Covid-19 ja salaliittoteoriat

”Korkeita pistemääriä avoimuudessa saavat ovat usein mielikuvituksellisia,

luovia, taiteesta ja estetiikasta nauttivia, älyllisesti uteliaita ja vaihtelua

suosivia. He myös tuntevat vetoa vaihtoehtoisiin selityksiin eli salaliittoihin

genrenä.”

SALALIITTOTEOREETIKOT TEKEVÄT usein lukuisiakin tunnistettavia ajatusvirheitä, joiden listaaminen ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä mielekästä. Laajemmalla perspektiivillä katsottuna salaliittoajattelun taustalla on kuitenkin tiettyjä lajiperinnöllisiä ajattelun raameja, jotka palvelevat maailmassa ja sosiaalisissa ryhmissä selviytymistä.

Ylikierroksilla käydessään tai kohdatessaan nykyisen maailman monimutkaisuuden salaliittoteoreetikot yksinkertaistavat todellisuuden luonteen ajattelun raamien mukaiseksi hieman samaan tapaan kuin pakottaisivat kahdeksankulmiota nelikulmion raameihin.

Esittelen lyhyesti kolme tällaista raamia, joiden katson olevan oleellisia salaliittoteorioiden taustalla: kausaalisuuden raamit, sosiaalisen intention raamit ja taipumuksen intuitiiviseen ajatteluun.

KAUSAALISUUS

MEKAANISEN KAUSAALISUUDEN tunnistaminen on ollut ihmisen kulttuurievoluution kannalta elintärkeää. Se on mahdollistanut sen, että ihmislaji tunnistaa fysikaalisia lakeja ja hyödyntää maailman elottomia esineitä selviytymisensä tukena.

Kausaalisen suhteen löytämisestä on ollut lajihistoriassamme enemmän hyötyä kuin väärän yhteyden löytämisestä on ollut haittaa. Tämän vuoksi aivomme ovat lajiperinnöllisesti virittyneet siten, että näemme herkästi kau saalisia yhteyksiä sielläkin, missä niitä ei ole.

Erilaiset ympäristöt ovat tukeneet erilaisen virittyneisyyden suhteellisia eroja. Tämä puolestaan on aiheuttanut ihmisyksilöiden välille perinnöllisesti välittyviä virittyneisyyseroja kausaalisten suhteiden näkemiseen. Tutkimuksissa on todettu, että salaliittoihin herkemmin uskovilla tämä järjestelmä on ylivirittynyt. Laboratoriotutkimuksissa he näkevät keskimääräistä enemmän hahmoja siellä, missä niitä ei ole, esimerkiksi lantinheiton sarjoissa. He ovat myös alttiimpia hyppäämään nopeammin varmaan johtopäätökseen tiedosta, josta varmuuden saaminen ei ole mahdollista.

SOSIAALINEN INTENTIO

ARKIAJATTELUMME TAUSTALLA olevat mekanismit ovat kehittyneet pitkälti aikakausina, joina ihminen eli muutaman kymmenen ihmisen laumoissa. Aivojen päätehtävänä oli (ja on edelleen) varmistaa organismin selviytyminen maailmassa. Koska suuri osa ihmislajin selviämistä on ollut sidoksissa sosiaaliseen selviytymiseen yksilönä ja ryhmässä, myös suuri osa ajattelumme ja tunne-elämämme mekanismeista on kehittynyt sosiaalisen selviytymisen palvelukseen.

Aivomme kehittyivätkin luotaamaan automaattisesti ja tehokkaasti sosiaalisia mahdollisuuksia ja riskejä. Ne kehittyivät myös sovittamaan yhteen omia itsekkäitä tarpeitamme lauman tarpeiden kanssa. Lisäksi ne kehittyivät palvelemaan sekä lauman sisäisiä liittoja ja valtataisteluja että laumojen välisiä liittoja ja valtataisteluja. Näiden tehtävien kannalta sosiaalisen intention eli toisten ihmisten sosiaalisten motiivien ymmärtäminen on elintärkeää.

