Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys keskiviikko 4.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikon opas · Skepsis ja maailmankuva

Uskonto ja skeptisyys

Skepsis ei ota kantaa Jumalaan, mutta ottaa kantaa rukouksen tehoon ja itkeviin kuviin. Missä raja kulkee?

Mihin skeptikko ottaa kantaa

Skepsis ry on sääntöjensä mukaan uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen jäseninä on sekä uskovia että uskonnottomia. Yhdistys ei ota kantaa Jumalan olemassaoloon, pelastukseen tai elämän tarkoitukseen, koska ne eivät ole empiirisesti testattavia kysymyksiä. Kanta on sama kuin tieteen: tiede ei voi todistaa eikä kumota väitettä, josta ei seuraa havaittavia ennusteita. Tämä ei ole vastaus vaan rajanveto, ja se on tärkeä: moni luulee skeptisyyden tarkoittavan ateismia, ja moni uskova luulee skeptikon hyökkäävän uskonnon kimppuun.

Skeptikko ottaa kantaa silloin, kun uskonto esittää testattavan väitteen maailmasta. Jos sanotaan, että rukous parantaa sairaan, että pyhäinjäännös vuotaa verta, että maailma on kuusituhatta vuotta vanha tai että pyhimyksen kuva itkee, väitettä voi tutkia, ja se tutkitaan samoin kuin mikä tahansa muu. Uskontoa ei siis arvostella uskontona, vaan väitteitä väitteinä, riippumatta siitä, kuka ne esittää.

Ihmeet ja rukous

Rukouksen tehoa sairaiden paranemiseen on tutkittu satunnaistetuilla kokeilla. Laajin, Templeton-säätiön rahoittama STEP-tutkimus 2006, seurasi 1 800 sydänleikkauspotilasta: niiden, joiden puolesta rukoiltiin, toipuminen ei eronnut muista, ja ryhmässä, joka tiesi olevansa rukousten kohteena, komplikaatioita oli hieman enemmän. Ihmeparantumiset, joita esimerkiksi Lourdesin lääketieteellinen toimisto on tunnustanut noin 70 seitsemästä miljoonasta kävijästä, ovat harvinaisempia kuin dokumentoidut spontaanit paranemiset ilman pyhiinvaellusta. Torinon käärinliina ajoitettiin 1988 hiili-14-menetelmällä 1300-luvulle.

Uskonto ja tiede

Historiallinen kuva tieteen ja uskonnon sodasta on liioiteltu: suuri osa varhaisesta tieteestä tehtiin kirkon piirissä, ja monet kirkot hyväksyvät evoluution ja maailmankaikkeuden iän. Konflikti syntyy, kun uskonnollinen oppi esitetään tieteenä (kreationismi) tai kun tieteellisestä teoriasta johdetaan metafysiikkaa, jota se ei sisällä. Uskonto on skeptikolle kiinnostava myös psykologisesti: samat mekanismit, jotka tuottavat kokemuksen jumalan läsnäolosta, tuottavat kokemuksen kummituksesta tai avaruusolennosta, ja niiden tutkiminen ei edellytä kantaa siihen, onko kokemuksen kohde olemassa.

Skeptikko voi olla uskova tai uskonnoton. Yhteistä on vain tapa suhtautua väitteisiin, jotka voidaan testata.

Skeptikko-lehden artikkelit

  • Skeptikko 3/2026 · Jarkko Tontti · Minä, skeptikko Minä, skeptikko

    ”Vihaisuudella ei kukaan voita ketään puolelleen. Paljon hedelmällisempää on kysyä, miksi jokin uskomus vetoaa ihmiseen.”

  • Skeptikko 2/2026 · Markku Javanainen · Sihteerin kynästä Tieteen itseäänkorjaavuus, replikaatiokriisi ja sensuuri
  • Skeptikko 2/2026 · Arto Mustajoki Putin ja Trump aikamme kulttihahmoina – eroja ja yhtäläisyyksiä

    Trump ja Putin eivät ole muista maailmoista paikalle lentäneitä outoja messiaita, vaan kotoisia suuriegoisia johtajia, jotka istuvat hyvin omiin kansallisiin kulttuureihinsa.

  • Skeptikko 1/2025 · Niklas Hietala Marsilaisten hieroglyfejä meteoriiteissa?

