Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys torstai 5.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikko · Skeptikko 1/2021

Stonehenge – mitä monumentille kuuluu nyt?

Eero Muurimäki

Stonehenge on ollut vähän väliä lehtien otsikoissa, koska sieltä löytyy koko ajan joko uutta tai siten sen varhemmin tunnettuja löytöjä onnistutaan tulkitsemaan entistä paremmin. Alue antaa jatkuvasti uusia arvoituksia.

LÄNTISEN EUROOPAN varhaiset kivikautiset maanviljelijät alkoivat rakentamaan hyvin suurikokoisia monumentteja tonnien painoisista kivipaasista, kuten hautakammioita, kivikehiä, kivirivejä ym. Varhaisimmat megaliittiset monumentit pystytettiin Bretagneen, Ranskaan. Ne on rakennettu noin vuonna 4700 eaa. Ennen moderneja ajoitusmenetelmiä uskottiin, että Egyptistä lähteneet metallienetsijät ovat innoittaneet eurooppalaiset rakentamaan pyramideja vastaavia, vaikkakin erilaisia kivirakennelmia. Nyt tiedetään, että varhaisimmat megaliittimonumentit ovat 2000 vuotta vanhempia kuin Egyptin varhaisimmat pyramidit. Ne ovat siis itsenäinen keksintö Euroopassa.

Kivirakennelmat eivät ole ainoita suurikokoisia monumentteja, joita Euroopan varhaiset maanviljelijät rakensivat, he nimittäin tekivät myös rituaalisia maavalli- ja ojarakennelmia. Niitä on useita eri tyyppejä. Varhaisimpia kutsutaan pengertierakennelmiksi (causewayed enclosure). Kehässä olevien ojien ja ympyrävallien yli kulkee pengerteitä. Näitä on rakennettu Britanniassa 3800–3400 eaa. Pengertierakennelmissa oja on vallien ulkopuolella.

Itse asiassa arkeologien kielenkäytössä sana ”henge” tarkoittaa maavallirakennelmaa, ei kivikehää, joka on Stonehengen näkyvin osa. Kun Stonehengeä alettiin rakentamaan Etelä-Englantiin noin 2900 eaa., siitä tehtiin ensi vaiheessa juuri tällainen kehävallirakennelma. Stonehengen kehävallin eli hengen läpimitta on 110 metriä. Toisin kuin pengertierakennelmissa, hengeissä ei ole vallien yli kulkevia väyliä. Oja hengeissä on yleensä vallien sisäpuolella, mutta tässäkin suhteessa Stonehenge poikkeaa normista. Se kuuluu harvinaiseen varhaisten henge-monumenttien ryhmään, jossa oja on ulkopuolella.

Stonehengestä on totuttu puhumaan yksittäisenä monumenttina. Tämän vuosituhannen arkeologi Mike Parker-Pearsonin johdolla tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että Stonehengeä ei voida ymmärtää kuin osana luonnonmaisemaa ja suhteessa toiseen monumentaaliseen rakennelmaan, Durrington Wallsiin, joka sijaitsee 2,8 kilometriä koilliseen Stonehengestä. Durrington Walls on tyypillinen henge muutoin paitsi kooltaan: se on niistä kaikkein suurin.

Varhaisia, epätyypillisiä hengejä rakennettiin 3200– 2800 eaa. Niissä on Stonehengen tapaan usein hautauksia. Klassisia hengejä rakennettiin 2900–1800 eaa. Stonehenge on siinäkin suhteessa harvinainen poikkeus, että siinä sekä kivikehä että henge ovat sisäkkäisiä, yleensä nämä monumentit olivat eri paikoissa. Kivikehiä tunnetaan Britanniasta noin tuhat, mutta vain kolmessa paikassa on henge ja kivikehä yhdistetty.

STONEHENGEN HAUDAT

SISÄVALLIN SISÄPUOLELLA vallia kiersi 56 kuoppaa, jotka tunnetaan Aubreyn kuoppien nimellä. Nimi on annettu 1600-luvulla eläneen antikvaarin John Aubreyn mukaan, joka oli eräs ensimmäisistä Stonehengeä tutkineista oppineista. Kuoppia oli käytetty polttohautauksiin. Kuoppiin on haudattu varmuudella 63 yksilöä, mutta polttohautausten luuaineiston luonteen takia vainajia voi olla paljon enemmän, jopa 200. Kuoppiin haudattiin noin 500 vuoden aikana. Vainajat olivat miehiä ja naisia, lasten luita ei juuri ole löydetty. Viimeiset hautaukset ovat vuoden 2500 eaa. vaiheilta, jolloin Stonehenge rakennettiin kokonaan uudestaan.

Viime vuosien tutkimuksissa on selvinnyt, että Aubreyn kuopissa oli ollut eräänlaisia hautakiviä, ns. sinikiviä, joita on siirrelty rakentamishistorian aikana useampaan kertaan eri yhdistelmiksi.

