänen tukensa on saanut heidän taloutensa tasapainoon tai rikastuttanut heitä hopea- tai kryptovaluuttaan liittyen sijoitusvinkkien kautta.

Ristosta olisi potentiaalinsa puolesta helposti tullut arvostettu professori tai ihan tavallinen yritysjohtajakin. Vuosien edetessä sairaus muutti Ristoa siten, että hän hakeutui yhä yhteiskuntakriittisempiin tuttavapiireihin. Hän sisällytti ajatteluunsa yhä enemmän äärielementtejä ja uskomuksia.

Taloustieteessä puhutaan velan vipuvaikutuksesta: velaksi sijoittamalla saa paremman tuoton omalle pääomalle, mutta samalla myös riskit kasvavat. Psyykkisellä sairaudella voi olla samanlainen vipuvaikutus: pelkkä kaksisuuntainen mielialahäiriö ei tee kenestäkään pahantahtoista eikä huuhaaseen uskovaa, mutta voi vivuttaa esimerkiksi huuhaauskon aivan omiin sfääreihinsä.

Risto, kuten kaikki todellista muutosta aikaan saaneet ihmiset, eittämättä jakaa mielipiteitä heissä, jotka hänet vuosien varrella tunsivat. Pahantahtoinen Risto ei ollut koskaan. Hän vain uskoi olevansa oikeassa. Lepää rauhassa.

Vesa Linja-aho

kirjoituksen Lyhentämätön Versio Löytyy Osoitteesta skepsis.fi/skeptikkolehti/2021