    Katsaus vanhoihin sanomalehtiin paljastaa, että marsilaiset ovat yrittäneet kommunikoida kanssamme hieroglyfien välityksellä.

  • Skeptikko 4/2024 · Risto K. Järvinen ”Olemme menossa kohti kylmää sotaa”

    ”Meitä Suomessa ehkä pelottaa nyt, mutta me olemme täällä edelleen, kun maailma 5-10 vuoden päästä on hakenut uuden tasapainotilan.”

  • Skeptikko 2/2024 · Risto K. Järvinen Uskoon kasvanut Tuomas Enbuske: Olen edelleen skeptikko!

    ”Olen edelleen Mensan jäsen, seuraan tieteen viimeisimpiä uutisia. Maailmankuvani on äärimmäisen tieteellinen. Ja uskon Jumalaan.”

  • Skeptikko 5/2010 · Ilpo V. Salmi Pyramideilla jälleen (lyhentämätön versio)

    Kun historian harrastaja toiveidensa täyttymyksen hetkellä seisoo Kheopsin – egyptiläisittäin Khufun – pyramidin juurella, nousevat väkisinkin mieleen kysymykset: Miten, ketkä, milloin ja miksi? Seuraavassa etsin vastauksia näihin kysymyksiin. Osa käsiteltävistä asioista on lukijalle varmaan ennestään tuttuja, sillä suurista pyramideista on kirjoitettu keskikokoisen kirjastollisen verran ja hyvin monilla on henkilökohtaisia muistoja ja matkakokemuksia.

  • Skeptikko 4/2010 · Risto K. Järvinen KIRJAT: Äiti Amma pelasti suomalaisministerin?

    Jumala ei ole kuollut. Jumala elää – Intiassa. Jumala jakaa voimahaleja…

  • Skeptikko 3/2010 · Risto K. Järvinen Tähti tuli Suomeen

    ”Kuka kumma täällä esiintyy?” Näin kyseli nainen, joka raivasi tietään ihmisjoukon läpi Helsingin yliopiston Porthanian tupaten täynnä olevassa aulassa. Sadat ihmiset odottivat kuin sillit purkissa, jotta pääsisivät kuulemaan skeptisen maailman kirkkainta tähteä, James Randia

  • Skeptikko 3/2010 · Olli Erjanti Elinvoimaa energiasta – Energian käsite uushenkisissä liikkeissä

    Skeptikoilla on tapana teilata puhe energioista vetoamalla fysiikan käsitteistöön. Jos energia määritellään fyysisen voiman kyvyksi tehdä työtä, on selvä, että puhe henkisen energian aistimuksista kuulostaa huuhaalta (chi, qi, ki, prana, orgone ja muut kymmenet eri kielillä käytetyt termit). Kuitenkin miljoonat ihmiset ympäri maailmaa hakevat päivittäin rentoutusta ja merkitystä elämälleen taichin, energiahoitojen, meditaation ja muista vastaavista itämaisista kulttuureista periytyvien harjoitusten parista.

  • Skeptikko 2/2010 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 2/2010 · Risto K. Järvinen ”Sokrates-palkinnon velvoittava polte”
  • Skeptikko 1/2010 · Sebastian Porceddu Magian ja tieteen rajalla

    Filosofian maisteri Sebastian Porceddu kertoi Skepsiksen yleisötilaisuudessa maaliskuussa Tieteiden talolla muinaisesta Egyptistä, jossa taikamenoja ja tiedettä harjoitettiin sulassa sovussa ja luontevasti limittäin.

  • Skeptikko 5/2009 · Risto K. Järvinen Skitsofreenikko soitti Rajatiedon auttavaan puhelimeen ”Et sinä hulluksi ole tulossa”

    Jos soittaisi Rajatiedon auttavaan puhelimeen ja kertoisi omaavansa kaikki skitsofrenian oireet, ohjaisiko päivystäjä soittajan hoitoon vai selittäisikö hän oireet paranormaaleina ilmiöinä? Skeptikko-lehti testasi asiaa huijauspuhelulla.

  • Skeptikko 4/2009 · Risto K. Järvinen Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan!

    ”Päästäkää jo irti, antakaa tieteen mennä menojaan! Sen askellus, löydökset, teoriat – olivatpa ne millaisia tahansa, kuinka vaikeasti ymmärrettäviä tahansa tai miten intuition tai Raamatun vastaisia tahansa – eivät sinänsä uskoa tahraa”, Kari Enqvist esitti Tapio Puolimatkalle ja hänen kannattajilleen.