Stonehengen hautaukset muodostavat aikakautensa suurimman tunnetun kalmiston Britanniassa. Esi-isien haudat oikeuttivat ympäröivien maa-alueiden omistuksen sukuryhmälle. Suurten ryhmien kokoontuminen rakennustöihin ja myöhemmin paikalla suoritettaviin uskonnollisiin rituaaleihin loivat ryhmän sisäistä yhteyttä. Hautojen ja kivien avulla luotiin sukuryhmälle kiintopiste muuttuvassa maailmassa. Kivien aseman avulla esi-isät yhdistetiin suurimpien taivaankappaleiden, auringon ja kuun liikkeisiin.

Ensimmäisessä vaiheessa, ehkä jo vuonna 2900 eaa., Stonehengessä ei siis ollut suurta kivikehää, mutta pienehköt sinikivet kiersivät vallia hautamuistomerkkeinä. Lähistölle rakennettiin kuitenkin samaan aikaan pieni kivikehä Avon-joen rannalle noin 1,6 kilometriä etelään maavalli-Stonehengestä. Sinikivikehä koostui 25 kivestä. Sen läpimitta oli vain 20 metriä. Kivet poistettiin paikalta kuparikaudella, noin 2450–2300 eaa. ja siirrettiin Stonehengen sisään.

Stonehengen alue on tiivistä kalkkimaata, joka säilyttää kuopat hyvin vielä vuosituhansien päästä erottuvina. Kuoppien pohjan muoto paljasti kivien muodon ja koon.

suurimmat Sinikivet Painavat Kolme Tonnia. Niiden*** kuljettaminen Lähes 300 Km On Ollut ”haasteellista”. aikaisemmin Katsottiin, Että Merireitti Olisi Ollut To- dennäköisin Vaihtoehto (sininen Ja Violetti Katkovii- va), Mutta Nykyään On Päädytty Maareittiin (punai- ***nen Katkoviiva).

preseli Hillsin Pohjoispuolella Sijaitsevasta Carn Goedogin Kalliopaljastumasta On Peräisin Ainakin Viisi,*** mahdollisesti Useampi Stonehengen Sinikivistä. Kuvassa Käy Hyvin Ilmi, Miten Kivi Lohkoutuu Luonnostaan pystysuoriksi Kivipaasiksi. Kivet On Irrotettu Hakkaamalla Puukiiloja Valmiisiin Rakoihin. Kalliopaljastuman alareunasta Paljastui Kaivauksissa Neoliittisia Esineitä. Radiohiiliajoitus Määritti Ihmisen Toiminnan Tapah- ***tuneen Alueella N. 3000 Eaa.

STONEHENGEN KIVET

STONEHENGEN RAKENTAMISESSA on käytetty kahdenlaisia kiviä. Pienemmät kivipaadet ovat ns. sinikiveä, suuret hyvin kovaa hiekkakiveä, jota kutsutaan sarseenikiveksi. Tosin sinikivi-nimitystä on käytetty useammasta mineralogien määrittämästä kivilajista.

Pienempiä, keskimäärin kahden metrin korkuisia sinikiviä arvellaan olleen alkuaan n. 80 kappaletta, mutta vain 43 niistä on säilynyt Ne painavat kahdesta neljään tonniin. Kivien alkuperän on pitkään tiedetty olevan Walesissa. Viime aikoina on tarkentunut, että kiviä on kolmea tyyppiä, pilkullista ja pilkutonta diabaasia Preselin vuorilta, ja rhytoliittia. Rhytoliitti on peräisin Lounais-Walesista, Craig Rhos-y-felinin nimellä tunnetusta kalliopaljastumasta. Eräät geologit ovat yrittäneet todistaa, että mannerjäätikkö olisi kuljettanut kivet, ei ihminen. Kiviä ei kuitenkaan tunneta Walesin ja Salisburyn tasangon väliseltä alueelta. Viime vuosien löytö, syvennys, josta kiviä on lohkottu Craig Rhos-yfelinin kalliosta todistaa lopullisesti, että kivet ovat ihmisten kuljettamia.

Stonehengeen polttohaudatuista vainajista 25:stä saatiin tehtyä isotooppitutkimus, joka kertoi missä henkilöt olivat elämänsä aikana eläneet. Näistä neljä oli elänyt Walesissa elämänsä viimeiset kymmenen vuotta. Mittaus ei kerro tuota pidemmästä ajanjaksosta, koska Salisburyn tasangon kalkkikiven mineraalit korvaavat Walesin alueen mineraalit, joten muuttajia on voinut olla enemmänkin.