Samoin kuin kausaalisuuden kohdalla, sosiaalisen intention tunnistamisesta on ollut enemmän hyötyä kuin sen väärintunnistamisesta on ollut haittaa. Tämän vuoksi meillä on lajiperinnöllinen taipumus nähdä sosiaalisia intentioita myös siellä, missä niitä ei ole. Kun muinaiset ihmiset katsoivat salamaa, he näkivät taustalla ihmisen kaltaisen olennon, Ukko ylijumalan tai Zeuksen, vihaisena takomassa taivaankantta. Tutkimuksissa onkin havaittu, että salaliittoihin herkemmin uskovilla tämä sosiaalisen intention tunnistamismekanismi on hyperaktiivinen. He näkevät herkemmin sosiaalista intentiota siellä, missä sitä ei ole.

Sosiaalisen intention mekanismi lyö ylitse, kun salaliittoteoreetikko katsoo ihmisen sosiaalisen järjestäytymise n monimutkaisuutta. Systeemissä yksittäiset ihmiset ovat sosiaalisten intentioidensa ohjaamia, mutta systeemi itse ei ole intentionaalinen. Se on monimutkainen, moniulotteinen ja monisyinen järjestelmä, jossa osittain päällekkäiset ja osittain erilliset hierarkkiset järjestelmät vuorovaikuttavat keskenään. Se on enemmän kuin osiensa summa ja suurempi kuin yksikään sen yksittäisistä toimijoista.

Salaliittoteoreetikot usein selittävät esimerkiksi talouskriisej ä jonkin pahantahtoisen tahon masinoimina suunnitelmina lisätä varallisuutta ja valtaa. Todellisuudessa talouskriisi syntyy kuitenkin nimenomaan silloin, kun keskuspankki ei enää kykene vaikuttamaan talouden liikkeisiin korkoja nostamalla tai painamalla lisää rahaa. Talous on systeeminä monimutkainen kokonaisuus, johon edes keskuspankeilla ei ole täydellistä valtaa vaikuttaa. Salaliittoteoreetikko kuitenkin yksinkertaistaa tämän monimutkaisuuden yksinkertaiseksi sosiaaliseksi intentioksi – hieman samaan tapaan kuin alkukantaiset uskonnot näkivät sosiaalisi a intentioita salaman taustalla.

INTUITIIVINEN AJATTELU

NOPEITA JA KARKEITA ARVIOITA tekevä intuitiivinen ajattelu ilmestyi lajikehityksessämme ennen hitaampaa ja tarkempaa ajattelua sekä intuitiivista ajattelua usein korjaavaa rationaalista ajattelua. Sama aikataulu näkyy myös yksilökehityksessä siten, että lapset käyttävät luonnostaan intuitiivista ajattelua. Rationaalisemmasta ajattelusta vastaavat aivoyhteydet etuaivokuoren ja alempien aivoalueiden välillä alkavatkin kypsyä noin tarhaikäisenä. Ne saavuttavat täyden mittansa vasta varhaisaikuisuudessa.

Modernissa maailmassa tiedon määrä ja ennen kaikkea monimutkaisuus on niin suurta, että luonnollisen rationaalisen ajattelun kypsyminenkään ei usein ole riittävää. Lisäksi tarvitaan pitkäaikaista opiskelua, jotta on mahdollista ymmärtää syvällisesti ihmiskunnan kerryttämää tietoa jollakin alalla. Luontainen rationaalinenkaan ajattelu ei siis itsessään pidä sisällään esimerkiksi tieteellisen prosessin ymmärtämistä, tilastotieteellistä osaamista tai systeemiajattelun periaatteiden ymmärtämistä. Nämä välineet pitää erikseen omaksua osaksi rationaalista ajatteluaan pitkäaikaisen työn tuloksena oman alansa parissa.

Salaliittoteoreetikko onkin taipuvaisempi käyttämään intuitiivisia ja luontaisen rationaalisen ajattelunsa selitysmalleja maailmassa, jossa niiden monimutkaisuuden käsittelykyky ei ole riittävä. Vatsanpohjassa tuntuva varmuus asioista on usein paras uskottavuuden mittari, ja se, minkä omin silmin näkee, tai se, mitä omilla aivoillaan ajattelee, on usein totta. Kohdattu tieto herättää tunteen, ja tunnetta käytetään ohjaamaan arvioita johtopäätöksen paikkansapitävyydestä. Se, mikä tuntuu todelta, on totta.