  • Skeptikko 2/2009 · Irma Hirsjärvi ”Päivä jona alienisti sai kasvot”

    Irma Hirsjärven väitöskirja on ensimmäinen akateemisesti kattava ja myös harrastajakunnan kiittämä tutkimus suomalaisesta scifi-fandomista. Väitöskirja tarkastettiin otsikolla ”Faniuden siirtymiä” 14.3.2009 Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksessaan Hirsjärvi kirjoittaa muun muassa suomalaisten science fiction -fanien suhteista uskonnollisuuteen.

  • Skeptikko 2/2009 Heikki ”Harha” Nevala: Minä, skeptikko

    ”Uri Geller ilmaantui erääseen taikurikongressiin hakemaan palkintoa. Tämä tuli yllätyksenä kongressin järjestäjille, sillä Geller ei ole koskaan myöntänyt suoraan olevansa taikuri. Nyt hän viimein teki sen, epäsuorasti.”

  • Skeptikko 2/2009 · Jaakko Närvä Ufot – yhtä totta kuin keijut? Paperilehdessä oli lyhennetty versio tässä kokonaisuudessaan olevasta artikkelista

    Ufoaiheesta ja ufouskonnollisuudesta on tehty kohtuullisen vähän kansainvälisesti merkittävää ja hyvin vähän suomalaista tutkimusta. Jaakko Närvän väitöskirja Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä. Teoreettinen tutkimus hyväksyttiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2008. Seuraavassa Närvä esittelee tutkimustaan ja sen tuloksia.

  • Skeptikko 1/2009 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 1/2009 · Anto Leikola Savolaista postmodernismia tieteen tulkinnassa?
  • Skeptikko 1/2009 · Risto K. Järvinen ”Puolimatkan vaatimukset perusteettomia ja vaarallisia”

    Miksi Jumala? Miksei suuri kurpitsa? Leo Näreaho ja Kimmo Ketola arvostelivat Tapio Puolimatkan teesejä rankasti.

  • Skeptikko 1/2009 ”Puolimatkan luento hillitöntä stand up -komiikkaa”

    Skepsiksen sisäisessä keskustelussa on kommentoitu Puolimatkan esitelmää rankasti. Keskustelussa on esiintynyt mm. seuraavanlaisia puheenvuoroja, jotka ovat olleet tilanteeseen sidottuja mielipiteitä ja jotka eivät siis edusta kategorista seuran kantaa.

  • Skeptikko 1/2009 Kreationismin vaarat

    Euroopan neuvosto antoi lokakuussa 2007 päätöslauselman 1580: ”Luomisopin vaarat kouluopetuksessa”.

  • Skeptikko 4/2008 · Jussi K. Niemelä Voiko kreationisti luoda niin painavan kirjan, ettei itse jaksa sitä nostaa?

    Harun Yahya eli Adnan Oktar on turkkilainen muslimi, joka (tuskin yksin) on kirjoittanut hienon kirjan ”Atlas of Creation” (”Luomisen atlas”). Teos on kreationistinen kuvakirja, jonka pelkkä koko hämmentää – ja vaikeuttaa lukemista. Lisäksi lukupaikka kannattaa valita huolella, sillä Atlaksen kannessa on kullanväristä tekstiä eikä painoväri tahdo millään pysyä kiinni kangaspäällisessä. Kun eräänä iltana selailin massiivista eeposta sängyn päällä, jäi lakanaan ikäviä kullanvärisiä hiutaleita. Koko kirjaan sopiikin mainiosti vanha viisaus ”kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää”.

  • Skeptikko 3/2008 · Aisopoksen koira Kuopattu järki
  • Skeptikko 2/2008 · Hannu Lauerma Potilasturvallisuus valvomattomassa terveydenhuollossa
  • Skeptikko 1/2008 · Risto K. Järvinen Älä usko kaikkeen mitä ajattelet

    Sokrates-palkittu Marjaana Lindeman Helsingin yliopiston psykologian laitokselta selvitti Skepsiksen luentotilaisuudessa helmikuussa, miksi ihmiset uskovat yliluonnolliseen.

  • Skeptikko 1/2008 · Risto K. Järvinen Elvis elää – Helsingin yliopistolla

    Elviksen henki ilmestyi tammikuussa Porthanian saliin PII. Elviksellä oli meille yllättävä sanoma: ”Love me tender.”

