Valtsun tuolissa: Tappavia rokotteita ja järjestäytynyttä rokotekritiikkiä

KUN TERVEYSKESKUSTELU perinteisesti pyörii pitkälti ravitsemuksen ja lääkkeiden ympärillä, nyt koronaviruspandemian aikana painopiste näyttää kääntyvän yhä useammin rokotteisiin. Rokotteiden yhteys terveyteen on toki ollut pitkään aihe, jossa toisinajattelijoilla on ollut mielipiteitä, joita lääketieteellinen yleisö ei hyväksy. Aiheen marginaalisuuden vuoksi en ole aiemmin yrittänyt tarttua siihen, mutta tämän vuoden kesänä viimein rimani ylittyi. Löysin parikymmentä kirjaa, jotka sisälsivät näkökulmia niin rokotteiden puolesta kuin niitä vastaan. Seuraavassa esittelen kolme ensimmäistä teosta, joihin olen jo ehtinyt tutustua.

Ensimmäinen kirja on ”Miller’s Review of Critical Vaccine Studies – 400 Important Scientific Papers Summarized for Parents and Researchers” (Neil Miller, 2019). Kirjassa luetellaan nelisensataa tutkimusartikkelia, joiden sisältö tai tulokset eivät ensivilkaisulla ole kovin suotuisia rokotteille. Kirjassa esitetään mm. tutkimuksia rokotettujen lasten heikommasta terveydestä, rokotteiden alumiinin haitallisuudesta, tartuntatautien luonnollisen sairastamisen terveellisyydestä sekä tietysti autismista. Stereotyyppinen rokotekriitikko on lähes lukutaidoton maallikko, jonka mielipiteet on helppo leimata suoralta kädeltä sivistymättömiksi. Entäpä kun vastassa onkin hölmöläisen sijasta tällainen teos, joka pohjaa mielipiteensä lukemattomiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin?

Toinen kirja on ”Rokotteet ja vaiettu tieto” (Elina Hytönen & Kirsi Lohtaja, 2018). Kyseessä on 360-sivuinen järkäle, johon on koostettu ennätyksellinen määrä argumentteja rokotteiden vaarallisuudesta kansanterveydelle sisältäen viittauksia biologisiin mekanismeihin, tutkimustuloksiin ja lukuisten rokotevastaisten lääkärien näkemyksiin. Voisin kuvitella monenkin medialukutaitoisen lukijan kääntyvän rokotevastaiseksi tämän kirjan luettuaan, sillä kirjan argumentointi on suorastaan militanttia tietotulvaa, jonka loputtomien väitteiden alasampuminen ei ole kenellekään vaivatonta. Virallisten tahojen tulee jatkossa varmasti pohtia, millä tavoin tällaiset näkökulmat käsitellään uskottavasti, mikäli rokotevastaisuus yleistyy nykyisestään.

Kolmas kirja on lääketieteen tutkijan ”Vaccines: truth, lies and controversy” (Peter Gøtzsche, 2020). Gøtzschen aikaisemmat teokset ovat kritisoineet huomattavan rankasti lääketutkimuksia ja lääketieteellisiä käytäntöjä. Tämän vuoksi hän on saanut suosiota terveyden toisinajattelijoiden sekä rokotekriitikoidenkin keskuudessa. Gøtzsche kuitenkin yllättää tällä teoksellaan, sillä sen alkupuoliskolla kritiikki ei kohdistukaan rokotteisiin vaan hän ampuu täyslaidallisen suoraan rokotekriitikkoja kohti. Gøtzsche rinnastaa rokotekriittiset ihmiset holokaustin kieltäjiin, toteaa misinformaation tappavan lapsia ja argumentoi rokotteiden olevan tavallisimmin tehokkaita ja turvallisia. Täysin rokotemyönteinen hän ei kuitenkaan ole, vaan kirjassa argumentoidaan influenssarokotteita vastaan, ja HPV-rokotteiden osalta kirjoittaja kokee tutkimusnäytön olevan nykyisellään puutteellista.

Mikä on oma mielipiteeni rokotteista näiden kirjojen lukemisen jälkeen? Lopullista kantaa minulla ei tässä vaiheessa vielä ole, vaan perehtyminen jatkuu. Aiempi kokemukseni muihin vastaavanlaisiin kohuaiheisiin kuten kolesterolisotaan perehdyttyäni on kuitenkin ollut se, että tavallisimmin lääketieteen yhteisön yleinen näkemys pääsee lähemmäksi totuutta kuin vaihtoehtonäkökulmat, jotka valitettavan usein osoittautuvat tavalla tai toisella heikkoon näyttöön tai ongelmalliseen päättelyyn perustuviksi. Vladimir Heiskanen

Kuvat: Gerd Altmann / Pixabay.com