Art-dreams / Amy Pixabay

”Ääriajattelussa kirjastot ja vapaasti saatavat tekstit ovat vaarallisia, koska niistä löytyy

ajatuksia ja näkemyksiä, jotka poikkeavat yhden totuuden vakaumuksesta.”

RUOTSISSA POLTETTIIN KORAANEJA. Polttojen seurauksena Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pahastui ja Ruotsin tie Natoon tyssäsi. Muuallakin on poltettu Koraaneja, kuolettavinkin seurauksin. Yhdysvaltalainen äärioikeistoaktivisti ja pastori Terry Jones on poltellut Koraaneja tuon tuostakin: 2011, 2012 ja 2014. Vuonna 2013 pastori jäi kiinni koraaninpolttoaikeista. Kiinniotettaessa Jonesilta löydettiin 2998 sytytysnesteellä valeltua Koraania – ja suurikokoinen grilli. Sillä kertaa Jonesin koraaninpoltto jäi yritykseksi.

Vuonna 2012 Afganistanissa sijaitsevassa Yhdysvaltain Bagramin lentotukikohdassa Taleban-vangit olivat käyttäneet Koraaneja viestien välittämiseen. Yhdysvaltalaiset sotilaat päättivät hävittää vankien käyttämät Koraanit polttamalla. Seuranneissa mielenosoituksissa kuoli 41 ihmistä ja 300 loukkaantui.

Koraaninpoltot ovat Ruotsissa nousseet otsikoihin aikaisemminkin. Vuonna 2022 Koraanien polttamista seurasi valtavat mellakat useassa ruotsalaisessa kaupungissa. Väkivaltaisuuksien aikana 300 poliisia loukkaantui ja maailmalle levisi kuvia, joissa pakenevat ruotsalaiset poliisit juoksivat karkuun raivokkaita ihmisjoukkoja. Poliisiautot varusteineen jäivät mellakoivien ihmismassojen käsiin.

Ruotsissa mellakat tunnetaan nimellä påskupploppen tai korankravallerna.

Lothar Dieterich / Pixabay

ilman Kirjoihin Kirjattua Historiaa Mikä Tahansa Sivilisaatio Horjuu.

ÖREBROSSA YRITETTIIN TAPPAA POLIISEJA

RASMUS PALUDAN on yleensä ollut Ruotsissa tapahtuneiden koraaninpolttojen pääjehu. Paludan edustaa maahanmuuttokriittistä Stram Kurs -puoluetta (Tiukka kurs- si). Vuonna 2022 Paludanilla oli poliisilta lupa polttaa Koraani, koraaninpolttotilaisuutta suojeli siis Ruotsin sananvapauslaki. Paludanin mukaan tarkoitus oli protestoida kolmea eri asiaa vastaan: Ruotsin hallitusta, maahanmuuttajien epäonnistunutta integraatiota ja maahanmuuttajien haluttomuutta totella Ruotsin lakeja. Lisäksi Paludan halusi esittää uskontokritiikkiä. Paludan on ammatiltaan asianajaja.

Koraanien polttaminen herätti Ruotsissa yhä jatkuvan keskustelun sananvapaudesta ja siitä, mikä kuuluu sananvapauteen. Ruotsin silloinen pääministeri osallistui keskusteluun toteamalla: ”Ruotsissa on oikeus sanoa inhottavia asioita. Tuota oikeutta vastaan saa myös protestoida. Mutta poliisia ei saa heittää kivillä.”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Bush kysyi ”Miksi poliisi ei ampunut kovilla?” ja ”Miksi meillä ei ole vähintään sataa loukkaantunutta islamistia, sata loukkaantunutta rikollista, sata loukkaantunutta mellakoitsijaa?” Tunteet siis kävivät varsin kuumina, mikä la- gom ja mellanmjölkruotsissa ei todellakaan ole yleistä.