Salaliittoteoreetikon tietomäärä jostakin asiasta voikin olla hyvin laaja, mutta ilman syvällistä ymmärrystä asioiden välisistä suhteista ja ilmiöiden perimmäisestä luonteesta yhteydet asioiden välille on usein vedetty intuitiivise n ajattelun ja oman arvomaailman pohjalta.

AVOIMUUDEN PERSOONALLISUUSPIIRRE JA SALALIITTOTEORIAT GENRENÄ

VIIDEN SUUREN PERSOONALLISUUSPIIRTEEN teorian viides piirre, avoimuus, on yhdistetty tutkimuksissa herkkyyteen nähdä kausaalisia suhteita siellä, missä niitä ei ole. Korkeita pistemääriä avoimuudessa saava on usein avoin uusille asioille, arvoille ja ideoille. Hän on mielikuvituksellinen, luova, taiteesta ja estetiikasta nauttiva, älyllisesti utelia s ja vaihtelua suosiva.

Avoimuus on myös yhdistetty tietoisuuteen omista tunteista, omaan intuitioon luottamiseen ja uusien, vaihtelevien kokemusten tarpeeseen. Korkeita pistemääriä saavat käsittelevät aistitietoa kokonaisvaltaisemmin, mikä selittää herkkyyttä voimakkaisiin henkisiin kokemuksiin ja hypnoosiin. Korkeita pistemääriä saava suosii myös usein uusia taiteen virtauksia sekä marginaalista musiikkia ja kuvataidetta perinteisen musiikin tai taiteen sijasta. Terveyspalveluissa heihin vetoaa kokonaisvaltaisempi ja vaihtoehtoisempi vaihtoehto, henkisyydessä puolestaan vieraiden kulttuurien uskonnot valtauskonnon sijaan.

Tässä valossa ei ole kovin yllättävää, että he tuntevat vetoa myös vaihtoehtoisiin selityksiin eli salaliittoihin genrenä. Salaliitossa heihin vetoaa idean epätavallisuus, vaihtoehtoisuus ja marginaalisuus. Virallinen tieto on eräänlaista suomi-iskelmää, kalkkeutunutta ja laajan levinneisyytensä vuoksi epäilyttävää. Vaihtoehtoinen tieto on uskottavampaa, koska sen sisältö suhteessa viralliseen totuuteen on vaihtoehtoista.

Tässä kohtaa on tärkeä muistuttaa, että kyse on yksittäisestä piirteestä, ei tyyppiluokasta. Jokaisella ihmisellä on tietty määrä avoimuuden piirrettä. Sen määrä populaatiossa on jakautunut samoin kuin pituuden määrä, eli suurimmalla osalla on sitä keskimääräisesti molempien ääriarvojen edustuksen ollessa matalampi. On myös hyvä ymmärtää, että avoimuus on yksittäinen piirre yksilön kokonaisprofiilissa. Aivan kuten paino yksinään kertoo yksilön kehon muodosta vähemmän kuin pituus ja paino yhdessä, myös avoimuuden määrän merkitys määrittyy yksilön muiden psykologisten ominaisuuksien kautta. Sopivassa paketissa muita kykyjä se voi toimia tiedemiehellä tieteellisen innovaation tukena tai taiteilijalla luovuuden lähteenä. Korkeat avoimuuden pistemäärät ovat kuitenkin tilastollisessa yhteydessä korkeaan salaliittopitoisuuteen. Tämä yhteys välittyy nimenomaan salaliittojen genren viehätyksen kautta.

Avoimuuden piirre on myös voimakkaasti yhteydessä yksilölliseen arvomaailmaan siten, että korkeita pistemääriä saavat ovat arvoiltaan liberaaleja. Uudet kulttuurilliset tuulet ovat liberaaleista usein toivottavia, ja yhteiskunnan murheet kumpuavat umpimielisestä muutoksenvastaisuudesta. Matalia pistemääriä saavat puolestaan ovat todennäköisemmin konservatiiveja, joille uudet tuulet edustavat epävarmuutta ja perinteiden jatkuvuus tuo turvallisuutta.