Sinikivet on louhittu kalliosta n. 3300 eaa. Stonehengen kivet on pystytetty n. 3000 eaa. Jo sata vuotta sitten arveltiin, että kivistä olisi ensin pystytetty kehä lähelle louhospaikkaa, josta ne olisi myöhemmin siirretty Salisburyn tasangolle. Vastikään tänä vuonna julkaistiin tutkimus, jonka mukaan näin on todella ollut. Waun Mawn -nimisessä paikassa vain muutaman kilometrin päässä diabaasikivien lähteestä on kivikehän jäännös, jonka läpimitta on 110 metriä, täsmälleen sama kuin Stonehengen vanhimman oja- ja vallivaiheen läpimitta. Paikalla on vielä jäljellä neljä kaatunutta kivipaatta. Tämä kivikehä on ollut suunnattu kohti kesäpäivänseisauksen auringonnousua kuten Stonehengenkin.

Kivikehä on eräs vanhimmista tunnetuista, se on rakennettu 3400–3200 eaa. Kivikehästä on ilmeisesti viety ainakin muutamia kiviä Stonehengeen. Yhdelle Stonehengen kivistä löytyi Waun Mawn kehästä juuri sopiva kuoppa.

Kivien kuljetusreitistä ja tavasta on myös käyty runsaasti keskustelua. Lohkomispaikalta Stonehengeen on linnuntietä 225 kilometriä. Käytännössä niitä on kuljetettu paljon pidemmän matkaa. Merimatka tuntuu ilmeiseltä vaihtoehdolta, mutta kivien kuljetusaikaan ei veneitä ole vielä ollut käytössä. Elettiin kivikautta, lautaveneitä ei ole missään rakennettu ennen kuin metalliteräiset työvälineet ovat olleet käytössä. Lauttojen olisi pitänyt olla monikertaisesti kivien painoisia, että niiden kantovoima olisi riittänyt pinnalla pysymiseen. Niin painavat lautat olisivat olleet mahdottomia hallita.

Maakuljetusta on rajoittanut se, että Stonehengen rakentamisaikana ei Britanniassa ollut vielä käytössä hevosia. Härkiä voitiin käyttää vetojuhtina, mutta yleensä oletetaan, että tärkein vetovoima olivat ihmiset. Erilaisia vaihtoehtoja on tutkittu käytännössä. Pyöreiden pöllien päällä rullaaminen tuntuu ilmeiseltä mahdollisuudelta. Kokeiden perusteella se ei onnistu, koska pöllit painuvat maahan. Kokeiden perustella paras mahdollinen vaihtoehto on ollut käyttää puunrunkoja raiteina, joita pitkin kiviä vedettiin. Puurungot olisi rasvattu sian ihralla kitkan pienentämiseksi.

Pienikokoiset sinikivet jäävät helposti huomaamatta monumentissa, koska ns. sarseeniviet antavat Stonehengelle hahmon. Sarseenikivet ovat kovaa hiekkakiveä. Niiden korkeus on yli neljä ja leveys kaksi metriä. Korkein kivi oli seitsemän metriä korkea. Painoa niillä on enimmillään 50 tonnia. Kiviä arvellaan olleen alkuaan 90, joista 53 on säilynyt. Sarseenikivien alkuperän on pitkään tiedetty olevan huomattavasti lähempänä kuin sinikivien, Marlborough Downin seudulla, joka on noin 30 kilometrin etäisyydellä.

Näidenkin kivien tarkka alkuperä on selvinnyt vasta viime vuosien tutkimuksissa. Lähtöalueen sijainti on tarkentunut West Woodiin, joka on Marlborough Downsin kaakkoisosassa, 25 kilometriä pohjoiseen Stonehengestä. Alue on huomattavasti lähempänä kuin sinikivien lähtöalue, mutta 50 tonnin painoisten kivien kuljettaminen 25 kilometrin matkan on toki ollut saavutus.

STONEHENGEN RAKENNUSVAIHEET

STONEHENGE RAKENNETTIIN viidessä vaiheessa vuodesta 2900 eaa. alkaen. Mittavin rakennusvaihe ajoittuu vuoden 2500 eaa. vaiheille. Viimeinen yritys monumentin laajentamiseksi tehtiin 1600 eaa., 1300 vuotta monumentin ensimmäisestä rakennusvaiheesta.

Ensimmäinen vaihe Ensimmäisessä vaiheessa kaivettiin kehäoja, jonka etupuolelle siirrettiin maata matalaksi valliksi ja sisäpuolelle rakennettiin korkea valli. Aubreyn kuopat kaivettiin polttohaudoiksi ja niihin pystytettiin sinikivet eräänlaisiksi hautakiviksi. Vallien sisäpuolelle pystytettiin joukko paaluja.

Valleissa oli kaksi aukkoa, toinen koilliseen ja toinen etelään. Koillisaukko oli suunnattu monumentin keskustasta katsoen kohti päivänseisauksen nousevaa aurinkoa.

Vallirakennelman sisältä on löydetty paalunjälkiä, joiden arvellaan liittyneen kuun kierron äärirajojen suuntauksiin. Paitsi rituaalirakennelma, tämä maavallistonehenge oli kalmisto.