  • Skeptikko 1/2008 · Risto K. Järvinen Minä, skeptikko: Pertti Laine

    Insinööri Pertti Laine, 45, toimii teknisenä konsulttina älykorttialalla. Hän on Skepsiksen uusi puheenjohtaja, jota Aino Kassinen on luullut avaruusalukseksi. Pertti Laine kertoo:

  • Skeptikko 4/2007 · Jussi K. Niemelä Kramer – skeptikko, ateisti ja taiteilija

    Amerikkalainen, indie-piireissä arvostettu muusikko ja äänilevytuottaja Kramer piipahti Suomessa elokuun lopulla tuottamassa 22-Pistepirkko-yhtyeen uuden albumin. Kramer on siitä mielenkiintoinen tuottaja, että hän on myös julkaissut useita korkeatasoisia sooloalbumeja ja tämän ohella työskennellyt skeptikkotaikuri James Randin organisaatiossa. Häntä haastatteli Jussi K. Niemelä.

  • Skeptikko 4/2007 · Risto K. Järvinen Skepsis juhli 20-vuotista taivaltaan

    Helsingin yliopiston Porthanian PII-saliin saapui noin 200 ihmistä seuraamaan muun muassa Skepsiksen viittä puheenjohtajaa ja neljää yhdistykseen kuuluvaa Tieto-Finlandia -voittajaa.

  • Skeptikko 4/2007 · Risto K. Järvinen Myös uskonnotonta vakaumusta on kunnioitettava

    – Kun meillä on ollut Muhammed-pilapiirroksista aiheutuneita kriisitilanteita, olen pyrkinyt niitä aikaisemmassa työssäni ulkoministerinä rauhoittamaan. Näin tehdessäni minulla on ollut huono omatunto, sillä miksi meidän pitäisi hyväksyä minkään näköistä sanavapauden tai edes huonon maun rajoittamista sen vuoksi, että se loukkaa joidenkin uskonnollisia tunteita, kansanedustaja Erkki Tuomioja kertoi Skepsiksen 20-vuotistilaisuudessa.

  • Skeptikko 4/2007 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta
  • Skeptikko 3/2007 · Risto K. Järvinen Skepsiksen uudet kujeet

    Eräs vaikeimmista kysymyksistä kuuluu: ”Mikä on elämän tarkoitus?” Paljon helpompi ei ollut otsikko keskustelutilaisuudessa Tieteiden talolla Helsingissä syyskuussa: ”Mikä on Skepsiksen tarkoitus?”

  • Skeptikko 3/2007 · Risto K. Järvinen Minä, skeptikko: Jukka Maalampi

    Skepsiksen Tieteellisen neuvottelukunnan tuore puheenjohtaja tunnistaa huuhaa-keksinnöt jo niistä kertovien kirjeiden merkinnöistä.

  • Skeptikko 2/2007 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta
  • Skeptikko 2/2007 · Risto K. Järvinen Sammakoprofessori, postmoderni media ja tieteellinen tieto

    Skepsiksen Tampereen aktiivit järjestivät huhtikuussa vanhalla kirjastolla tilaisuuden ”Epätieteet median käsittelyssä – tieteellisen tiedonmuodostuksen skeptiset perusteet”. Luennoitsijana toimi YTT, dosentti Erkki Karvonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

  • Skeptikko 2/2007 · Jussi K. Niemelä Kirjat: Eevan tyttäristä ja vähän muustakin

    Sekulaarina humanistina minua on viime vuosina erityisesti alkanut huolestuttaa uskonnollisen fundamentalismin ja irrationalismin nousu. Totalitaristista ajattelua hipova poliittisen korrektiuden vaatimus on levinnyt akatemiasta mediaan ja yhteiskuntaan. Samaan aikaan sinänsä toivottavia yhteiskunnallisia asioita pyritään edistämään todella huonoin argumentein, eikä tätä poliittisesti korrektissa ilmapiirissä juuri uskalleta kritisoida. Tässä kolmen kirjan yhteisarviossa sanon suorat sanat eräille arvokkaaksi katsomani ideologian eri edustajille, koska he enemmän tai vähemmän pyrkivät esiintymään rationaalisina – tai jopa tieteellisinä. Hyviä asioita tulee ajaa validien argumenttien avulla, eikä suinkaan toiveajattelun tai silkan huuhaan avulla. Lisäksi tieteen autonomia alkaa olla vakavasti uhattuna, kun mm. väitöskirjoissa voi vapaasti ajaa poliittista agendaa ja siitä vieläpä palkitaan filosofian tohtorin arvolla.