Sekä korkeat että matalat avoimuuden pistemäärät ovatkin yhteydessä salaliittoteorian sisältöön siten, että korkeita ja matalia pisteitä saavat tuntevat herkemmin vetoa elokuviin, joissa on heidän lempinäyttelijänsä – eli salaliittoteorioihin, joissa päävihollisena on heidä n arvomaailmansa vastustaja. Siinä missä virallinen tieto jää paitsioon korkean avoimuuden kanssa juuri virallisuutensa takia, se jää usein paitsioon matalaan avoimuuteen yhteydessä olevan tieteen kieltämisen kanssa. Matala avoimuus onkin yhteydessä tieteen kieltämiseen konservatiivisen uskonnollisuuden kautta ja konservatiivinen uskonnollisuus taas yhteydessä salaliittoihin tieteen kieltämisen kautta.

SKITSOIDINEN PERSOONALLISUUS JA SALALIITTOUSKOMUKSET

AVOIMUUDEN PIIRRE on yhteydessä psykiatrisen persoonallisuusteorian skitsoidiseen persoonallisuusprofiiliin. Korkeat avoimuuden pistemäärät ja skitsoidinen persoonallisuusprofiili ovat puolestaan molemmat yhteydessä psykoosialttiuteen stressin alaisuudessa. Skitsoidinen persoonallisuusprofiili on myös yhteydessä skitsofrenian puhkeamisen alttiuteen, ja sen piirteet ovat eräänlainen skitsofrenian esiaste. Osa sen piirteistä, kuten taipumus outoihin uskomuksiin, taianomaiseen ajatteluun ja paranoiaan, on yhteydessä korkeisiin avoimuuden pisteisiin. Ne edustavat eräänlaista skitsofrenian positiivisten oireiden lievää muotoa, jotka skitsofrenian mahdollisesti puhjetessa voimistuvat aistiharhoiksi.

Osa skitsoidin persoonallisuusprofiilin piirteistä, kuten taipumus erakkomaiseen elämäntyyliin ja sosiaaline n vetäytyminen, ovat puolestaan yhteydessä mataliin avoimuuden pistemääriin. Ne edustavat eräänlaista skitsofrenian negatiivisten oireiden lievää muotoa, jotka skitsofrenian mahdollisesti puhjetessa voimistuvat skitsofrenialle tyypillisiksi motoriseksi hitaudeksi ja katatonisuudeksi.

Avoimuuden molempien päiden ääripisteet ovat siis eri tavalla yhteydessä skitsoidisen persoonallisuuden eri piirteisiin. Skitsoidinen persoonallisuus on puolestaan laboratoriotutkimuksissa yhteydessä kausaalisiin virhearvioihin, sosiaalisen intention hyperaktiivisuuteen ja intuitiiviseen ajatteluun. Tässä valossa ei ole yllättävää, että se on yhteydessä myös uskomusjärjestelmän salaliittopitoisuuteen. Jos skitsoidinen persoonallisuuden piirreprofiili täyttyy, on merkittävästi todennäköisempää, että yksilö uskoo useaan salaliittoon ja uskoo niihin voimakkaasti.

(HELSINGIN YLIOPISTON viestinnän ja mediatutkimuksen professori Esa) Väliverronen on tutkinut yhdessä Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojan kanssa kansalaisten asenteita korona-aikana. … Mitä somesta löytyy? Kansanedustaja Ano Turtiaisen mukaan koronatestit ovat huijausta. Perussuomalaisten kunnallispoliitikko Ossi Tiihonen on vaatinut rokotusten keskeyttämistä Lohjalla ja levittää väitettä, että lääketeollisuus olisi korruptoinut median. Uskomushoitoja tarjoava Maria Nordin suosittaa pitkän koronan hoidoksi aivojumppaa. Heillä kaikilla on tuhansia seuraajia. Heidän kaltaisiaan koronaskeptisiä, salaliittoteorioita kannattavia somevaikuttajia on kymmenittäin.

Suomessa onkin pelätty, että somevaikuttajien väitteet uhkaavat riittävää rokotuskattavuutta. Väliverrosen mukaan disinformaatio ei kuitenkaan ole Suomessa tehokasta. ”Varmaan moni someaktiivi ajattelee, että heidän toiminnallaan on suuri vaikutus, mutta näin ei ole.” …

Suomalaisista noin 70 prosenttia on Väliverrosen ja Jallinojan mittauksissa pitänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä professoreita ja tutkijoita luotettavina tietolähteinä. Kymmenen prosenttia pitää somevaikuttajia asiantuntijoita luotettavampina. Luvuissa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia.