Toinen vaihe Samaan aikaan, kun Stonehengen käyttö kalmistona loppui noin 2500 eaa., maavallien keskelle pystytettiin viisi suurta kamanakivellistä triliittiä hevosenkengän muotoiseen asetelmaan. Triliitillä tarkoitetaan kahden pystykiven ja yhden kamanakiven muodostamaa kokonaisuutta. Suurin triliiteistä on kahdeksan metriä korkea. Sen läpi auringon viimeiset säteet ovat kulkeneet talvipäivänseisauksen aikana. Sarseenikivistä rakennettiin myös 30 kiven sarseenikivikehä. Kivet yhdistettiin jatkuvalla vaakasuorien kamanakivien juoksulla. Kehän läpimitta on 30 metriä.

Samaan aikaan pystytettiin neljä asemakiven nimellä tunnettua kiveä. Ne ovat vallien sisäpuolella, niiden vieressä. Ne muodostavat nelikulmion, jonka kaksi sivua on kohti kesäpäivän tasauksen auringonnousua ja yksi sivuista kohden talvipäivänseisauksen auringonlaskua. Lisäksi kaksi muuta sivua oli suunnattu kohti kuun nousun ääripisteitä.

Kolmas vaihe, kuparikausi Noin vuoden 2450 eaa. vaiheilla Britanniaan tuli meriyhteyksien kautta uusi kulttuuri ja kuten nyt tiedämme geenitutkimuksen perusteella, myös uusi kansa. Tätä kulttuuria nimitetään ”kellopikarikulttuuriksi” sille tunnusomaisten soittokellojen muotoisten astioiden mukaan. Britannia oli tähän asti elänyt kivikautta, muuttajat toivat mukanaan kupari- ja pronssiteknologian. Myös Britannian varhaisimmat kultaesineet ovat löytyneet tämän kulttuurin haudoista.

Tätä ennen Britanniassa haudattiin polttohautoihin ja ns. megaliittihautoihin, suurista kivipaasista tehtyihin hautakammioihin. Nämä haudat ovat olleet kollektiivisia, polttohautauksissa useiden vainajien luut olivat samoissa kuopissa. Megaliittihaudat oli rakennettu koko suvulle. Ihmisen kuollessa hänet haudattiin suvun kivikammioon siten, että edellisten sukupolvien vainajien luut siirrettiin syrjään uuden vainajan tieltä. Hautaan sijoitettavat vainajalle kuuluneet esineet, ns. ”hauta-annit” olivat hyvin harvinaisia. Pikarikansa taas hautasi vainajansa yksilöllisesti polttamatta, yleensä jokaisen omaan kuoppaansa. Vainaja sai asemansa mukaiset hauta-annit viimeiselle matkalleen – joskus mukana oli kultaesineitä.

Stonehenge säilyi yhä käytössä. Suurin muutos oli sinikivien siirto Avon-joen rannan sinikivihengestä Stonehengen sisälle ja Aubreyn kuopista triliittien muodostaman hevosenkengän ja sarseenikivien muodostaman kehän väliin. Kivet muodostivat kaksoiskaaren. Kivet eivät saaneet olla kauaa niillä sijoillaan Niistä on jäänyt jäljelle vain ns. Q- ja R-kuopat.

Toinen muutos oli rituaalitien rakentaminen koillisisäänkäynniltä Avon-joen rantaan. Alkupäästään tien suunta on kohti kesäpäiväntasauksen auringonnousua. Tiellä on mittaa lähes kolme kilometriä. Avenueta reunustaa molemmin puolin ojat, joiden väliin jäävän tien leveys on 20 metriä. Molemmat rakennushankkeet olivat pieniä verrattuna triliittien ja sarseenikehän pystyttämiseen.

Neljäs vaihe, 2100 eaa. Neljännessä vaiheessa siirrettiin sinikiviä paikoille, joissa ne ovat edelleen. Ne asetettiin soikion muotoiseksi kehäksi triliittien hevosenkengän sisään ja sarseenikivien kehän sisään. Tämä muutos jäi viimeiseksi 500 vuoteen. Viimeinen muutos jäi kesken.

Hautaustavat muuttuivat samaan aikaan, kun pikarikansa saapui Britanniaan. Osassa pikarikansan hautoja oli jo varhaisvaiheessa pieni kumpu päällä. Noin 2100 eaa. kumpujen koko alkoi suurentua. Ne kasvoivat vähitellen pronssikaudelle tunnusomaisiksi suurikokoisiksi hautakummuiksi.

Kaikkiaan Salisburyn tasangolle rakennettiin 670 pronssikauden hautakumpua. Stonehengen lähistöllä niistä on vain pieni osa, sitä selvästi vältettiin. Myöskään Stonehengen ympäristössä ei harjoitettu maanviljelyä. Se oli eräänlaista pyhää aluetta. Sen sijaan pronssikauden hautakumpuja on hyvin runsaasti Durrington Wallsin ympäristössä. Missään muualla Britanniassa ei löydy näin suurta määrää hautakumpuja näin pieneltä alueelta

Viides vaihe, 1600 eaa. 500 vuoteen Stonehengen alueella ei rakennettu tai muutettu mitään, kunnes vuoden 1600 eaa. vaiheilla kaivettiin kaksi kehää kuoppina Stonehengen kivikehien ympärille.