Kirjojen polttaminen herättää ristiriitaisia tunteita. Kaikilla pitäisi olla oikeus polttaa omia kirjojaan, sitä kait voidaan pitää selviönä. Ja siksi Paludanilla oli oikeus järjestää mielenosoitus polttamalla omistamansa Koraani. Teollaan Paludan halusi tuoda esiin ja alleviivata sitä seikkaa, että kirjan polttaminen aiheuttaa sen, että jotkut eivät enää tottele Ruotsin lakia. Koraaninpolton seurauksena olikin miljoonavahingot ja hallitsematonta väkivaltaa. Onneksi kukaan ei kuollut, mutta Örebrossa yritettiin tosissaan tappaa poliiseja.

Kqcycler / Pixabay

Yhdysvaltain kongressin kirjasto Washingtonissa.

Maailman suurimmat kirjastot:

• Yhdysvaltain kongressin kirjasto – 164 miljoo-

naa teosta • Britannian kirjasto – 150 miljoonaa teosta • New Yorkin julkinen kirjasto – 55 miljoonaa

teosta • Kanadan kirjasto ja arkisto – 54 miljoonaa teosta

Yleistä kirjastoista

KÄSITE KIRJASTOISTA tai kirjojen ja muun kirjallisen aineiston kokoelmista juontaa juurensa muinaisilta ajoilta. Varhaisimmat tunnetut kirjastot perustettiin Mesopotamiaan noin vuonna 2500 eaa. Muinaisilla egyptiläisillä oli myös kirjallisen materiaalin kokoelmia.

Nykyaikainen käsitys kirjastosta julkisena laitoksena, joka tarjoaa pääsyn monenlaisiin tietoresursseihin, voidaan jäljittää muinaiseen Kreikkaan. Aleksandrian kirjasto, joka perustettiin Egyptiin 300-luvulla eaa., on ehkä tunnetuin esimerkki tämän ajanjakson kirjastosta. Se oli oppimisen keskus, ja sen uskotaan sisältäneen satoja tuhansia kirjoja ja käsikirjoituksia.

Keskiajalla kirjastot liitettiin tyypillisesti luostareihin ja uskonnollisiin instituutioihin. Ensimmäinen julkinen kirjasto Euroopassa perustettiin 1400-luvulla, kun Venetsian kaupunginvaltuusto perusti yleisölle avoimen kirjaston.

Nykyaikainen julkinen kirjasto, sellaisena kuin se nykyään tunnemme, ja jossa on vapaa pääsy kirjoihin ja muuhun materiaaliin, kehitettiin 1800-luvulla.

Ensimmäinen moderni julkinen kirjasto Yhdysvalloissa perustettiin Bostoniin vuonna 1854, ja idea levisi nopeasti muihin kaupunkeihin ja maihin ympäri maailmaa.

Tällä hetkellä mellakoitsijat ovat saamassa tuomiota teoistaan, mutta keskustelu jatkuu.

Joidenkin mielestä Paludanin teko oli sivistymätön ja typerä, toisten mielestä mellakoitsijat todistivat Paludanin oletukset oikeiksi.

KORAANINPOLTTO OLISI VOITU KIELTÄÄ SANANVAPAUDEN JÄRKKYMÄTTÄ?

OLI HYVÄ, että Ruotsin laki salli Paludanin tilaisuuden. Sananvapauden kuuluu olla ehdoton. Kurjaa tietenkin on, että koraaninpoltto saattaa olla syy, miksi Ruotsi ei vieläkään kuulu Natoon. Silti, sananvapaudesta ei pidä luistaa, ei edes valtavien mellakoiden edessä.

Tietenkin voi aina teoretisoida, että Koraanin polttamista ei olisi pitänyt sallia. Tällaisen teoretisoinnin taustaksi voisi ottaa Thomas Scanlonin ajatukset. Scanlonin opin mukaan nimenomaan odotettavissa olevat mellakat olisivat olleet syy kieltää Koraanin polttaminen. Taustalla on ajatus kansalaisen rationaalisuudesta ja yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta.

Etukäteen, eli jo siinä vaiheessa, kun Paludan haki koraaninpolttolupaa, poliisin olisi voitu olettaa tietävän, että Koraanin polttaminen tulee aiheuttamaan mellakointia. Tällainen tieto olisi perustunut siihen, mitä Ruotsissa ja muualla maailmassa aikaisemmin oli tapahtunut, kun Koraaneja oli poltettu: oli seurannut mellakointia ja toisinaan tappavaa mellakointia.

