Kohta 35 Vuotta Kysymyksiä

TALOUSTUTKIMUS SUORITTI toukokuussa Lääkäriliiton toimeksiannosta kaksi kyselytutkimusta vaihtoehtohoidoista. Toinen kyselyistä kohdistettiin lääkäreille ja toinen aikuisväestölle. Tulokset julkistettiin heinäkuussa. Lääkärien ja väestön näkemykset olivat yllättävän samansuuntaisia.

Lääkärit suhtautuvat joihinkin vaihtoehtohoitoihin sallivasti ja olisivat valmiita harkitsemaan niiden laajempaa käyttöä myös lääkärin työssä. Vahvin asema on akupunktiolla, jonka laajempaa käyttöä harkitsisi 40 % lääkäreistä. Vähintään joka neljäs lääkäri harkitsisi myös lymfahieronnan, kiropraktiikan tai ravintolisien käyttöä. Useimmat lääkärit hyväksyvät vaihtoehtohoitojen käytön tapauksissa, joissa joku tuntee saavansa niistä apua. Selvä enemmistö lääkäreistä suhtautuu kielteisesti henkiparannukseen, homeopatiaan ja reikihoitoon.

Lääkärit ovat vahvasti samaa mieltä siitä, että heidän tulee keskustella potilaan kanssa tämän käyttämistä vaihtoehtohoidoista ja tarvittaessa kertoa niiden haitoista. Enemmistö lääkäreistä on sitä mieltä, että lainsäädännöllä tulisi rajoittaa vaihtoehtohoitojen tarjoamista jollekin potilasryhmälle, eikä sellaisia hoitoja tulisi käyttää, joiden tehosta ja haitattomuudesta ei ole tieteellisin menetelmin tuotettua näyttöä. Lääkärit suhtautuvat jyrkästi ammattikuntansa soveliaisuuteen harjoittaa vaihtoehtohoitoja – 80 % ei pidä sitä soveliaana.

Aikuisväestö suhtautui myönteisimmin ravintolisien, akupunktion, kiropraktiikan, rohdosvalmisteiden ja jäsenkorjauksen käyttöön. Selvä enemmistö vastaajista suhtautui vaihtoehtohoitojen käyttöön sallivasti, jos joku kokee saavansa niistä apua. Ainoastaan henkiparannuksen suhteen enemmistö vastaajista piti sitä sairaiden ihmisten pettämisenä. Kielteisimmin vastaajat suhtautuivat homeopatiaan, reikihoitoon ja henkiparannukseen.

Väestö on lähes yksimielinen siitä, että lääkärin tulee keskustella potilaansa kanssa tämän käyttämistä vaihtoehtohoidoista ja tarvittaessa kertoa niiden haitoista. Yli 80 % vastaajista pitää luotettavimpina asiantuntijoina terveysasioissa alan tutkijoita ja koulutettuja ammattilaisia. Enemmistö vastaajista kannattaa vain näyttöön perustuvien hoitojen käyttöä ja rajoittaisi lainsäädännöllä vaihtoehtohoitojen tarjoamista joillekin potilasryhmille.

Mielipiteitä jakaa se, onko lääkärin soveliasta harjoittaa vaihtoehtohoitoja – 43 % ei pidä sitä soveliaana mutta 35 % suhtautuu siihen myönteisesti. Yli puolet väestöstä on kuitenkin sitä mieltä, että lääketiede voisi hyötyä vaihtoehtohoidoissa käytetyistä menetelmistä.

HÄVETKÄÄ, HIHHULIT!

KOULUJEN LIEPEILLÄ asiattomasti oleskelevat aikuiset ovat vastenmielisiä. Tänä syksynä heitä nähtiin lukukauden alettua, kun muutama koronaroketteita vastustava hihhuli päätti hyökätä koulujen pihoille häiriköimään, kuvaamaan, jankkaamaan ja jakamaan valheita täynnä olevia esitteitään. Nämä ”koulukiusaajat” olivat tuohtuneet elokuun 9. voimaan astuneesta valtioneuvoston asetuksesta, jonka mukaan myös yli 12-vuotiaat voivat halutessaan saada koronarokotteen, ja siitä, että näitä rokotteita päätettin jakaa mm. koulujen tiloissa. Helsingissä poliisi kertoi ottaneensa kolme miestä kiinni, kun nämä olivat yrittäneet tunkeutua sisälle kouluun.

Lääkäriliitto ilmoitti pitävänsä täysin tuomittavana ilmiötä, jossa lapsia ja heidän vanhempiaan yritetään pelotella jakamalla perusteetonta ja tarkoitushakuist a väärä ä tietoa. ”On hyvin vaikea ymmärtää, että lasten terveydestä tehdään propagandasodan ja disinformaation näyttämö. Lääketieteellisen tutkimuksen avulla ihmiskunta on pystynyt voittamaan valtavan määrän sairauksia, ja siihen kannattaa luottaa myös koronapandemiaa kukistettaessa”, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki totesi.

Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttivat, että lapsilla ja nuorilla on oikeus luotettavaan rokotteita koskevaan tietoon. He tuomitsivat ehdottomasti kaikki koulujen työskentelyrauhaa rikkovat mielenilmaukset.

Heidän kanssaan on helppo olla samaa mieltä.