Kuoppien koko vastaa suurien kivipaasien vaatimaa syvyyttä ja leveyttä. Tällaisia niihin ei koskaan tullut. Kuopat jäivät tyhjiksi. Stonehengen aika rituaalikeskuksena oli ohi.

stonehengen Vaiheet.

durrington Walls On Hämmentävän Suuri Kivikautisen Ihmisen Maasiirtotyöksi.

DURRINGTON WALLS

KUTEN AIEMMIN ON MAINITTU, Stonehenge ei ole yksin tai yksinäinen monumentti Salisburyn tasangolla. Monumentaalinen Durrington Walls täydentää sitä. Kyseessä on maavalli- eli hengemonumentti noin 3,2 kilometrin etäisyydellä Stonehengestä. Monumentin läpimitta on 440 metriä; se on Britannian suurin henge. Monumenttia kiertävä oja on alunpitäen ollut 5,5 metriä syvä, ylhäältä 19 ja pohjalta 7 metriä leveä. Vallit ovat 3 metriä korkeat. Monumentin eteläisen sisäänkäynnin lähellä sijaitsee Woodhenge, pieni kivikehää muistuttava puurakennelma. Lisäksi Durrington Wallsin sisällä on kaksi pientä puuhengeä. Niiden sisäänkäynnit ovat kohti talvipäivänseisauksen auringonnousua.

Durrington Wallsiin paikalla oli ennen hengeä kylä, jossa asuttiin noin 50 vuotta vuoden 2500 eaa. aikoihin. Kaikki talot on rakennettu ja asuttu Stonehengen mittavimman eli toisen rakennusvaiheen aikana. Vain pieni osa taloista on kaivettu esiin, mutta on arveltu, että niitä on ollut jopa tuhat. Tätä lähempää Stonehengeä ei ole löydetty mitään asutusjälkiä.

Durrington Wallsista on löydetty hyvin runsaasti sian luita. Siat yleensä teurastetaan yhdeksän kuukauden ikäisinä, eli ne on uhrattu talvella, talvipäivänseisauksen aikoina. Myös Durrington Wallsiin eteläinen sisäänkäynti on suunnattu nousevaa talvipäivänseisauksen aurinkoa kohden. Durrington Wallisista on löydetty kaikkiaan 80 000 luuta. Niistä vain kolme on ihmisluuta. Stonehengestä, joka toimi kalmistona, on ihmisluita löydetty runsaasti. Kotieläimistä sieltä on löydetty naudanluita.

Durrington Walls tuotti kesällä 2020 uuden yllätyksen. Sen ympäriltä löytyi valtaisia kuiluja. Ne kiertävät hengeä kehässä, jonka halkaisija on kaksi kilometriä. Kuiluja on 20–30 kappaletta, ne ovat vähintään viisi metriä syviä ja kymmenen leveitä. Ne ovat vuosituhansien mittaan täyttyneet, jonka takia ne löydettiin vasta nyt geofysikaalisilla mittalaitteilla. Niiden kaivaminen on ollut valtaisa ponnistus, mutta toistaiseksi niiden merkityksestä ei ole esitetty mitään teorioita. Stonehengen alue antaa uusia arvoituksia.

Kuvalähteet

Pääkuva: Sameli Muurimäki.

Sinikivien reitit: Pearson, M. & Bevins, R., Ixer, R., Pollard, J. Richards, C. Welham, K. Chan, B. Edinborough, K. & Hamilton, W. & Macphail, R., Schlee, D. Schwenninger, J.-L. & Simmons, E., Smith, M. 2015. Craig Rhos-y-felin: A Welsh bluestone megalith quarry for Stonehenge. Antiquity. 89. 1331-1352. 10.15184/aqy.2015.177.

Stonehengen louhos: Carn Goedog / University College London.

Stonehengen vaiheet: Pearson, Mike & Marshall, Peter & Pollard, Josh & Richards, Colin & Thomas, Julian & Welham, Kate. (2013). Stonehenge. The Oxford Handbook of the European Bronze Age. Edited by Harry Fokkens and Anthony Harding.

Durrington Walls: https://www.flickr.com/photos/65823662@ N00/5937831296 ”Durrington Walls” by >Tilly Mint< is licensed under CC BY-NC-SA 2.0.