Luottamus rokotteisiin näyttää kasvaneen. Lokakuussa 2020 suomalaisista hiukan yli 60 prosenttia oli huolissaan rokotteiden haitoista. Miltei saman verran ihmisiä ilmoitti pitävänsä rokotuksista kieltäytymistä vastuuttomana. Maaliskuussa enää 40 prosenttia oli huolissaan rokotteiden haitoista mutta 80 prosenttia piti rokotuksista kieltäytymistä vastuuttomana. Saman suuntaisia tuloksia on saatu valtioneuvoston Kansalaispulssimittauksessa. Sen mukaan elokuussa kahdeksan prosenttia piti somevaikuttajien jakamia tietoja luotettavina ja 90 prosenttia luotti terveydenhuollon työtekijöihin. MEDIUUTISET.FI 31.8.

LASTEN JA NUORTEN koronarokotuksia vastustava Pelastetaan lapset -kampanja on vaihtanut nimeä. Uudeksi nimeksi on valittu Pelastetaan Suomen Lapset. Kampanjan aiempi nimi oli erittäin helposti sekoitettavissa kansainväliseen Pelastakaa Lapset -järjestöön. Pelastakaa Lapset kritisoi aiempaa nimeä ja on korostanut, ettei ole mukana rokotevastaisessa kampanjoinnissa.

Pelastetaan Suomen Lapset -kampanjan sivuilla sanotaan kyseessä olevan lääkäreiden käynnistämä kampanja, jonka tavoitteena on suojella lapsia ja nuoria koronarokotteilt a. Tiedotteessaan kampanja muun muassa linjaa, että koko suomalaisen väestön rokottaminen täytyisi välittömästi keskeyttää. Helsingin Sanomien mukaan kampanjan perustajisto koostuu seitsemästätoista ihmisestä, jotka ovat lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia. Heistä kahden lääkärioikeuksia on rajoitettu, mikä käy ilmi Julkiterhikistä eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylläpitämästä, alan ammattihenkilöiden keskusrekistereiden julkisest a tietopalvelusta. MTVUUTISET.FI 24.8.

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että hän ehtisi jo katsoa muitakin rokotuksilla ehkäistäviä tauteja. … ”Kaikenlaista tulee niskaan, mutta osaan jo olla ottamatta niitä henkilökohtaisesti. Rokotusvastustajilta, koronan kieltäjiltä ja zerocovidlaisilta tulee viestejä, uhkauksiakin. Joistain olen joutunut tekemään rikosilmoituksia. En kylläkään enää ajattele, että ne heikentävät työhyvinvointia, vaan mietin pikemminkin, että lähettäjällä on jokin ongelma.” LAAKARILEHTI.FI 20.8.

NEERAJ CHOPRA voitti olympiakultaa Tokion keihäsfinaalissa. Iltalehti haastatteli Intian keihästähteä Kuortaneella heinäkuussa.

Kun keihäänheiton tämän kauden maailmantilaston neljänneksi kovin mies Neeraj Chopra, 23, astelee Tokion olympiastadionille, menestys ei jää ainakaan henkisestä puolesta kiinni. Urheilija kuuluu intialaiseen ror-kastiin. Sen jäsenet uskovat yliluonnollisiin voimiin. ”Olen Haryanan maakunnasta kotoisin. Se on numero yksi intialaisessa urheilussa. Maakunnassamme asuu vain kaksi prosenttia maamme 1,36:sta miljardista ihmisestä, mutta voitimme 40 prosenttia mitaleista Intian mestaruuskisoissa. Meidän maakunnan ihmisillä on yliluonnollista voimaa urheiluun”, Chopra kertoo. Huippu-urheilijoilla on erilaisia rituaaleja ennen suoritusta. Silloin puhutaan taikauskosta. Chopran tapauksessa taikausko on sananhelinää. ”Uskon noituuteen. Se on täysin mahdollista”, hän selvittää.