  • Skeptikko 1/2007 · Hannu Karttunen Utele – rahastusta ikiliikkujalla

    Energian kulutuksen kasvaessa ja hintojen noustessa uusille edullisille energialähteille on kysyntää. Ei ihme, että alalla riittää kaikenlaisia Pelle Pelottomia. Ennen vanhaan he värkkäsivät ikiliikkujia, joiden piti tuottaa enemmän energiaa kuin mitä kuluttivat. Valitettavasti yksikään niistä ei ole toiminut eikä voikaan toimia, sillä ne ovat vastoin energian säilymislakia, joka on lukemattomin tavoin vahvistettu ja ehdottoman päteväksi todettu fysiikan peruslaki.

  • Skeptikko 4/2006 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo Historiallinen ennakkopäätös Yhdysvalloissa & Miksi älykäs suunnittelija vetoaa?

    Loppuvuodesta 2005 saatiin päätökseen merkittävä oikeusprosessi Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Doverin koulupiirissä ei saa opettaa kreationismin uutta muotoa, älykkään suunnittelun teoriaa.

  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo KIRJAT. Evoluutiokritiikki kertoo luomisopin kriisistä

    Tästä propagandakirjasta Göbbels olisi ollut ylpeä. Se on kovakantinen, ja siinä on loistelias kuvitus sekä valtavasti tieteellistä kirjallisuutta viitteinä. Ja mikä tärkeintä: sanoma on piilotettu hienovaraisesti, tieteelliseltä vaikuttavan ja maltillisen tekstin sekaan.

  • Skeptikko 4/2005 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 4/2005 · Denis Galkin ja Risto K. Järvinen Messut

    Vuoden kolmas neljännes oli Skepsikselle jälleen messujen aikaa. Perinteiseen tapaan Skepsis vieraili niin Turun kirjamessuilla kuin myös Helsingin Tiedon ja Hengen messuilla. Toimenkuvaamme kuului yhdistyksemme esittelyä, tiedon jakoa, erinäisiä esityksiä sekä tavallista ihmisten kanssa keskustelua. Tuttuun tapaan vastaan tuli myös A-luokan kinastelijoita.

  • Skeptikko 3/2005 · Veijo Saano Tarvitaanko Suomeen puoskarilakia?

    Suomessa on kaksi terveydenhoidon järjestelmää. Osuvamman nimen puuttuessa kutsun tunnetumpaa niistä virallistetuksi tai lyhyemmin viralliseksi, ja toista vastaavasti epäviralliseksi terveydenhoidoksi. Ensin mainittua valvotaan tarkkaan, toista ei juuri ollenkaan. Pitäisikö jälkimmäistäkin valvoa, ja auttaisiko siinä puoskarilaki?

  • Skeptikko 3/2005 · Arno Forsius Puoskarointi ja sen valvonta

    Puoskaroinnilla tarkoitetaan tavallisesti laitonta lääkärintoiminnan harjoittamista. Ongelmalla on pitkät juuret historiassa. Puoskaroinnin menetelmät ovat muuttuneet ja nykyään se on usein laajaa ja tuottoisaa liiketoimintaa. Puoskaroinnin kurissa pitäminen on ollut jo satojen vuosien ajan viranomaisten hankalana velvollisuutena. Yhä edelleen etsitään käyttökelpoisia keinoja yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi puoskarointiin liittyviltä haitoilta ja vaaroilta.

  • Skeptikko 2/2005 · Liisa Salmenperä Vaihtoehtoinen lääkintä syöpäsairaanhoidossa: potilaat myönteisiä – lääkärit kielteisiä

    Liisa Salmenperän väitös-tutkimuksessa Täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä; syöpäpotilaiden, hoitajien ja lääkäreiden asenteet sekä syöpäpotilaiden täydentävän ja vaihtoehtoisen lääkinnän käyttö tarkasteltiin ensimmäistä kertaa syöpäpotilaiden, hoitajien ja lääkäreiden asennoitumista täydentävään ja vaihtoehtoiseen lääkintään Suomessa.