SUOMALAINEN VERKKOKAUPPA mainostaa olevansa Suomen ensimmäinen noituuteen, pakanuuteen ja uuspakanalliseen wiccalaisuuteen erikoistuva kauppa. Valikoimassa on teeman mukaisia tarvikkeita, kosmetiikkaa ja rohtoja. Verkkokaupan valikoimissa on tuotteita, joiden sisällöistä ei kerrota asiakkaalle käytännössä mitään. Kauppa myy esimerkiksi ”lentorasvaeliksiiriä”, jonka avulla ostaja saattaa verkkosivuston kuvauksen mukaan kokea hallitsematonta lentämistä, useamman päivän kestävää nirvanaa – ja kamalan krapulan. …

Aineellisten tuotteiden ohella verkkokauppa markkinoi palveluita. Tarjolla on erilaisia loitsuja, joita myydään varsin lennokkain lupauksin. Esimerkiksi ajatusten lukutaito -loitsu maksaa 200 euroa, pahaenteisen kuuloinen kostoloitsu 1 000 euroa. Sadan euron hintaisen Irti riippuvuuksista -loitsun luvataan auttavan erilaisiin riippuvuuksiin, huumeista ihmissuhteisiin.

Suomessa on uskonvapaus, johon sisältyy vapaus uskoa esimerkiksi noituuteen tai ennustuksiin. Humpuukin kaupittelussa pitäisi kuitenkin muistaa kuluttajansuoja. Selvännäkijäkään ei saa antaa asiakkaalleen katteettomia lupauksia. ”Myös loitsujen myynti on palvelua, johon sovelletaan kuluttajansuojalainsäädäntöä”, sanoo erityisasiantuntija Saija Kivimäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. … ”Lähtökohta on, että harhaanjohtava markkinointi ja totuudenvastaisten väitteiden esittäminen on kielletty”, Kivimäki sanoo. Tilannetta kuitenkin mutkistaa se, että kuluttajariitalautakunnan tulkinnan mukaan erilaiset meedio- ja ennustuspalvelut luokitellaan viihteeksi riippumatta siitä, mitä palvelujen markkinoinnissa luvataan. Kivimäen mielestä loitsut voitaneen rinnastaa meedio- ja ennustuspalveluihin, eli niidenkin voidaan tulkita olevan viihdettä.

REPUBLIKAANIEN TUORE kongressiedustaja Marjorie Taylor Greene on menettänyt paikkansa edustajainhuoneen opetus- ja budjettivaliokunnissa salaliittoteorioiden levittämisen takia. … Greene on tullut tunnetuksi Qanon-salaliittoteorioita levittävänä ja tukevana edustajana. Tunnetuimman teorian mukaan maailmaa pyörittää saatanaa palvovien pedofiilien ja demokraattien salaliitto. Hän on muun muassa väittänyt, että Yhdysvalloissa tapahtuneet kouluampumiset ovat olleet aselakien kiristämistä vaativien ihmisten ennalta järjestämiä ja että syyskuun 11. päivän terrori-isku olisi ollut hallituksen organisoima. Sosiaalisessa mediassa julkaistuissa kommenteissa Greene oli ennen edustajaksi valintaansa tukenut tunnettujen demokraattien teloittamista. Ennen äänestystä Greene perui aiempia puheitaan edustajainhuoneen kuulemisessa.

PIZZAGATE on myös osoitus siitä, kuinka konkreettisen vaarallisia valeuutiset voivat olla. Pohjoiscarolinalainen 28-vuotias kahden lapsen isä Edgar Maddison Welch oli ahminut Pizzagatea netistä ja tiesi tarkalleen, missä kohuttu pizzeria sijaitsi. Hän oli vakaasti siinä uskossa, että Hillary Clinton jatkoi satanistisia, kannibalistisia rituaalejaan Comet Ping Pongin kellarissa. … Welch ajoi 500 kilometrin matkan kotiosavaltiostaan pääkaupunkiin. 4. joulukuuta 2016 hän käveli sisään Comet Ping Pongiin, jossa asiakkaiden lapset pelasivat pingistä vanhempien vielä ruokaillessa. Welch kantoi sotilastyylistä AR-15-puoliautomaattikivääriä, käsiasetta ja veistä, ja pizzerian henkilökunta ja asiakkaat lähtivät paniikissa karkuun. Welch tunkeutui keittiöön ja ampui takahuoneen oven lukon hajalle ja uhkasi pizzaa kantavaa tarjoilijaa. Kellaria hän ei ravintolasta löytänyt, koska sellaista ei ole. Lapsivankejakaan Welch ei löytänyt, ainoastaan ruoka- ja tarvikevarastoja. …

Pizzagate ei ole kadonnut mihinkään. Se koki uuden nousun esimerkiksi viime kesänä hyvin erikoisen episodin myötä. Nuorisoidoli Justin Bieber esiintyi faneilleen Instagram-tilillään, kun joku kirjoitti kommenttiketjuun pyynnön, että hän koskettaisi päähinettään signaalina, jos hän on lasten hyväksikäyttöringin uhri. Bieber tuskin edes näki kommenttia tuhansien muiden viestien keskellä – mutta yhdessä vaiheessa esiintymistään hän oikaisi pienellä kädenliikkeellä hattuaan. Pizzagaten kannattajille tämä riitti ”todisteeksi” siitä, että johtavien demokraattien salaliitto on totta. …

Kun Joe Biden tammikuussa oli nousemassa Yhdysvaltain presidentiksi, Pizzagateen uskovia kerääntyi mielenilmaukseen Comet Ping Pongin ulkopuolelle. Ravintola onnistui karkottamaan heidät soittamalla kovaäänisesti Lady Gagaa, joka tunnetaan Bidenin tukijana.