SOSIAALISEN MEDIAN sivustot ja niillä viestivät terveydenhuollon työntekijät aiheuttavat valvojavirasto Valviralle päänvaivaa. Kollegat terveydenhuollosta ja tavalliset kansalaiset ovat ryhtyneet tivaamaan viraston kantaa esimerkiksi lääkärien monenkirjaviin korona- ja rokotuskommentteihin, jotka eivät aina perustu tutkittuun tietoon. ”Ongelma ei ole iso, mutta somemielipiteitä koskevia sähköposteja on alkanut viime aikoina tulla”, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen. …

Kirsi Liukkonen korostaa, että virasto valvoo vain sitä, mitä sen lain mukaan kuuluu valvoa eikä puutu muuhun. Valvira ohjaa ja valvoo lääkäreitä ja hoitajia sekä kaikkia lain terveydenhuollon ammattihenkilöiksi määrittelemiä – mutta vain, kun he toimivat terveydenhoidossa ja saattavat vaarantaa potilaan turvallisuuden. Virasto ei voi puuttua disinformaatioon tai kannanottoihin, joita terveydenhuollon ammattilaiset yksityishenkilöinä julistavat, vaikka väittämät olisivat täysin ristiriidassa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n faktojen kanssa.

Valvira ei liioin valvo Astral-tv:n tyyppisiä, esimerkiksi selvänäkijäpalveluita tarjoavia kanavia eikä puutu terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamiin uskomushoitoihin, kunhan ne ovat kokonaan erillään varsinaisen ammatin harjoittamisesta. ”Suomessa ei – ikävä kyllä – ole lainsäädäntöä uskomushoidoista, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Koska lakia ei ole, yhtäkään ihmisryhmää ei voida rajata uskomushoitojen ulottumattomiin”, sanoo Liukkonen.

SAAN SUHT SÄÄNNÖLLISESTI viestejä, joissa minua pyydetään katsomaan jokin video liittyen koronarokotteisiin. … Näiden videoiden joukossa on tullut vastaan pari, joiden teemat tulevat sen verran lähelle omaa kutsumustani Jumalan sanan opettajana ja teologina, että koen olevani pätevä lausumaan niistä jotain ääneen. Toisessa nigerialainen pastori ja toisessa ruotsalainen pastori opettavat. Kumpikin vihjailee puheessaan enemmän tai vähemmän avoimesti, että koronarokotteet ovat noituutta, josta Ilmestyskirjan 18. luvussa jakeessa 23 käytetään alkukielessä sanaa farmakeia (φαρμακείᾳ). On vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että puhujien tarkoitus oli näin Raamattuun vetoamalla varoittaa ottamasta koronarokotetta, joka puhujien mielestä näyttäytyy aikain merkistössä lähinnä nykyaikaisena noituutena. ...

Kaiken edellä kirjoittamani tarkoitus ei luonnollisesti ole esittää, että kaikki koronarokotekriittisyys kumpuaisi ilmiöistä, joita kristinuskon valossa voidaan pitää okkulttisina. Eivät kaikki suinkaan kannata uskomushoitoja tai salaliittoja. Kristittyjen on kuitenkin syytä olla hengellisesti valveilla ja suhtautua varovaisesti netissä leviäviin villeihin teorioihin ja pelotteluvideoihin, joiden kritiikki saattaa lähemmässä tarkastelussa palautua kristinuskon näkökulmasta hyvin kyseenalaisiin puitteisiin. Sellaista vaikuttaa näet olevan yllättävän runsaasti liikkeellä. Lisäksi sellaisten kritiikitön levittäminen antaa uskottavuutta tahoille ja näkemyksille, jotka ovat elämää pelastavia koronarokotteita huomattavasti lähempänä sitä noituutta, josta Raamattu varoittaa. PASI TURUNEN: PATMOS.FI 3.8.