Koraanin polttaminen oli siis jo usein johtanut siihen, että joidenkin kansalaisten kyky ajatella rationaalisesti oli häiriintynyt. Ja tämä rationaalisen ajatuskyvyn häiriintyminen johti yleiseen turvattomuuteen ja hengenvaaraan. Ja koska aikaisemman kokemuksen perusteella oli vahva syy olettaa, että joidenkin kansalaisten rationaalinen ajattelukyky häiriintyisi koraaninpoltosta, niin siihen tietoon nojaten Paludanin koraaninpolttoaikeet olisi voitu kieltää, sananvapauden järkkymättä.

Scanlonin ajattelun mukaan yksilön sellainen teko, jonka tiedetään johtavan siihen, että suuren ihmisjoukon rationaalinen ajattelukyky alenee, voidaan sananvapauden nimissä estää. Mieleltään järkkynyt kansalaisryhmä ei pysty ottamaan vastaan rationaalista tietoa, ja se johtaa yhteiskunnassa mellakointiin ja hengenvaaraan. Periaatteessa ja rankasti teoretisoimalla, Paludanin teko olisi siis voitu kieltää, sananvapauden järkkymättä.

KIRJAT OVAT AINA OLLEET PELOTTAVIA

SIELLÄ, MISSÄ ON KIRJASTOJA, siellä on myös sivilisaatio ja korkean kulttuuri. Ilman kirjoja ja kirjoihin kirjattua historiaa ja osaamista mikä tahansa sivilisaatio horjuu. Mutta kirjat ovat aina olleet pelottavia. Kirjoihin on kerätty tietoa, ja hirmuvaltiaat pelkäävät tietoa ylitse kaiken.

Kirjat ja kirjastot ovat aina olleet valloittajien tuhon kohteita. Stalinin aikaan Venäjä tuhosi valtavat määrät kirjoja ja tekstejä – ja niiden mukana myös valtavat määrät tietoa. Jokaisen stalinismin aikana ”puhdistetun” ihmisen mukana hävisi myös kaikki heihin liittyvä tieto, mukaan lukien jokainen heidän koskaan kirjoittamansa sana.

Hallitsijat ovat tuhonneet kirjoja mielivaltaisesti. Haluttiin hiljentää sellaisia ajatuksia tai tietoja, joita pidettiin hallintoa uhkaavina.

Uskonnollinen suvaitsemattomuus on ajanut tuhoamaan kirjoja. Hallitsevan uskon kanssa ristiriidassa olevia kirjoja on poltettu. Joskus hallitsijat ovat halunneet kulttuurista ylivaltaa. On haluttu kontrolloida yhteiskunnan kulttuurista kerrontaa. Joskus pikkumainen henkilökohtainen kosto tiettyjä kirjailijoita tai älymystöjä kohtaan on riittänyt siihen, että heidän teoksensa on hävitetty.

Ja tietenkin valloittajat ovat tuhonneet lukemattomia kirjoja. Itäinen naapurimme, Venäjä on kunnostautunut vahvasti tällä alueella. Kirjojen lisäksi Venäjä tuhoaa hallitsemiltaan alueilta kaiken alkuperäiskulttuurin.

Toki kirjastot voi myös nähdä manipulaation keskuksina. Kirjastojen salliminen ja kannattaminen on joskus ollut myös hallitsijoiden etu, kirjastojen avulla kansaa voi ohjailla haluttuun suuntaan. Kirjojen, varsinkin kansalliseeposten sisällön pyhyyden vahvistaminen ja korostaminen on tärkeä väline ihmisten ehdollistamisessa valtion ja kansakunnan eetoksen taakse. Kansalliseeposten

Tuhottuja kirjastoja

EGYPTIN Aleksandrian kirjasto oli yksi antiikin maailman kuuluisimmista kirjastoista. Kirjastossa säilytettiin ja tutkittiin kreikkalaista ja muuta antiikin kirjallisuutta ja tiedettä. Kirjaston perusti Ptolemaios I Soter 300-luvulla eaa. Aleksandrian kirjastossa oli 400 000 – 700 000 kirjakääröä, jotka kattoivat monia tieteenaloja: tähtitiedettä, matematiikkaa, lääketiedettä, filosofiaa ja runoutta. Aleksandrian kirjaston tuhoksi koitui roomalaisten valloitus vuonna 30 eaa. ja arabien valloitus vuonna 642 jaa.