(LÄÄKETIETEEN TERMIT -SANAKIRJAN) päätoimittajana (Veijo) Saano toimii portinvartijana, kerääjänä, kääntäjänä ja itsekin toisinaan sepittäjänä. Välillä hän tarjoaa omia käännöksiään sanastolautakunnalle hyväksyttäväksi, toisinaan heittää pallon jo heti alussa suosiolla joukkoälyn hoidettavaksi. Hankalimpia lääketieteellisiä sanoja on viime vuosinakin ratkaistu perinteisten sanakilpailujen kautta. Uskomattoman monet meille täysin arkipäiväiset sanat ovatkin vakiintuneet suomeen kilpailujen kautta. Esimerkkinä tuoreesta sanakilpailusadosta lääketieteessä Saano mainitsee sanan ”uskomuslääkintä”, joka korvasi aiemman termin ”vaihtoehtolääketiede”. Kritiikin mukaan vaihtoehtolääketiede ei ollut lääketiedettä – eikä edes vaihtoehto varteenotettavalle hoidolle.

GARY MATTHEWS suistui maanalaiseen, julmien fantasioiden maailmaan. Mutta hän itse ei ollut julma. ”Tunsin hänet 19-vuotiaasta lähtien”, hänen ystävänsä Peter Roscoe kertoi. ”Hän oli lempeä kaveri. Hän halusi paremman maailman. Olen niin pahoillani siitä, että hän viime aikoina vakuuttui siitä, että Covid on jonkinlainen huijaus.” Tämä ”huijaus” tappoi hänet, hänen sukulaisensa sanoivat. Hän sai positiivisen Covid-19-testin, eristäytyi kotiinsa ja kuoli 46-vuotiaana yksin asunnossaan Shrewsburyssa Shropshiressä 13. tammikuuta. … Matthewsin serkku Tristan Copeland sanoi, että pyysi häntä käyttämään maskia ja ylläpitämään sosiaalista etäisyyttä. ”Mutta hän ja hänen ystävänsä ajattelivat, että heidän täytyy mennä ulos tapaamaan ihmisiä ja osoittamaan, etteivät he usko hallitusta.” … Gary Matthewsin todelliset ystävät sanoivat, että hän oli ehkä epäonninen ja rajoittunut mies, mutta hän ei ollut paha. Hän ansaitsi enemmän kuin sen, että väärien uutisten tulva vaaransi hänen elämänsä – ja niin ansaitsevat myös miljoonat muut.

TARVITSEEKO IHMINEN RUOKAA? Mun mielestä ei. Mutta kun me ollaan synnytty äidistä ja isästä, jotka syö ja ovat syöneet mahdollisesti koko elämänsä, ensimmäinen asia, mikä meille tehdään on tissi suuhun ja ruokaa. Se oikea energiantuottojärjestelmä, joka ihmisellä on, on täysin häiriintynyt. Se ei enää toimi. Jotta se aktivoituisi, ihminen joutuu käymään aikamoisia kipupisteitä ja puhdistumisprosesseja läpi, joihin ihminen voi menehtyä. Sanotaan sitten, että ”kuoli nälkään”. Todellisuudessa ihminen voi kuolla omiin myrkkyihinsä, joita vuosien varrella ruoasta on suun kautta on sisään ladattu. ...

Mitä tahansa ravintoa kun tulee suun kautta, niin elimistössä on yksiköitä, jotka suojaavat sisäelimiä ja erilaisia tärkeitä elimistön osia. Ne yksiköt hylätään, jätetään yksin siksi aikaa, kun poistojärjestelmä soittaa hälytyskeloja: nyt tänne tuli jotain, tämä täytyy purkaa! … Se ruoka, mikä ei meistä poistu, ne loput jäänteet, jotka jäävät elimistön koloihin, niin elimistö mielellään ottaa apulaisia käyttöön, kun ei itse selviydy: kaiken maailman loisia, sieniä, matoja, bakteereita, kaikenlaisia syöjiä, jotka poistavat tätä jäännöstä. Jos se ei poistuisi, ihminen kuolisi ehkä parissa vuodessa. Joidenkin matojen kanssa voi elää sellaiset 50 vuotta.

