KIRJAT

TEKNISTYVÄN NYKYIHMISEN EI KANNATA VÄHÄTELLÄ TUNTEITA

Leonard Mlodinow: Kuinka tunteet muokkaavat ajatteluamme. Tuuma, 2023.

ILKAS KESKUSTELU autismi- ja adhd-diagnooseista voi vauhdittaa juuri käännetyn Leonard Mlodinowin Kuinka tunteet muokkaavat ajatteluamme -teoksen kiinnostavuutta. Teos on tekniikan tohtori Mlodinowin yhdestoista tietokirja. Kirjailijan teoksia on myyty miljoonia ja niitä on käännetty kymmenille kielille. Suomentaja Kaisa Koskela on tehnyt hyvää työtä vaikeiden sanojen ja termien viidakossa. Kerronta säilyy tuoreena ja antoisana. Kirja on erittäin mielenkiintoinen, runsas tieteellisten havaintojen kokoelma lähes kansankielellä. Fyysikko, matemaatikko, kirjailija ja käsikirjoittaja Mlodinow kirjoittaa sujuvasti. Esimerkkien avulla hän selvittää vaikeitakin asioita ymmärrettävästi ja jopa viihdyttävästi. Tiedemaailmaa seuranneille Leonard Mlodinow on tuttu Stephen Hawkingin ystävänä ja kirjoittajakollegana useammastakin teoksesta, kuten Suuri suunnitelma ja Ajan lyhyempi historia.

Vuosisatojen aikana eläimiä ja ihmisiä on tutkittu ihmeellisin kokein. Viime vuosikymmeninä on ymmärretty, että tieteessä ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Jokainen koe ja johtopäätös on perusteltava tarkasti. Mlodinow tiivistää osuvasti:

”Erityisen hyvän suorituksen jälkeen koripalloilija saattaa vakuuttua siitä, että hän suoriutuu paremmin, kun hänellä on jalassaan tietty mystinen sukkapari. Tutkijan vakuuttaakseen olisi kuitenkin määriteltävä, mitä tarkoitetaan paremmalla, pelattava useita pelejä sekä mystisissä että muissa sukissa ja analysoitava niiden perusteella saadut tilastot. Siksi Magic Johnson oli mainio lempinimi koripalloilijalle, mutta tutkijana en olisi imarreltu, jos minua kutsuttaisiin Magic Mlodinowiksi.”

Eläinten ja ihmisten käytöstä on tutkittu jo pitkään. Tunteita on tutkittu laboratorio-olosuhteissa vasta muutamia vuosikymmeniä, koska aivot ovat niin monimutkainen elin ja koska tunteita ei ole arvostettu. Mlodinow paikkaa aukkoa kokoamalla yhteen erilaisia havaintoja tiedemaailmasta ja omasta elämästään. Esimerkit ovat huikeita: kuinka 1983 venäläinen everstiluutnantti Stanislav Petrov saattoi estää kolmannen maailmansodan ja lähes varman ydintuhon, koska ymmärsi teknisen virheen mahdollisuuden, kun havaitsi ennakkovaroitussatelliittijärjestelmästä viiden yhdysvaltalaisen ydinohjuksen olevan matkalla kohti Moskovaa. Kuinka kuparisorsaurokset kasvattavat pidemmät penikset, jos ovat toisten urosten seurassa. Tai kuinka mielihyvää tuottavaa kytkintä painamalla itsestimulointiin oppineet rotat toistavat kytkimen painamisen yhä uudelleen, kunnes kuolevat janoon – vaikka vesiastia olisi vieressä.

Mlodinowin teos on oikea tunnepohjaisten esimerkkien aarrearkku nyrkkeilystä liikalihavuuteen ja addiktioihin ja niiden syntyyn. Päättäväisyydestä on esimerkkinä tosikertomus, kuinka tuntematon Buster Douglas tyrmäsi 1990 maailmanmestari Mike Tysonin. Ja niin edelleen.

Kirjailija ei jää rottakokeiden varaan, vaan liikkuu ihmiselämän laidasta laitaan. Omasta elämästään, äidistään ja isästään, Mlodinow kirjoittaa kauniisti. Hänen 98-vuotias äitinsä eli vielä teosta kirjoitettaessa.

Mlodinow kertoo myös, kuinka lobotomian 1935 keksinyt portugalilainen neurologi António Egas Moniz sai siitä Nobelin palkinnon vuonna 1949. Hän oli havainnut otsalohkoon vammoja saaneilla sotilailla samankaltaisia luonteen ja persoonallisuuden muutoksia kuin simpansseilla, joilla otsalohkojen poistamisen jälkeen ilmeni rauhoittumisen ja parantuneen yhteistyökyvyn merkkejä. Tuolloin ei ymmärretty, että lobotomia tuhoaa ihmisen persoonallisuuden.

TUNTEET TEKEVÄT MEISTÄ IHMISIÄ

TUNTEILLA ON SUURI MERKITYS. Evoluutio on suonut meille ihmisille merkittäviä etuja esimerkiksi eläimiin verrattuna. Meillä, kehittyneemmillä olennoilla, tunteet antavat viiveen vaistomaisen reaktion sijaan – juuri venäläisen upseerin tapaan. Emme syöksy suin päin asenapille tai karjumaan esimiehille, että äkkiä vastaiskuun. Parhaimmillaan juuri tunteet tekevät meistä ihmisiä, inhimillisiä olentoja.

Ihmisen aivot ovat täysin erilaiset kuin rotilla, vaikka perusrakenne on sama. Rottakokeita tekevät tutkijat tietävät, että rotille mikä tahansa häkki, jossa tarjotaan sokerivettä, on kolmen tähden Michelin-ravintola. Ihmisaivoista on tunnistettu vähintään sata välittäjäainetta. Mlodinow toteaa, että vaikka on tehty useita läpimurtoja ja merkittäviä havaintoja ja löytöjä, niin aivojen ja tunteiden tutkimus on vasta alussa. Tiede ei etene harppauksin tai suurin oivalluksin, vaan pienin löydöin, on yksi Mlodinowin teeseistä.