Nalandan yliopiston kirjasto Intiassa oli yksi suurimmista ja tärkeimmistä buddhalaisista luostareista maailmassa. Kirjasto perustettiin 400-luvulla jaa. Uskonnollisen kirjallisuuden lisäksi kirjastosta löytyi logiikkaa, astrologiaa, tähtitiedettä avulla luodaan nationalistisia narratiiveja ja vahvistaa kansakuntien identiteettejä.

Valtioiden kannattaakin ylläpitää kirjastoja, koska niiden sisällön avulla ihmiset saadaan ehdollistettua koulutusjärjestelmään ja poliittiseen instituutioon.

Dorothe / Pixabay

TIEDE ON RIIPPUVAINEN MENNEIDEN OSAAJIEN KOKOELMISTA

KANSAKUNTA, valtio, on keksitty, ihmisen luoma yhteisö, jonka käsikassaroita kirjat ja niiden sisältämä oppi ovat. Yhteisten painettujen tekstien avulla kasvatetaan kansallismielisyyttä ja löydetään oikeutus olemassaololle. Lisäksi kirjastot tarjoavat erinomaisen alustan enkulturisoitumija lääketiedettä käsittelevää kirjallisuutta. Muslimit polttivat kirjaston 1100-luvulla. Kirjasto paloi kolmen kuukauden ajan.

Viisauden talo Bagdadissa, Irakissa, oli islamilaisen kultakauden tärkeä oppimiskeskus. Se perustettiin 800-luvulla Abbasidien kalifaatin aikana. Viisauden talossa opiskeltiin tähtitiedettä, matematiikkaa, lääketiedettä ja filosofiaa. Viisauden talossa säilytettiin ja käännettiin myös lukuisia antiikin kreikkalaisia ja roomalaisia tekstejä arabiaksi, jotta useammat ihmiset voisivat lukea niitä. Viisauden talo tuhoutui 1200-luvulla mongolien hyökkäyksessä.

Konstantinopolin kirjasto nykyisessä Istanbulissa, Turkissa oli yksi Bysantin valtakunnan suurimmista ja tärkeimmistä kirjastoista. Kirjasto perustettiin 300-luvulla jaa. keisari Constantius II:n toimesta, joka halusi kopioida papyruksille kirjoitetut tekstit kestävämmälle pergamentille. Kirjastossa työskenteli useita kalligrafeja ja kirjastonhoitajia, jotka valitsivat tärkeimmät teokset kopioitaviksi. Konstantinopolin kirjastossa oli arviolta yli 100 000 nidettä, joista osa saattoi olla peräisin Aleksandrian kirjastosta. Kirjasto tuhoutui useissa tulipaloissa ja erityisesti vuonna 1204 ristiretkeläisten ryöstössä.

Maya-koodit olivat taiteltuja kirjoja, jotka on kirjoitettu esikolumbiaanisen maya-sivilisaation hieroglyfikirjoituksella mesoamerikkalaiselle puun kuoresta tehdylle paperille. Kirjoissa on tietoa mayojen uskomuksista ja rituaaleista sekä arkipäivän toiminnoista. Maya-koodien neljä säilynyttä kappaletta tunnetaan niiden nykyisten sijaintipaikkojen mukaan: Dresdenin, Madridin, Pariisin ja Grolierin koodi. Suurin osa maya-koodista tuhoutui espanjalaisten valloittajien ja katolisten pappien toimesta 1500-luvulla. Erityisesti Diego de Landa poltti useita kirjoja vuonna 1562 Yucatánissa.