VAIKKA KIVET JA KRISTALLIT tuntuvat olevan nyt erityisen trendikkäitä, ilmiö on tuhansia vuosia vanha. ”Ajatus siitä, että kivissä olisi erityistä, parantavaa voimaa ja että ne voisivat olla osa ihmisen henkistä kehitystä, on erittäin vanha. Jo Platon kuvaili, kuinka kristalleja käytettiin ajatusten lukemiseen. Muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä kiviä käytettiin parantamiseen. Parantavat kivet tunnetaan myös ayurvedassa, joka on intialaista lääketiedettä, (Kirkon tutkimuskeskuksessa työskentelevä tutkimuskoordinaattori, uskontotieteilijä) Jussi Sohlberg kertoo. ...

Usko kiviin ei suoranaisesti liity mihinkään maailmanuskontoon, mutta kiviharrastajat ovat ottaneet vaikutteita erityisesti intialaisesta perinteestä ja hindulaisuudesta. Kivien voimaan uskovat saattavat pidellä kiveä kädessään osana meditaatioharjoitusta tai asetella kiviä oletettujen chakrojen eli kehon energiakeskusten päälle. ”Chakrat tulevat joogasta, hindulaisesta ja intialaisesta perinteestä, ja ne ovat sieltä siirtyneet osaksi esoteriaa, new agea ja henkisyyden kulttuuria”, Jussi Sohlberg kertoo.

Sohlbergin mukaan kiviin liittyy omaehtoista ja joustavaa henkisyyttä ja hengellisyyttä. Vaikka kiviharrastaja puhuisi chakroista, hän ei välttämättä koe Aasian uskontoja omakseen vaan ammentaa maailmankatsomukseensa elementtejä eri suunnista. Uskomukset sekoittuvat: ihminen, joka uskoo kivien voimaan, voi olla kiinnostunut myös esimerkiksi horoskoopeista, enkeleistä tai menneistä elämistä.

RUUHKAVUODET OLIVAT pikku hiljaa kerryttäneet Eero Väätäiselle kiloja, joista hän pääsi eroon Onnikka-menetelmällä. … Oulun yliopistossa kehitetyssä Onnikka-menetelmässä huomio ei ole niinkään kiloissa kuin elämäntavoissa ja ajatusmalleissa, joita ruuvataan vähän kerrallaan entistä parempaan suuntaan. Pikku hiljaa tapahtuu muutos, jonka ansiosta ihminen laihtuu. Onnikan käyttö voi Oulun yliopiston tutkimusten mukaan jopa parantaa metabolisen oireyhtymän. Onnikka-ohjelma on tällä hetkellä rajoitetussa tutkimuskäytössä Oulun ympäristökuntien terveyskeskuksissa (Muhos, Kempele, Liminka ja Ii). Oulun yliopiston tiedotteen mukaan tarkoitus on, että ohjelma saadaan laajasti yleiseen käyttöön vuoden 2021 aikana.

POLIISIN MUKAAN FARMASEUTTI, joka pidätettiin yli 500 Covid-19-rokoteannoksen tärvelemisestä Wisconsinin sairaalassa, oli salaliittoteoreetikko, joka uskoi rokotteen vahingoittavan ihmisiä ja muuttavan heidän DNA:taan. Steven Brandenburg, 46, työskenteli yövuorossa Auroran lääketieteellisessä keskuksessa Graftonissa. Hän poisti kahdesti laatikon Modernarokotepulloja jääkaapista 12 tunnin ajaksi, mikä teki niistä käyttökevottomia. Vaikka Moderna-tuotetta kuvataan joskus ”geneettiseksi” rokotteeksi, se ei muuta ihmisen geenejä millään tavalla.

artikkelin Toinen Osa Julkaistaan Skeptikossa 2/2021.

Kuluttaja.fi 22.2.

Hs.fi 5.2.

Is.fi 2.2.

Yle.fi 23.1.

Theguardian.com 23.1.

Daria: Tokentube.net 8.1.

Kirkkojakaupunki.fi 8.1.

Iltalehti.fi 5.1.

Nytimes.com 4.1.

Oravisto Kuvat: Janne

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 1/2021. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »

Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Minä, helvetin pelkuri
Minä, skeptikko
Onko jokainen väittelyn arvoinen?
Surua luontokadosta, iloa mönkijästä
Kuinka kommunikoida outoihin asioihin uskovan kanssa?
Nojatuolitutkijuus nousuun!
Totuus ja totuuden jälkeinen aika
Jouko Piho – ei profeetta vieraalla eikä omalla maallaan
Kotikutoisia aivoteorioita
OK, boomer: Selvänäkijän pauloissa
Aivoja muokkaamalla ongelmista eroon?
Huuhaaton huhtikuu?
Kari Enqvist: Kangastuksia varjojen talossa. Todellisuutta etsimässä
Spiritistinen istunto
Oudot tyypit
Verensokeri haltuun. Eroon esidiabeteksesta
Hippokrateen soturi
Sanapoliisi ampuu itseään jalkaan
Risto Pietilä 2.9.1980-14.8.2020

« Kaikki vapaasti luettavat artikkelit