KASVOT MARSIN PINNALLA ja Jeesuksen kasvot leipäpalassa ovat kuuluisimmat esinekasvot. Niitä on kaikkialla, kun oikein katsoo. Ihminen tunnistaa heti kasvot, myös keinotekoiset. Suuri osa niistä on syntynyt sattumalta. Tunnistus käy jopa sekunnin murto-osissa. Ilmiö on tiedetty pitkään. … Kasvojen löytämistä ja niiden herättämiä tunnetiloja on selitetty oikein kokeellisestikin. Kokeissa selvisi, että ihminen todella reagoi myös esinekasvoihin kuin oikeisiin kasvoihin. Hän löytää niistä nopeasti iloa tai surua, aggressiota tai vaikkapa veitikkamaisuutta. Tätä kykyä selvitettiin vertailussa, jonka teki australialainen psykologi David Alais ryhmineen. Se ilmestyi heinäkuun alussa brittiläisen Royal Societyn tutkimussarjassa B.

Tieteellisesti ilmiö on pareidolian yksi oire. Siinä ihminen löytää aistihavainnoilleen uusia merkityksiä. Kykyä nähdä kasvoja kaikkialla pidettiin aikoinaan aivojen häiriötilana, tai psykoosin oireena. Nyt asenne on muuttunut. Se on olennainen osa ihmisen havaintojen moninaisuutta.

Miksi aivomme reagoivat myös hämääviin kasvoihin nopeasti? Kasvojen tunnistus ehkä oli ja on meille evoluutiossa erittäin tärkeää, joskus jopa elämän tai kuoleman kysymys. Meidän siis kannattaa reagoida kasvoihin nopeasti. ”Meidän oli ja on tunnistettava, kuka hän on, perheenjäsen, ystävä vai vihollinen?”, selittää tutkimuksen johtava kirjoittaja David Alais Sydneyn yliopistosta sanomalehti The Guardianissa. ”Ja mitkä ovat hänen tai heidän aikomuksensa ja tunteensa?”

”ON HIRVEÄN VALITETTAVAA, että pieni lapsi joutui olemaan uhrina. Myöhemmin varmasti ymmärretään, että hänen antamansa uhri oli tarpeen, jotta hoitomuoto saa lisää kannattajia.” Tuo sitaatti on Apu-lehden haastattelusta, jossa Kuhne-hoitaja Ritva Rissanen väisti vastuunsa potilaansa kuolemasta.

Olin nuorena toimittajana uutisoimassa huhtikuussa 1991 viisivuotispäivänään kuolleesta Laurista. Lauri sairasti diabetesta. Vanhempansa uskoivat Kuhne-hoitajaa, joka ohjeisti jättämään insuliinin pois ja hoitamaan poikaa kylmillä ja kuumilla kylvyillä. Ritva sai tuomion kuolemantuottamuksesta, kuusi kuukautta ehdollista.

Kuhne-hoidossa diabetesta ei missään nimessä hoideta insuliinilla vaan kylvettämällä. Kun kylvyt eivät tehonneet, vanhemmat varasivat ajan lääkärille. Ritvan kehotuksesta he jättivät menemättä. Lauri kuoli päivää myöhemmin. Korkeimman oikeuden mukaan hänet olisi voitu pelastaa, jos lääkärireissua ei olisi peruttu.

Laurin kuolema sai aikaan keskustelua siitä, kuka ja miten Suomessa saa rahastaa puoskaroinnilla. Me toimittajat kyselimme, kansalaiset kyselivät ja lääkäritkin kyselivät, miksei puoskaroinnille tehdä mitään. Ministerit eivät vastanneet mitään tolkullista, ja asia jäi siihen. Se ei ole kyselijöille eikä etenkään toimittajille kunniaksi. Puoskarilakia ryhdyttiin valmistelemaan vasta 2009. Valmista ei ole tullut.

”TUNTUU SILTÄ, että kaiken maailman yksisarvishoitoja, flat earth -teoreetikoita ja koronaa ei ole olemassa -tyyppejä tulisi koko ajan enemmän. Ihan kuin kaikki mielenterveyspotilaat olisivat yhtäkkiä saaneet älypuhelimet, ja nyt he sitten pääsevät laukomaan mielipiteitään jonnekin Twitteriin”, (Impaled Nazarenen laulaja) Mika Luttinen laukoo Timo Isoahon haastattelussa.

artikkelin Kolmas Osa Julkaistaan Skeptikossa 4/2021.

Iltalehti.fi 7.8.

Yle.fi 4.8.

Hs.fi 22.7.

Reijo Ruokanen: Is.fi 21.7.

Soundi.fi 8.6.