Bosnian ja Hertsegovinan kansallis- ja yliopistokirjas- to tuhoutui Sarajevon piirityksen aikana 1990-luvulla. Merkittävä osa kansakunnan kirjastokokoelmasta menetettiin. Arvokkaasta erikoiskokoelmasta pystyttiin säilyttämään vain 19 700 alkuperäisestä 200 000 nimikkeestä.

selle, eli kulttuuriin sisään kasvattamiselle. Ei ole täysin väärin ajatella, että kirjastot ovat hallitsijoiden välikappaleita, samaan tapaan kuin koulujärjestelmäkin on.

Kirjojen puute vaikeuttaa yhtenäisen kulttuurin rakentamista. Historia, maantiede, ekologia, perinteet, laki, kulttuuri, näiden kirjaaminen kirjoihin tarjoaa perustan yhtenäiselle kulttuurille. Yhteenkuuluvuuden tunne mahdollistaa myös oikeusvaltion syntymistä. Vahva nationalismi vähentää myös klaanien ja sukujen vaikutusvaltaa, kun kansakunta siirtyy oikeusvaltioksi.

Kansakunnan legitimiteetti riippuu sen kyvystä edustaa yhteisöään. Ryhmäidentiteetin luomista helpottaa, jos on olemassa kirjattu, virallinen ja julkinen kulttuuri. Kulttuuri, joka sisältää tunnustetun kansallisen kielen, historian, kulttuuriperinteet ja julkisesti hyväksytyt

Kirjastoja netissä

Yksi suurimmista digitaalisista kirjastoista on HathiTrust Digital Library, jossa on yli 17 miljoonaa digitoitua kirjaa, aikakauslehteä ja muuta materiaalia.

Internet-arkisto on toinen suuri digitaalinen kirjasto, jossa on yli 20 miljoonaa kirjaa ja muuta resurssia saatavilla verkossa.

Lisäksi on monia kaupallisia ja akateemisia tietokantoja, kuten JSTOR ja Project MUSE, jotka tarjoavat pääsyn tieteellisiin kirjoihin ja lehtiin.

rituaalit. Kirjastojen ja kirjakokoelmien tehtävänä on tarjota vankkaa institutionaalista tukea julkiselle kulttuurille, yhteiselle kansalle.

Tiede on erityisen riippuvainen painetusta mediasta ja menneiden osaajien kokoelmista. Kirjattu tiede säästää turhia uudelleenyrityksiä, kuten vaikkapa turhia eläinkokeita. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että tiedettä saadaan ja voidaan kirjata muistiin – ja samalla tuota muistiin kirjaamista täytyy suojella.

Kirjastojen sisältämät kumulatiiviset tiedot esimerkiksi maanviljelystä, ruuan tuottamisesta, lääketieteestä ja taiteesta ovat korvaamattomia.

KIRJAROVIOT OLIVAT SUOSITTU KATUTEATTERIMUOTO

NATSIT OLIVAT TUNNETTUJA INNOKKUUDESTAAN polttaa kirjoja. Noustessaan valtaan natsit eivät todellakaan jättäneet tilaisuutta käyttämättä. Nopeasti natsistuneille saksalaisille kirjaroviot olivat lupa innostua ja tuhota; nyt heitetään pois kaikki vanha, poltetaan pois kaikki huono – ja kirjarovioiden tuhkasta nousee uusi ja uljas natsi- Saksa, kuin Fenix-lintu konsanaan. Katsoessaan kirjarovion kuumiin liekkeihin saksalaiset rakastivat natsismiaan. Kirjaroviospektaakkeleissa natsi-Saksalle vannottiin ikuista uskollisuutta.

Sitten, toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, natsit saivat maistaa omaa lääkettään. Denatsifikaation (Entnazifizierung) aikaan (1945–1951) liittoutuneet kielsivät yli 30 000 natsikirjaa. Kaikkien natsikirjat takavarikoitiin ja tuhottiin ja samalla natsikirjan hallussapidosta tuli rangaistava teko.

Uskonnot ovat tuhonneet toistensa pyhiä kirjoja suorastaan innokkaasti. Erityisesti kristinusko erottuu muista; kristinuskoa voidaan hyvällä syyllä pitää verenhimoisena kirjanpolttajauskontona. Kristityt nimittäin polttivat sekä kirjat että kirjojen kirjoittajat.