  • Skeptikko 2/2005 · Martin Vällik Kuulumisia Viron huuhaarintamalta

    Suomalaiset skeptikot tapasivat virolaisia kollegoitaan Skepsiksen kevätretkellä toukokuussa Tallinnassa. Suomen Viron-instituutissa pidetyssä tilaisuudessa saatiin päivitettyjä kuulumisia Viron huuhaa-rintamalta. Seuraavassa Viron kuulumisia myös Skeptikon lukijoille.

  • Skeptikko 1/2005 · Prof. Anssi Saura Tuplapalkittu luomisoppi
  • Skeptikko 4/2004 · Bruce ja Frances Martin Ei älykäs eikä suunnitelma

    Luonnollisen maailman kuvaamisessa evoluutio onnistuu siinä missä ”älykäs suunnitelma” epäonnistuu.

  • Skeptikko 3/2004 · Tapio Brusiin ”Mistä sen Kabbala-nimisen kirjan voi ostaa?” Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

    Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

  • Skeptikko 3/2004 · Risto K. Järvinen Skeptikot muistelivat Nils Mustelinia
  • Skeptikko 2/2004 · Kalle Keränen Kesäpakina. Autokauppias – aikamme hevoshuijari?
  • Skeptikko 4/2003 · Timo Saloviita ja Heikki Sariola Tuomas Alatalon tapaus – esimerkki fasilitaation vaaroista

    Kirjoittajat esittävät seitsemän vahvaa perustelua, minkä takia CP-vammainen Tuomas Alatalo ei ole voinut kirjoittaa hänen nimiinsä pantuja tekstejä, jotka ovat tehneet hänestä maankuulun.

  • Skeptikko 4/2003 · Risto K. Järvinen James Randi otti yleisönsä Suomessa Emme tarvitse huuhaata – olemme ihmeellisiä muutenkin

    Amerikkalainen taikuri ja skeptikko James Randi valloitti yleisönsä luennoidessaan suomalaisille Skepsiksen tilaisuudessa joulukuussa Vantaalla, Tikkurilassa. Tiedekeskus Heurekassa esiintynyt Randi osoittautui huumorintajuiseksi ja innostavaksi puhujaksi, jonka tavoitteena oli herättää kuulijat tarkastelemaan asioita toisenkin kerran ja tekemään niistä vähemmän oletuksia. Myös raja faktan ja fiktion välillä täytyy Randin mukaan ymmärtää.

  • Skeptikko 3/2003 Kuinka tunnistat huuhaan, käännös: Pertti Laine

    Amerikkalainen Skeptic-lehti on julkaissut koululaisille suunnatun erityispainoksen kriittisen ajattelun taidosta. Kyseisen ”Huuhaa-tunnistimen” ovat toimittaneet Michael Shermer ja Pat Linse. Pertti Laine on kääntänyt tekstin suomalaisen nuorison käyttöön.

  • Skeptikko 2/2003 · Kevin Christopher Atlantis – ei ikinä, ei kuinkaan, ei missään

    ”Ei ole minkäänlaisia todisteita, jotka liittäisivät Atlantiksen olemassaolon mihinkään todelliseen paikkaan mihinkään maailman aikaan.”

  • Skeptikko 2/2003 · Richard Dawkins Keskeneräiseksi jäänyt keskustelu raskaan sarjan darwinistin kanssa
  • Skeptikko 1/2003 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus. Malttia ”käännytys”työhön
  • Skeptikko 4/2002 · Pertti Laine Muuan mystinen aine

    Mikä on tämä mystinen aine? Se on tärkeä kemian teollisuuden liuotin ja puhdistusaine. Fluori syttyy siinä palamaan. Sen hajotessa syntyy räjähdyskaasua, näin voi tapahtua esimerkiksi sähkölaitteissa, kuten akuissa. Sen tiedetään aiheuttaneen onnettomuuksia, jopa kuolemantapauksia. Se voi räjähtää kaliumin ja natriumin kanssa. Siinä olevan neutroneja sisältävän isotoopin ansiosta siitä on erotettavissa sekä vetypommin raaka-ainetta että ydinreaktorin hidastinta. Se koostuu vedystä ja hapesta. Sen kemiallinen nimi on esimerkiksi divetymonoksidi. Sen hengittäminen yli kahden minuutin ajan on yksi yleisimpiä kuolinsyitä keskikesäisin.

Muita juttuja lehdissä

Ihmeellinen maailma

Huuhaa- ja Sokrates-palkinnot