Konsensus on hyvä vastalääke virheellisen tiedon leviämiseen

KORONAPANDEMIAN YKSI VAIKUTUKSISTA oli selkeä kahtiajako niiden välillä, jotka luottivat tai eivät luottaneet lääketieteeseen. Kuilu näytti kasvavan rokotetutkimuksen tulosten hyväksyvien ja hylkääjien välillä. Sosiaalisessa mediassa pidetään tietenkin eniten ääntä ääripäiden suunnalta. Entä se keskelle jäänyt kansa?

Kansan luottamusta luonnontieteellisiin asioihin mitataan tiedebarometreilla. Pelkästään tutkijayhteisöön kohdistettu tiedebarometri on tekeillä The Institute for Ascertaining Scientific Consensus (IASC) toimesta. Eli osuvasti nimetty Tieteellisen konsensuksen selvittämisen instituutti.

Durhamin yliopiston hankkeessa noin 20 000 tutkijalle lähetetään sähköpostikysely. Siihen vastaaminen ei vaadi hurjia ponnisteluja. Kyselyssä esitetään selkeä väite. Siinä pyydetään vastausta melko kiistattomaan asiaan: tiede on osoittanut luotettavalla tavalla, että COVID-19 on viruksen aiheuttama tauti. Tutkijat voivat vastata olevansa samaa tai eri mieltä väitteen kanssa.

Tuloksissa pyritään selvittämään, mistä asioista on tällä hetkellä tieteellinen konsensus. Jos 95 % vastaajista hyväksyy väitteen, se lasketaan konsensukseksi. Jatkossa samalla menetelmällä tehdään samanlaista arviota tutkijayhteisön kannoista. Kysymys kohdistetaan sellaisiin laitoksiin ja tutkimusorganisaatioihin, jotka ovat relevantteja kyseiselle aiheelle. Ilmastonmuutoksesta ei tiedusteltaisi yliopistojen psykologian laitoksilta.

IASC ymmärtää, ettei kyselyllä selvitetä totuutta tieteellisistä väittämistä – ainoastaan vastausta siitä, onko niistä konsensusta. Eikä kyselyä saisi tehdä liian usein. Tutkijat kyllästyvät sähköpostiin jatkuvasti saapuvista viesteistä. Edelliset yritykset tiedebarometreista ovat antaneet vain pienen palautusprosentin. Vaikka samasta kyselystä lähetettiin useita muistutuksia niille, jotka eivät olleet vielä vastanneet, palautus on ollut 10-15 prosentin paikkeilla. IASC:n suorittama esitutkimus, johon vastaaminen kestää vain yhden minuutin, sai selkeästi paremman 62 % palautusprosentin.

Konsensuksen selvittämiselle on tarvetta, kun pyritään neuvomaan lainsäätäjiä tai äänestäjiä yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Tieteellisiä tutkimusaloja on valtavasti. Yksi asiantuntija ei voi helposti selvittää kaikkien alojen ajankohtaista tilannetta. Siksi jokin luotettava ja selkeä tulos vaikkapa poikkitieteellisestä liikennesuunnittelun trendistä tai energiatuotannon kustannustehokkaimman uuden generaattorin suosiosta relevanttien tutkijoiden keskuudessa opastaa kansanedustajaa hyödyllisen keskustelun äärelle.

IASC:n kyselyt lähetettäisiin eri laitoksiin ympäri maailmaa, jotta paikalliset ennakkoluulot eivät vaikuttaisi tuloksiin. IASC:n hanketta johtava Peter Vickers muistuttaa, että viime vuosisadan puolivälissä erimielisyydet mannerlaattojen liikkeistä jakoivat tutkijoita sen mukaan, missä päin maailmaa he asuivat. Yhdysvalloissa ja Britanniassa ei aluksi hyväksytty mannerlaattojen liikkumista, kun samaan aikaan Etelä-Afrikassa ja Intiassa laattatektoniikka oli geologien käyttämä selitys.

Siksi ensimmäinen käytetty kysymys liittyy COVID-19 koronavirustautiin. Siitä on helppo aloittaa. Virusdenialismi ei ole noussut missään merkittäväksi tekijäksi. Lääketieteellinen näyttö virusten vaikutuksista ja olemassaolosta ovat liian selkeitä. Se ei ole estänyt denialisteja haastamasta poliitikkoja ja toimittajia julkisiin väittelyihin. Tai muilla tavoilla painostamaan koronatoimissa viranomaisia.

Selkeä käsitys siitä, mitä tutkijayhteisö pitää faktoina olisi omiaan auttamaan viranomaisia siinä, milloin taipua ja milloin pitää kiinni periaatteista. Nature-tiedejulkaisu muistuttaa IASC:n tulevan tarpeeseen, kun rokotuskattavuutta halutaan parantaa. Kansalaisilla voi olla täysin virheellisiä käsityksiä siitä, mitä lääkärit ajattelevat. Tšekin tasavallassa luultiin yleisesti vuonna 2021, että vain puolet lääkäreistä piti rokotetta turvallisena. Kun asiaa kysyttiin lääkäreiltä, selvisi että noin 90 % heistä piti rokotetta turvallisena. Tämän konsensuksen selvittämisen seurauksena rokotteita otettiin enemmän Tšekissä. Virheellisen informaation leviämisen vastalääkkeenä nopeasti selvitettävä konsensus olisi hyvä pilleri.

https://www.nature.com/articles/d41586-023-01614-9