Kirjassa Libricide (Knuuth, R.) kerrotaan, että 1500-luvun Ranskassa kirjaroviot olivat suosittu katuteatterimuoto. Tarinan mukaan erään protestanttisen kirjanpainajan tuotteet revittiin väkivalloin kadulle ja poltettiin – ja kuin pisteenä i:n päälle varmuudeksi samalla roviolla poltettiin myös kirjanpainaja. Kirja on uskonnollisen fundamentalismin kivijalka. Siinä, kirjassa, asuu uskonnon koko valta. Siksi kirjan sisältö ja koko kirja esineenä täytyy korottaa pyhäksi. Uskonnollisten kiihkoilijoiden on roikuttava kiinni kirjansa tekstin pyhyydestä kynsin hampain, koska kirjaan kirjattuihin ajatuksiin perustuu kaikki heidän valtansa. Teksti on kaikki. Jotta uskonnollinen teksti voisi olla autoritaarista, sen on ennen kaikkea oltava pyhää. Ilman pyhyyttä ei ole valtakuntaa.

SE ETTÄ JOKU KOKEE KIRJAN OLEVAN PYHÄ, EI TEE SIITÄ PYHÄÄ

KUUNTELIN OHJELMAN Att bränna koranen – där- för är det så känsligt. Ohjelmassa toimittaja Nishtman Irandoust kertoi, että muslimeille opetetaan vauvasta alkaen, että Koraani on pyhä kirja. Koraanin käsittelyyn on jopa olemassa omat sääntönsä: esimerkiksi kädet pitää aina pestä ennen kuin koskee Koraaniin. Siksi kuvat Koraanin polttamisesta järkyttävät muslimeja niin syvästi.

Humanistin mielestä kaikki kirjat ovat tärkeitä ja kirjojen avulla maailma ja yhteiskunta voi kehittyä entistä parempaan suuntaan. Rationaalisen tiedehenkilön mielestä kirjat ovat tiedon pitäjiä, ja he ovat aivan oikeassa.

Ekstremistien mielestä yhteen kirjaan kirjattu teksti on totuus, jota kaikkien kuuluu seurata. Yhdessä kirjassa on jumalan ikuinen sana – kaikki muu on harhaoppia. Ja harhaoppia vastaan on taisteltava. Näin helposti väkivallasta tulee oikeus ja suorastaan velvollisuus. Ääriajattelussa kirjastot ja vapaasti saatavat tekstit ovat vaarallisia, koska niistä löytyy ajatuksia ja näkemyksiä, jotka poikkeavat yhden totuuden vakaumuksesta.

Modernin maailman ajattelutapa on rationaalinen ja maallinen. Se heikentää uskoa korkeimpaan olentoon ja jumalallisten ilmoitusten totuuteen. Maallistuminen heikentää profeettojen ja uskonoppineiden auktoriteettia. Omissa mielissään uskonnolliset fundamentalistit ovat ”Jumalan viimeisiä puolustajia” ja heidän vastustajiaan ovat kaikki, jotka poikkeavat heidän kirjansa totuuksista.

On pelottavaa, miten vahvasti muslimit reagoivat Koraanin polttoon. Kyse on kuitenkin vain ja ainoastaan kirjasta.

Se, että joku kokee kirjan olevan pyhä, ei tosiasiassa tee siitä pyhää. Pyhyys on aina ihmisen luoma konstruktio. Ja vaikka pyhyyden on ajateltu olevan jotakin ylevää ja hienoa, pyhyys on se, joka aiheuttaa maailmassa ylivoimaisesti eniten pahuutta.

Lähteet: Scanlon, Thomas. A Theory of Freedom of Expression. 1972. Knuth, Rebecca, Libricide: the regime-sponsored destruction of books and libraries in the twentieth century. 2003. https://suomalaiset-podcastit.fi/podcast/mellanosternpodden-i-p1/ att-branna-koranen-darfor-ar-det-sa-kansligt